Arkkipiispa Kari Mäkinen: Julkisen vallan tulee suojella ihmisoikeuksia kaikissa tilanteissa

Julkisen vallan instituutioiden, kuten oikeuslaitoksen ja viranomaistoiminnan, tulee arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan säilyttää riippumattomuutensa poliittisista muutoksista, koska niiden tehtävä on suojata ihmistä. Koko Euroopassa ja myös Suomessa on kuitenkin ollut merkkejä päinvastaisesta kehityksestä. Mäkinen nosti huolensa esiin avatessaan kirkon EU-neuvottelukunnan kokouksen maanantaina.

Äskettäin julkaistu tutkimus osoittaa, että pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevia viranomaispäätöksiä ohjaavat tulkinnat ovat kiristyneet vuoden 2015 jälkeen. Tutkimustulos vahvistaa näin näkemyksen, joka arkkipiispa Mäkisen mukaan kirkoille on käytännön tilanteiden pohjalta muodostunut.

Poliittinen tarkoituksenmukaisuusharkinta on vaikuttanut lainsäädäntöön ja viranomaispäätöksiin, mm. perheenyhdistämisiä on vaikeutettu ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty. Päätösten inhimilliset seuraukset näkyvät kirkkojen arjessa. Mäkinen kuvaa seurauksia kipeiksi ja monin osin kohtuuttomiksi. Vastaavaa on tapahtunut Mäkisen mukaan myös muissa eurooppalaisissa maissa. Karkeimmat esimerkit löytyvät Unkarista ja Puolasta.

Suhtautuminen pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin testaa arkkipiispa Mäkisen mukaan eurooppalaisten yhteiskuntien rakennuspuiden eettistä kuntoa: ”Rakenteista vahvimmat ovat julkisen vallan instituutiot, oikeuslaitos, hallinto, viranomaistoiminta. Niiden vahvuus on Euroopan vahvuutta. Niiden tehtävä on antaa ihmisille suoja. Niiden täytyy kestää poliittisista muutoksista riippumatta.”

Mäkinen totesi julkisen vallan viestin Euroopassa jättäneen tilaa sellaiselle asenteelle, jossa ihmisiin suhtaudutaan lähtökohtaisesti uhkana tai epäluuloisesti heidän taustansa takia. ”Sellaisesta maaperästä kasvaa vierasta torjuva populismi”, hän muistutti ja viittasi 1930- ja 1940-lukujen tilanteeseen, jossa osalta ihmisiä poistettiin julkisen vallan suoja vähän kerrallaan poliittisista tarkoituksenmukaisuussyistä ja aatteellisin perustein. ”Se on peili, jota vasten nykyisen tilanteen vakavuus näkyy”, arkkipiispa sanoi.

Mäkinen totesi, että viime kädessä kysymys on universaaleista, kaikkia koskevista ihmisoikeuksista. ”On erittäin tärkeää, että eurooppalaisella tasolla ihmisoikeuksia suojaavat ja julkisen vallan instituutioita tukevat rakenteet ovat vahvat. Vahvoja ja valvottuja eurooppalaisia ihmisoikeussopimuksia ja lainsäädäntöä tarvitaan erityisesti niissä tilanteissa, joissa kansalliset instituutiot eivät riittävää suojaa tarjoa.”

Mäkisen mukaan kirkoillakaan ei ole varaa moraaliseen ylemmyyteen tässä asiassa. ”Kirkkojen äänen on oltava yhtaikaa nöyrä, luja ja määrätietoinen. Kirkkojen ääni on apostoli Paavalin ääni, joka sanoo: Jumala ei tee eroa ihmisten välillä.”

Puhe kokonaisuudessaan arkkipiispan kotisivuilla 

EU-neuvottelukunta on kirkon neuvoa antava asiantuntijaelin Euroopan unionia koskevissa kysymyksissä. Arkkipiispa toimii neuvottelukunnan puheenjohtajana, ja jäseninä on valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri alojen EU-asiantuntijoita sekä kirkon viranhaltijoita.

Lisätietoja: arkkipiispan erityisavustaja Petri Merenlahti, p. 040 1425 299