Kirkon tiedotearkisto

Piispainkokous päätti seurakuntatyön johtamisen tutkinnosta

Julkaistu 29.05.2019

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntatyön johtamisen tutkinnon uudistus etenee. Piispainkokous päätti kokouksessaan 29.5. kirkkoherran viran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävästä tutkinnosta.

Tutkinnon tavoitteena on antaa papille kirkkoherran viran hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot, taidot ja osaaminen. Sen suorittavat ne, joiden tarkoituksena on suuntautua urallaan nimenomaan kirkkoherroiksi. Kyseessä on säädösmuutos, joten päätös menee seuraavaksi laintarkastustoimikuntaan. 

Kaksi työryhmää kehittämään hallintoa ja yhteistyötä

Piispainkokous päätti 29.5. kokouksessaan perustaa työryhmän selvittämään hiippakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä Kirkkohallituksen kanssa. Työryhmä toimii yhdessä Kirkkohallituksen toimintatapoja uudistavan Suunta-hankkeen kanssa.

Työryhmään kutsuttiin Espoon piispa Kaisamari Hintikka puheenjohtajaksi, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala, Turun arkkihiippakunnan vs. dekaani Mari Leppänen, Porvoon hiippakunnan lakimiesasessori Lars-Eric Henricson, piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen sekä Suunta-hankkeessa selvittäjänä toimiva hiippakuntasihteeri Jukka Helin (siht.).

Piispainkokous keskusteli myös hiippakuntavaltuustojen roolista kirkon päätöksenteossa ja lähetti asian jatkovalmisteluun. Hiippakuntavaltuustojen rooli on ollut kirkollisessa keskustelussa toukokuusta 2017 alkaen. Kirkolliskokous antoi silloin kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä esityksen hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta. Kirkkohallituksen täysistunto päätti kuitenkin valmistelutyöryhmän esityksestä poiketen pyytää piispainkokousta selvittämään hiippakuntavaltuustojen toiminnan uudistamista nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Asiaa valmistelevaan työryhmään kutsutaan Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo puheenjohtajaksi, Kuopion hiippakunnan hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Eevi Väistö, lakimiesasessori Ritva Saario Helsingin hiippakunnasta sekä piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen (siht).

Suositus Nikean uskontunnustuksen muodosta ekumeenisissa tilaisuuksissa

Piispainkokous antoi suosituksen, jonka mukaan yhdessä ortodoksien kanssa vietettävissä ekumeenisissa tilaisuuksissa voidaan lausua Nikean uskontunnustus sen ekumeenisessa muodossa. Kyseisessä Nikean uskontunnustuksen alkuperäisessä muodossa sanotaan Pyhän Hengen lähtevän Isästä, ja tätä muotoa käytetään yhä ortodoksissa kirkoissa. Lännen katolisessa kirkossa uskontunnustukseen lisättiin keskiajalla ilmaus ”ja Pojasta” (filioque), mikä vaikutti kristikunnan historialliseen jakautumiseen. Piispainkokouksen päätös on ekumeeninen ele, jollaisen ovat tehneet myös useat muut kirkot.

Piispainkokouksen mukaan kirkon virkaan vihkimisiin liittyvissä jumalanpalveluksissa tulee kuitenkin käyttää Nikean uskontunnustuksesta läntistä versiota, joka on evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoissa.

Piispainkokous päätti kristillisen kirkon ja uskontokunnan määritelmästä

Piispainkokous päätti kristillisen kirkon ja uskontokunnan määritelmästä. Määritelmä tarvittiin, koska kirkkojärjestyksessä viitataan useassa kohdin toisiin kristillisiin kirkkoihin ilman määrittelyä.

Päätöksen mukaan kristillisiksi katsotaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella sellaiset yhteisöt, jotka ekumeenisessa liikkeessä käytetyn periaatteen mukaisesti ”tunnustavat Herran Jeesuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi”.

Piispainkokous päätti lisäksi esittää kaikkiaan 727 800 euroa kansainvälisiin jäsenmaksuihin ja eritysavustuksiin. Summa on sama kuin vuonna 2019. Esitys jäsenmaksuista ja erityisavustuksista kirkkojen kansainvälisille yhteistyöjärjestöille liittyy olennaisesti kirkon ekumeenisiin suhteisiin.

Lisätietoja: piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen, p. 040 142 5189