Hyppää sisältöön
Takaisin listaukseen

Kirkkohallitus liittyi viime syksynä Oikeusministeriön ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun järjestämään kampanjaan Olen antirasisti. Kampanja on näkynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa tunnisteella #olenantirasisti.

Kampanjan käynnistyessä keskustelimme kollegoiden kesken kampanjan nimestä. ’Antirasismi’ ei ollut löytänyt vielä tietään oikein kenenkään arkisanastoon. Sitä piti tunnustella ja miettiä, otetaanko tässä nyt turhan terhakka asenne. Eikö riittäisi puhua rasismin vastaisuudesta? Kampanjan edetessä olen vakuuttunut, että molemmilla on paikkansa.

Rasismin vastaisen työn näen pitkäjänteisenä asenteisiin ja tiedon puutteeseen vaikuttamisena. Se on työtä, jonka on alettava jo varhaislapsuudessa. Me opimme jo nuorena, olemmeko valkoisuusnormin mukaisia. Sillä ei tarkoiteta erityisesti ihonväriä, vaan näkymättömiäkin valtasuhteita, jotka määrittävät yhteiskuntaamme sekä kirkkoamme. Länsimaalaisuus ja eurooppalaisuus ovat siinä normissa keskeisiä. Normin rajat tulevat näkyviin silloin, kun joku poikkeaa siitä. Joskus pelkkä ympärilleen katsominen auttaa tunnistamaan normejamme. Keitä seurakunnissamme on työssä, millaisissa tehtävissä he ovat, kenellä on valta? Rasismin vastainen työ haastaa meitä näkemään sellaista, johon emme yleensä kiinnitä huomiota. Rasismin havaitsemisen tekee vaikeammaksi se, että sen tunnistavat helpoiten he, joihin se kohdistuu. Kuuntelemmeko heitä? Entä tunnistammeko omat rasistiset ajatuksemme? Kuten kollegani kampanjasta puhuttaessa totesi: Usein aloitetaan kommentti toteamalla: ’En ole rasisti, mutta…’, kun todenmukaisempaa olisi sanoa: ’Olen rasisti, mutta…’.

Merkittävä osa suomalaisista on valkoisuusnormiin pohjautuvan koulutusjärjestelmän ja elinympäristön kasvatteja. On vaivalloista ja vaativaa pysähtyä hyväksi koettujen systeemiemme äärellä pohtimaan, onko tässä jotain vialla? Ehkä on, sillä afrikkalaistaustaiset maahanmuuttajat kokevat EU-maista Suomessa eniten rasistista kohtelua. Joka viides venäläis-, kurdi- ja somalitaustainen on kokenut arjessa nimittelyä ja sanallista loukkaamista. Ulkomaalaistaustaisilla nuorilla on suurempi riski tulla kiusatuksi tai jäädä ilman hyvää ystävää, jos verrataan pääväestön nuoriin. Etnisen profiloinnin avulla syrjitään ihmisiä. Arvelen, että jokainen meistä keksii helposti vitsejä ja sanontoja, jotka pohjautuvat etnisiin ennakkoluuloihin ja syrjintään. Rasismi on tehnyt pesän äidinkieleemme. Tapamme viestiä kertovat normeista, joita edistämme. Kuinka moni tummaihoinen löytää itselleen samastumiskohteen käyttämästämme viestinnän kuvastosta? Oletko ajatellut uskonnollista kuvastoamme, jolla kerromme evankeliumista? Erityisesti Jeesuksen olemme halunneet kuvata hyvin valkoihoisena, sinisilmäisenä – tekeekö ulkonäkö hänestä uskottavamman?

Antirasismi haastaa meitä pitkäjänteisen asenteisiin vaikuttamisen rinnalla aktiiviseen toimintaan. Kun yhdysvaltalainen George Floyd kuoli valkoisen poliisin väkivallan vuoksi, puhkesi ympäri maailmaa rasismin vastaisia mielenosoituksia. Black lives matter -liikehdintä synnytti puhetta siitä, kuinka kaikkien elämällä on merkitystä ja siitä pitäisi puhua, ei vain tummaihoisista. Tällä tavoin haluttiin sulkea silmät karuilta faktoilta, sillä juuri meidän rakentamamme järjestelmät tuottavat niitä. Meidän systeemimme on rikki, eikä se tunnista ihmisen yhtäläistä arvoa – sitä, että Jumala on luonut meidät kuvakseen, yhdenvertaisiksi. Kieltäytymällä tunnistamasta rasismia, meillä ei ole mahdollisuutta toimia sitä vastaan.

Olen antirasisti -kampanja on haastanut meitä rakentamaan rasismista vapaata tulevaisuutta. Rasismi on niin syvällä yhteiskunnassamme, että sen kitkeminen on hidas prosessi. Näe – arvioi – toimi -on usein käytetty kansalaistoiminnan malli. Se on hyvä väline arvioimaan missä seurakunnissamme ja yhteiskunnassamme mennään. Jokainen meistä voi rakentaa omalla paikkakunnallaan ja työyhteisössään maailmaa, jossa ihmisen etninen tausta ja uskonnollinen vähemmistöasema ei rajaa häntä yhteisöjemme ulkopuolelle. Itse asiassa – se meidän kristillinen vastuumme, olla antirasisteja.  

Lue aihepiiristä lisää:

Näe, arvioi, toimi / See, Judge, Act -sosiaalisen analyysin menetelmään voit tutustua esim. täälläLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosLinkki avautuu uudessa välilehdessä

YhdenvertaisuusvaltuutettuLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Kirjoittajan esittely

MInna Rikkinen
Takaisin listaukseen