Järjestöjen ”Kutsuvat sitä rakkaudeksi” -kirjanen ei ole kirkon hyväksymää rippikoulumateriaalia

Julkisuudessa on viime päivinä esiintynyt huolta rippikoulumateriaalien sisällöistä. Keskustelu sai alkunsa uutisesta, jossa on kerrottu parinkymmenen kristillisen järjestön yhdessä julkaisemasta Kutsuvat sitä rakkaudeksi -kirjasesta ja sen näkökulmista mm. seksuaaliseen suuntautumiseen. Kirjasta olisi uutisen mukaan jaettu rippileirillä.

Onko Kutsuvat sitä rakkaudeksi -kirjasta käytetty rippikouluissa oppimateriaalina?

– Kutsuvat sitä rakkaudeksi -kirjanen ei ole kirkossa käyttöön hyväksyttyä rippikoulumateriaalia, toteaa arkkipiispa Tapio Luoma. – Piispainkokous hyväksyy kirkon rippikoulusuunnitelman ja rippikoulun oppikirjat. Sen seulasta tämä ei menisi läpi, hän sanoo. 

Todennäköisyys, että tällaiseen materiaaliin törmää oman seurakunnan rippikoulussa, on arkkipiispan mukaan hyvin pieni.

– Jos seurakunnan rippikouluopetus herättää kysymyksiä, kannattaa olla yhteydessä seurakunnan rippikoulupappiin tai kirkkoherraan. Myös oman hiippakunnan piispaan voi tarvittaessa olla yhteydessä, arkkipiispa sanoo.

Kuka valvoo järjestöjen rippikoulujen opetusta?

Jotkut kirkolliset järjestöt pitävät myös omia rippikoulujaan. Koska ne eivät ole osa kirkon virallista organisaatiota, luvat niiden rippikouluihin myöntää kunkin hiippakunnan tuomiokapituli määräajaksi. Kapitulin tehtävänä on arvioida järjestöjen soveltuvuutta ja luotettavuutta.

– Jos niiden suhteen herää epäilyksiä, asia on syytä nostaa keskusteluun ja kapitulin tietoon, kuten nyt on tapahtunut, arkkipiispa sanoo.

Riparit tutkitusti turvallisia

– Tutkimusten ja palautteiden mukaan nuorten kokemus rippikoulusta on erittäin positiivinen, sanoo asiantuntija Jari Pulkkinen Kirkkohallituksesta.

Vuonna 2018 tehtyyn kyselyyn vastasi lähes 7000 rippikoululaista ja isosta. Nuorilta kysyttiin mm., mitä he ajattelivat riparin turvallisuudesta, viihtyvyydestä, ryhmähengestä, hauskuudesta ja siitä kokemuksesta, että rippikoulussa sai olla oma itsensä. Vastausten keskiarvo kaikkiin väittämiin oli 6 tai enemmän asteikolla 1 (täysin eri mieltä)–7 (täysin samaa mieltä). Suomessa rippikouluun osallistuu noin 80 % 15-vuotiasta.

Nuorten kokonaisvaltaiseen turvallisuuteen on kiinnitetty Jari Pulkkisen mukaan paljon huomiota.
– Suomalainen rippikoulu on tunnettu sen avoimuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Jokainen rippikoululainen saa kasvaa omana itsenään, arvokkaana Jumalan kuvana, Jari Pulkkinen sanoo.

Myös hän korostaa, että jos opetus tai materiaalit huolestuttavat, kannattaa olla yhteydessä oman seurakunnan rippikoulupappiin tai kirkkoherraan.

– Kukin seurakunnan työntekijä on vastuussa rippikouluopetuksensa sisällöstä. Seurakunnan rippikouluopetuksesta vastaa kirkkoherra, joka voi puuttua rippikoulun sisältöön. Piispa voi tarvittaessa puuttua kirkkoherran toimintaan, Pulkkinen kuvaa.

Piispainkokouksen hyväksymä rippikoulusuunnitelma ”Suuri ihme

"Rippikoulun tulee olla nuorille turvallista kaikilla tasoilla. Se merkitsee yksilön ja hänen rajojensa kunnioittamista kaikilla inhimillisillä tasoilla: fyysisellä, henkisellä, hengellisellä, emotionaalisella, seksuaalisella ja sosiaalisella tasolla. Turvallinen rippikouluryhmä on yhteisö, jossa nuori saa olla luottaen siihen, että häntä kunnioitetaan, rakastetaan ja suojellaan juuri sellaisena kuin hän on.” (Rippikoulusuunnitelma 2017)

“Seksuaalisuus on Jumalan ihmiseen luoma elämänvirta ja osa kaikenikäisen ihmisen olemusta. Kypsä ja terve seksuaalisuus sisältää rakastavan ja hyväksyvän suhtautumisen ihmisyyteen, sukupuolisuuteen, ruumiiseen ja seksuaalisuuteen. Rippikoulu voi tukea nuoria kasvamaan ihmisiksi, jotka pitävät arvossa koko elämäänsä, haluavat pitää huolta omasta ruumiistaan ja suojella sitä ja jotka kunnioittavat myös toista ihmistä ja hänen rajojaan.” (Rippikoulusuunnitelma 2017)

Sukupuolen moninaisuutta on käsitelty rippikoulusuunnitelman lisämateriaaleissa

Katso myös Nuori kirkko ry:n tiedote: Seksuaalisuus on Jumalan lahja, jota tulee tukea rippikoulussa

Rippikoulukyselyn tuloksista lisää tietoa