Hyppää sisältöön
Takaisin listaukseen

 

Kirkkohallituksen täysistunto teki 19.1.2021 mielenkiintoisen ja kauaskantoisen päätöksen. Jo useamman vuoden ajan erilaisissa kirkollisissa yhteyksissä ja ajoittain myös kirkon ulkopuolelta on noussut kysymyksiä, kuinka viestintää Suomen ev.lut kirkossa voitaisiin hoitaa paremmin.

Seurakunnat ja hiippakunnat eivät ole hoitaneet sitä huonosti, mutta usein on kuultu huokauksia, teemmekö asioita liian paljon päällekkäin. Voisimmeko tehdä enemmän yhdessä ja säästää niukkenevia voimavarojamme johonkin, johon aikaisemmin emme pystyneet?

Asia konkretisoitui oleellisesti viime kesänä kirkkohallituksen sopimuskumppanillaan Deloittella teettämän laajan viestintäauditoinnin myötä.

Toiveet toistuivat erityisesti kirkolliskokouksen päätöksellä toteutetun Suunta-hankkeen aikana eri yhteyksissä eikä vähiten hiippakunnallisissa tapaamisissa. Vastaavia puheenvuoroja on kuultu myös viestintäpäivillä ja viime vuoden aikana esimerkiksi suurten seurakuntien viestintävastaavien kokouksissa.

Se tosiasia, että kokonaiskirkollisen viestintäselvityshankkeen esiselvitysryhmään, ja sittemmin varsinaiseen selvitysryhmään ja ohjausryhmään oli varsin helppo saada asiantuntevaa osaamista eri puolilta ja tahoilta on vain vahvistanut käsitystä, että asiaan on syytä puuttua järjestelmällisemmin.

Vuoden 2020 lopulla työskennellyt varsin laajapohjainen esiselvitysryhmä totesi yksimielisesti, että tarvetta kokonaiskirkolliselle viestintäselvitykselle on. Hankkeen päätavoitteeksi määriteltiin, kuinka Suomen ev.lut kirkko voisi vahvistaa vaikuttavuuttaan viestinnällä tiedostamalla kustannustehokkuus, hyödyntämällä digitalisaatiota ja kunnioittamalla seurakuntien sekä hiippakuntien identiteettiä.

Tavoite sisältää sen, että tiedostamme ja hyväksymme seurakuntien ja hiippakuntien erilaisuuden ja myös herätysliikkeiden erilaiset vaikutukset niiden toiminnassa sekä demografiset erot. Tämän hankkeen tarkoituksena on kehittää viestinnän väyliä ja kanavia, ei ottaa kantaa teologisiin painotuksiin.  

Ei uutta hallintohimmeliä, vaan konkreettisia toimintamalleja

Lähtökohtana on, että hankkeen avulla pyritään löytämään yhteisiä käytänteitä yhdessä etsien – Kirkkohallitus, hankejohtaja tai Kirkon viestintä eivät ole rakentamassa uutta viestinnällistä hallintokoneistoa.

Tarkoitus on koota toimivia malleja, jotka vastaavat siihen tarpeeseen, jota jo nyt on kuultu, ja mitä kaikkea nouseekaan koko ajan eri puolilta kirkon kenttää. Paljon on jäänyt myös hyödyntämättä toimivia viestinnällisiä ratkaisuja ja yhteistyömalleja, joita on onnistuneesti toteutettu. Näitä ei ole tähänastisella koneistolla kyetty kokoamaan toimiviksi malleiksi laajemmin hyödynnettäväksi, mikä sekin osoittaa hankkeen tarpeellisuutta.

Kuten hyvin tiedämme, kirkko on kaiken kaikkiaan aivan ainutlaatuinen organisaatio, missä konsernityyppisiä, selkeään mandaattiin perustuvia päätöksiä ja toimenpiteitä ei voi toteuttaa monien muiden hallinto-organisaatioiden tapaan, yritysmaailmasta puhumattakaan. Sen vuoksi yhteisten tavoitteiden määrittäminen, ratkaisujen löytäminen ja niihin yhteisesti sitoutuminen on hidasta. Siksi tässä hankkeessa on perusteltua olla päätoiminen koordinaattori ainakin määräaikaisesti.

Samaan aikaan Kirkkohallituksessa ollaan viemässä käytäntöön sisäistä viestinnän uudelleen organisoitumista. Siinä erinomaisen arkkitehtuurin on laatinut viestintäpäällikkö Eevu Heikura Kirkon viestinnän ja kirkkohallituksen johdon tuella ja on vain loogista, että hän perusteellisen selvitystyön tehneenä vie vs. viestintäjohtajana tätä toista laajaa hanketta eteenpäin myös käytännössä lähivuosien aikana.  

Hankejohtajana pyrin itse tapamaan jo virtuaalisesti, mutta tilanteen normalisoituessa myös kasvotusten mahdollisimman monia seurakuntien ja hiippakuntien viestijöitä, päättäjiä sekä median edustajia. 

Kirkon ulkopuoliselle asiantuntemukselle on kysyntää

Vaikka hankkeen ohjaus- ja selvitysryhmä vaikuttavat kovin kirkollisilta kokoonpanoilta, ei ulkopuolista asiantuntemusta ole suinkaan unohdettu. Selvitysryhmässä selvästi kirkon ulkopuolelta tulevia jäseniä on kaksi. Pitkin matkaa joudutaan tekemään tarkemmin määriteltyjä osaselvityksiä ja pilotteja, joissa kuullaan mielellään näkemystä myös muusta kuin kirkollisesta kokemuksesta. Suomalaisen viestinnän johtotason edustajista koostuva Kirkon viestinnän neuvottelukunta pidetään vuorovaikutteisesti tietoisena hankkeen etenemisestä.

Mitä tahansa kirkossa viestitäänkään, on syytä pitää kirkkaana mielessä viestin loppukäyttäjä, lukija, kuulija. Tällöin vuorovaikutuksellisessakin viestinnässä saavutettavuuskysymykset kulkevat rinnalla jatkuvasti ja onneksi Suomen ev.lut kirkossa ne on otettu vakavasti.

Viestintäympäristön todellisuus muuttuu kaiken aikaa ja usein vieläpä vauhdikkaasti. Muuttuva tilanne tarjoaa haasteiden lisäksi runsaasti mahdollisuuksia oppimiseen ja uuden löytämiseen.

Siksi hankkeen tavoitteena ei myöskään ole raskaan loppuraporttijärkäleen tuottaminen. Sellainen vanhenisi pahimmassa tapauksessa jo viikoissa tai olisi historiaa jo valmistuessaan. Loppupäätelmät pyrimme tekemään sellaisella otteella, missä tuetaan seurakuntatalouksia ja hiippakuntia varautumaan ja sopeutumaan jatkuvasti muuttuvaan viestintätodellisuuteen.

Sellaisessa tilanteessa tarvitaan koordinointia, jonka senkään ei tarvitse olla aina keskushallintojohtoista. Kirkon viestintäkentältä löytyy varmasti osaamista ja toimivia yhteistyömalleja, joiden koordinointia voidaan hoitaa muualtakin kuin Helsingin Etelärannasta. Viestinnällisen koordinointivastuun jakaminen voisi olla yksi selkeä tavoite niukkenevien resurssien yhteisössä. Onnistuneita kampanjahankkeita on jo tehty mm. vahvuusryhmässä ja suurten seurakuntien viestintävastaavien foorumissa, mistä ovat nousseet esim. Kirkon mediasäätiö ja Jouluradio ja verkostomaisen yhteistyön tuloksena aikanaan valtava Hengellinen elämä verkossa- hanke.

Näyttöä yhteisistä viestinnällisistä saavutuksista siis on, pyritään siihen, että päällekkäisyyksiä purkamalla ja yhteistyötä kehittämällä, vastuita joustavasti jakamalla näkisimme yhteisiä viestintämahdollisuuksia päivittäin!

Yhteistyöterveisin

 

Kirjoittajan esittely

Tuomo Pesonen, hankejohtaja
Takaisin listaukseen