Suomalaisen uskonnollisuuden erityisosaamista jo 50 vuotta

Kirkon tutkimuskeskus täyttää 50 vuotta tänä vuonna. Kun tutkimuskeskus syntyi 1960-luvun lopussa, yhteiskunta oli voimakkaassa murrosvaiheessa. Teollistuminen, kaupungistuminen ja maallistuminen vaikuttivat myös kirkon rooliin suomalaisessa yhteiskunnassa.

”Yhteiskunnan nopean muutoksen takia kirkon nähtiin tarvitsevan omaa tutkimuslaitosta, joka tuottaisi soveltavaa tietoa kirkon toiminnan suunnittelua varten. Yliopistollisen teologisen tutkimuksen ei katsottu riittävästi palvelevan kirkkoa”, tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kertoo.

Tutkimuskeskuksen keskeinen lähtökohta oli uskontososiologinen tutkimus: kirkko ei elä tyhjiössä, vaan ympäröivän yhteiskunnan muutos heijastuu monin tavoin myös kirkon toimintaan. Tällöin on tärkeää tuntea ajan aatevirtauksia, uskonnollisuuden muutoksia ja myös erilaisia yhteiskunnan rakenteellisia muutoksia.

Tutkimuskeskus tekee kirkkoa hyödyttävää tutkimusta ja tuottaa tietoa yhteiskunnalle

Yhteys kirkkoon ohjaa tutkimuskeskuksen tutkimushankkeiden aiheenvalintoja. Tutkimuskeskuksen tehtävänä on toteuttaa kirkon toimintaa ja päätöksentekoa hyödyttävää tutkimusta. Niin tutkimuskeskuksen tutkimushankkeissa, sen myöntämissä apurahoissa kuin sen kustantamissa julkaisuissakin tärkeä kriteeri on se, millä tavoin kyseinen tutkimus hyödyttää kirkon toiminnan kehittämistä ja päätöksentekoa. Tutkimuksen sovellettavuudella kirkossa on siis suuri painoarvo.

”Varsinainen tutkimuksen tekeminen ei poikkea mitenkään muusta akateemisesta tutkimuksesta: se toteutetaan samojen kriteerien mukaisesti kuin se tehtäisiin vaikkapa yliopistossa. Tutkimuskeskuksen tutkijat ovat eri alojen tohtorikoulutuksen käyneitä”, Hanna Salomäki kertoo.  

Tutkimuskeskuksen tehtävä koostuu kahdesta osa-alueesta. Toisaalta keskuksen tehtävä on tuottaa tutkimustietoa, jota kirkko tarvitsee toimintansa kehittämisessä ja päätöksenteossa. Toisaalta tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa tietoa kirkosta yhteiskunnalle. Oman tutkimuksen teon ohella tutkijoiden työajasta kuluukin paljon tutkimustiedon levittämiseen, sekä kirkon sisällä että sen ulkopuolella.

Tutkimuskeskus on ainoa taho Suomessa, joka kokoaa näin laaja-alaisesti tietoa seurakuntien toiminnasta Suomessa ja toisaalta myös uskonnollisuuden muutoksesta yhteiskunnassa ylipäänsä. Tutkimuskeskuksen työntekijät toimivat myös asiantuntijoina kirkon eri tahoilla, kuten työryhmissä.

”Yliopistot, muut koulutuslaitokset ja tutkimuskeskukset ovat Kirkon tutkimuskeskuksen tärkeitä yhteistyökumppaneita. Pienenä yksikkönä teemme paljon yhteistyöhankkeita erilaisten tutkimuslaitosten kanssa”, Salomäki valottaa.

Tutkimuskenttä on ollut laaja alusta alkaen

Tutkimusta on tehty niin kirkon rakenteisiin liittyvistä teemoista (kuten seurakuntien rakenteelliset muutokset) kuin ajankohtaisiin opillisiin ja eettisiin kysymyksiin liittyvistä aihealueistakin (esimerkiksi avioliittoon ja perheeseen liittyvät kysymykset). Suomalaisten arvomaailma ja uskonnollisuus, uskonnolliset liikkeet, seurakunnat työyhteisöinä ja kirkon eri työalat ovat olleet tutkimuksen kohteina koko tutkimuskeskuksen olemassaolon ajan.

Jo alkuvuosina nähtiin tärkeänä rakentaa kyselytutkimuksiin sellaisia mittareita, että tutkimusta voitaisiin säännöllisin väliajoin toistaa ja näin saataisiin esiin pitkällä aikajanalla tapahtunutta muutosta. ”Tämänkaltaiset pitkät aikasarjat ja trendit esimerkiksi suomalaisten uskonnollisuudesta onkin yksi aihealue, jota ei löydy miltään muulta taholta Suomessa,” Salomäki kertoo.

Tutkimuskeskuksen työ jakautuu karkeasti neljään osa-alueeseen: tutkimuksen teko, tutkimusviestintä, julkaisujen tuottaminen ja apurahojen myöntäminen. Kolme tutkijaa, tutkimuskoordinaattori ja johtaja tekevät itse tutkimusta. Tutkimustuloksista levitetään tietoa esitelmien, blogien ja haastattelujen kautta.  Tutkimuskeskus julkaisee kirkon toiminnan kehittämiselle hyödyllistä tutkimusta julkaisusarjassaan ja jakaa   vuosittain stipendejä.

Osa tutkimusaiheista tulee tehtävänantona kirkolliskokoukselta, kuten neljän vuoden välein tehtävä kokonaiskatsaus kirkosta ja seurakunnista (Kirkon nelivuotiskertomus). Osa tutkimushankkeista tehdään suoraan seurakuntien kanssa niiden tiedontarpeista lähtien, kuten syksyllä 2018 toteutettu suurten seurakuntien tunnettuustutkimus.

Tutkimuskeskus on mukana Kaste ja kummius -hankkeessa

Lisäksi tutkimuskeskus on kytkeytyneet moniin kirkon yhteisiin hankkeisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kirkon työntekijöiden koulutuksen kehittäminen tai Kirkkohallituksen meneillään oleva Kaste ja kummius -hanke, joka käsittelee kastekäytäntöjen muutoksia Suomessa. 

Tällä hetkellä tutkimuskeskus tutkii suomalaisten uskonnollisuutta Suomalainen spiritualiteetti -tutkimushankkeessa. Hankkeessa selvitetään, millaisia merkityksiä suomalaiset antavat kasteelle ja kummiudelle ja mitkä tekijät vaikuttavat päätökseen kastaa tai olla kastamatta lapsi. Hankkeessa tutkitaan myös vapaaehtoisten roolia kirkossa ja sitä, millaisia kristillisiä maahanmuuttajayhteisöjä Suomessa on.

Lisäksi European Values Study -tutkimuksessa selvitetään, millaisia ominaispiirteitä suomalaisilla on verrattuna muihin eurooppalaisiin. Case Tampere -tutkimushankkeessa kehitetään uusia, yhteisölähtöisiä työtapoja yhteistyössä Tampereen seurakuntayhtymän kanssa. Meillä on meneillään myös kirkon musiikkityötä tekeviä koskeva tutkimushanke.

KTK:n työntekijämäärä on säilynyt lähes samana kaikki kuluneet vuosikymmenet. 1970-luvulla työntekijöitä oli seitsemän, tällä hetkellä kahdeksan.