Hyppää sisältöön
Kirkon tiedotearkisto

Kirkon nelivuotiskertomus: Alle 40-vuotiaat korostavat omakohtaista harkintaa kirkkoon sitoutumisessa

Julkaistu 28.10.2020

Eri sukupolvien tavat sitoutua kirkon jäsenyyteen ja toimintamuotoihin poikkeavat toisistaan. Nuoremmalle sukupolvelle esimerkiksi kirkolliset toimitukset kuten kaste tai avioliittoon vihkiminen eivät ole itsestään selviä, vaan niihin päädytään omakohtaisen harkinnan kautta. Jos oma suhde kirkkoon on etäinen, oman elämänkaaren tärkeisiin hetkiin ei välttämättä haluta kirkollista juhlaa. Tulokset käyvät ilmi keskiviikkona julkaistusta kirkon nelivuotiskertomuksesta Uskonto arjessa ja juhlassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2016–2019.

Suomalaiset pitivät uskonnollista rituaalia tärkeimpänä kuolemantapauksen yhteydessä: kaksi kolmesta (68 %) piti sitä tärkeänä (kirkon jäsenistä 82 %). Lapsen syntymän ja avioliiton solmimisen yhteydessä uskonnollista rituaalia piti tärkeänä kolme viidestä (60 %) suomalaisesta (kirkon jäsenistä 74 %). Näkemykset kuitenkin vaihtelevat paljon eri ikäryhmissä. Esimerkiksi syntymän yhteydessä uskonnollista juhlaa piti tärkeänä neljä viidestä (78 %) yli 70-vuotiaasta naisesta, mutta vain puolet (52 %) alle 30-vuotiaista naisista. Heille, jotka kuuluvat kirkkoon, kirkolliset toimitukset ovat kuitenkin tärkeä syy kirkon jäsenyyteen. Tulokset perustuvat Gallup Ecclesiastica -kyselyyn, johon vastasi 4 065 suomalaista.

Eri sukupolvien uskonnollinen maailma näyttäytyy varsin erilaisena. Kiinnittyminen kirkollisiin toimituksiin vaihtelee myös huomattavasti eri puolilla maata. Tämä ilmenee esimerkiksi lasten kastamisessa. Vuonna 2019 Oulun hiippakunnassa kastettiin neljä viidestä (79 %) syntyneestä lapsesta, mutta Helsingin hiippakunnassa kastettujen osuus oli vain 40 %. Valtakunnallinen kasteprosentti oli 62 %.

Sunnuntaina levätään, harrastetaan ja kyläillään

Kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa, miten suomalaiset viettävät sunnuntaita ja juhlapyhiä. Valtaosa suomalaisista kertoo, että heidän sunnuntain viettoonsa kuuluu useimmiten (69 %) tai ainakin toisinaan (29 %) lepo. Sunnuntain viettoon kuuluvat useimmiten myös ruoanlaitto (51 %), harrastukset (29 %) sekä kaupassakäynti (21 %). Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta (88 %) kyläilee sunnuntaisin useimmiten tai ainakin toisinaan. Eri ikäisten sunnuntainviettotavat vaihtelevat. Alle 40-vuotiaista kolmannes käy kaupassa sunnuntaisin useimmiten, mutta yli 65-vuotiaista vain kahdeksan prosenttia.

Runsas neljännes (28 %) käy sunnuntaisin kirkossa useimmiten tai toisinaan. Yleisintä tämä oli yli 70-vuotiailla, joista puolet kävi kirkossa ainakin toisinaan. Neljännes (27 %) suomalaisista myös ilmoitti seuraavansa jumalanpalveluksia radiosta, televisiosta tai netistä.

Puolet suomalaisista käy pyhäinpäivänä hautausmaalla

Suosituin kirkossakäyntipäivä on edelleen jouluaatto, jolloin kirkossa kävi viime vuonna lähes 200 000 suomalaista. Toiseksi suosituimmaksi kirkossakäyntipäiväksi vuonna 2019 nousi kiirastorstai, jolloin kirkossa kävi yli 129 300 osallistujaa. Muita suosittuja kirkossakäyntipäiviä olivat ensimmäinen adventtisunnuntai (101 080 kävijää), joulupäivä (88 100 kävijää) sekä pyhäinpäivä (84 480 kävijää).

Joka toinen suomalainen käy pyhäinpäivänä viemässä läheisen haudalle kynttilän. Kymmenesosa osallistuu kirkossa tilaisuuteen, jossa luetaan kuluneen vuoden aikana kuolleiden nimet.

Tutkimustulokset perustuvat suomalaisten uskonnollisuutta ja arvoja kartoittaneeseen Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselytutkimukseen, joka toteutettiin syksyllä 2019 Taloustutkimus Oy:n Internet-paneelin avulla Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyhmä koostui 15–79-vuotiaista mannersuomalaisista. Tutkimusaineisto on painotettu väestöllisesti edustavaksi (N=4 176, virhemarginaali 95 % luottamustasolla ±1,5). 

Tutkimuksen ovat kirjoittaneet Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki sekä tutkijat Maarit HytönenKimmo KetolaVeli-Matti Salminen ja Jussi Sohlberg.

Nelivuotiskertomus julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä kahdessa osassa. Julkaisut voi ladata ilmaiseksi tutkimuskeskuksen verkkosivulta, ja molempia osia voi ostaa verkkokaupasta. 6.11. asti tutkimusjulkaisua voi tilata alennettuun hintaan (norm. 32 €, nyt 22 € + postikulut) suoraan osoitteella tutkimustilaus@evl.fi.

Lisätietoja:
Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki hanna.salomaki@evl.fi, p. 040 688 1496 ja tutkija Maarit Hytönen maarit.hytonen@evl.fi, 040 777 5393