Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Uusi avioliittolaki mahdollistaa samaa sukupuolta olevien avioliiton. Saako pappi vihkiä samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon?
Kirkon voimassa olevan käytännön mukaan ei saa. Vain siviilivihkiminen on mahdollinen.
Useat papit ovat kuitenkin vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja. Vihkimisistä on tehty joitain kanteluita. Hiippakunnissa on päädytty erilaisiin ratkaisuihin kanteluiden suhteen.
Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on tehnyt päätöksen olla antamatta seuraamuksia samaa sukupuolta olevia pareja vihkineille papeille.
Valtiovallan papille myöntämä vihkioikeus ei muuttunut uuden lain myötä. Kirkolla on kuitenkin oikeus päättää kirkollisen avioliittoon vihkimisen ehdoista. Kirkon työntekijöinä kirkon papit ovat sidottuja paitsi lakiin myös kirkon omiin päätöksiin.
Vaikka avioliittolaki muuttuu, kirkon oma opetus avioliitosta ei ole muuttunut. Kirkollisen avioliittoon vihkimisen ehdoista ei ole tehty kirkossa uusia päätöksiä, vaikka asiasta on käyty paljon keskusteluja. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen koskee siten edelleen vain miehen ja naisen välistä avioliittoa.
Kyllä voi, ja pitääkin tutkia. Avioliittolain voimaan tultua sekä eri että samaa sukupuolta olevien parien avioliiton esteiden tutkinta suoritetaan seurakunnissa samalla tavalla. Myös muussa seurakunnan toiminnassa samaa sukupuolta olevien avioliitto rinnastuu muihin siviilivihkimisenä toimitettaviin avioliittoihin.
Kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous, ja se voi päättää kirkon vihkimiskäytäntöihin liittyvistä muutoksista.
Esityksiä kirkolliskokoukseen voivat tehdä piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä kirkolliskokousedustajat itse.
Tähän ei kukaan tiedä varmaa vastausta. Moni toivoo nopeaa muutosta, ja toisaalta on myös näkemyksiä, joiden mukaan käsityksen ei tule muuttua yhteiskunnan käsityksen mukaiseksi.
Yleisesti ajatellaan, että kirkon avioliittokäsityksen muuttuminen veisi joka tapauksessa vuosia. Jo pelkkä päätöksentekoprosessi vie aikaa. Vihkimistä koskevat päätökset vaativat kirkolliskokouksen kaksinkertaisen käsittelyn ja kirkolliskokousedustajien ¾ enemmistön tuen.
Vihkiminen on pätevä. Vihkivälle papille mahdollisesti koituvien seuraamusten arviointi kuuluu sen hiippakunnan tuomiokapitulille, jonka alaisuudessa kyseinen pappi työskentelee.
Kirkkohallituksen oikeudellisen selvityksen mukaan asiantuntijat eivät näe Suomen lain edellyttävän, että kirkon olisi muutettava avioliittokäsitystään ja sen mukaista vihkimiskäytäntöä. Aikaa myöten lainsäädännön ja kirkon omien säädösten olisi kuitenkin hyvä olla mahdollisimman yhdenmukaisia.
Avioliittolain muutokseen tähdänneessä kansalaisaloitteessa ja sitä käsitelleessä eduskunnan lakivaliokunnan mietinnössä korostettiin, että lainmuutoksella ei puututa kirkkojen eikä uskonnollisten yhdyskuntien oikeuteen toimittaa avioliittoon vihkimisiä ja määrätä itse näiden ehdoista sekä muodoista.
KHO on syksyllä 2020 linjannut Oulun tuomiokapitulin tapaukseen liittyen, että kapituli sai antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon vihkineelle papille. Suomen ev.lut. kirkon piispat käsittelivät KHO:n ratkaisua kokouksessaan 21.10.2020. Piispainkokous totesi, että KHO:n päätös selkiyttää samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä koskevaa oikeudellista tilannetta ja vahvistaa sen, että kirkolla on uskonnollisena yhdyskuntana sisäinen autonomia ja itsenäinen oikeus päättää, vihkiikö se avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja vai ei.
Kirkon tämänhetkinen avioliitto-opetus on, että samaa sukupuolta olevia pareja ei vihitä kirkolliseen avioliittoon. Kirkon jäsenillä, papistolla ja piispoillakin on kuitenkin keskenään erilaisia käsityksiä siitä, mihin suuntaan kirkon tulisi edetä. Osa tahtoo muuttaa kirkon avioliittokäsitystä, osa tahtoo pitäytyä nykyisessä.
Avioliittokysymykset tuovat esiin luterilaisten kristittyjen erilaiset tulkinnat Raamatusta ja erilaiset käsitykset esimerkiksi ihmisyydestä tai Jumalasta. Asiaan liittyy myös vahvoja tunteita.
Epäselvyyttä voi aiheuttaa myös kirkon monimutkainen organisaatio- ja päätöksentekorakenne. Kaikki eivät välttämättä tiedä, miten kirkon päätöksenteko etenee. Odotuksia voidaan kohdistaa esimerkiksi tahoihin, joilla ei ole valtaa päättää asiasta.
Pappi tai muu seurakunnan työntekijä voi sovitussa paikassa rukoilla siviiliavioliiton solmineiden kanssa ja heidän puolestaan. Hiippakunnat ovat antaneet tästä omia ohjeitaan, ja seurakunnat ovat tehneet päätöksiä siitä, missä ja miten avioliiton solmineiden juhlaan osallistutaan kussakin seurakunnassa.
Muutoin samaa sukupuolta olevien avioliitto rinnastuu muihin siviilivihkimisenä toimitettaviin avioliittoihin. Kirkkotilan käytöstä ja seurakunnan tilojen vuokraamisesta juhlaa varten päätetään seurakunnassa. Pyydettäessä voidaan seurakunnan jäsenen siviilivihkimisenä toimitettavan avioliiton puolesta rukoilla päiväjumalanpalveluksessa sen mukaan, mikä on paikallinen tapa.
Kirkon avioliittokäsitys ilmaisee kirkon näkemyksen kristillisestä avioliitosta miehen ja naisen liittona, eikä ole kannanotto seksuaaliseen suuntautumiseen tai parisuhteisiin. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat seurakuntalaisia seurakuntalaisten joukossa.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä