Kirkko on mukana radikalisoitumisen ehkäisyssä ja yhteiskuntarauhan rakentamisessa

”Kirkon näkökulma on, että turvallisuus on laajempi kysymys kuin ääriajattelun tai yksittäisen ihmisen radikalisoitumisen ehkäisy. Turvallisuus on sitä, että rakennetaan hyvää yhteisöä, jossa lievennetään jännitteitä eri ryhmien välillä ja ketään ei suljeta ulos. Myös valtiolla on samankaltainen näkemys”, kirkkohallituksen oppilaitosyhteistyön asiantuntija Stiven Naatus tiivistää.

Kirkkohallitus käynnisti yhteistyön sisäministeriön kanssa vuonna 2016 ja järjesti koulutuksia Oulun, Mikkelin ja Helsingin hiippakunnissa radikalisoitumisen ehkäisyteemasta. Sisäministeriön ohjelma tähtää ennaltaehkäisevään työhön ja yhteistyöverkoston luomiseen. Hankkeella on eurooppalainen tausta ja verkosto.

Vuoropuhelu uskontojen välillä on tärkeää

Naatus painottaa, ettei ajattelu radikalisoitumisesta johonkin uskontoon kuten islamiin kuuluvana ilmiönä auta eteenpäin, vaan yhteiskuntaa kannattaa ajatella kokonaisuutena.

”Kirkko voi tukea sellaista suomalaista hyvää ilmapiiriä, jossa ei ole vihapuhetta ja jossa ei luokitella ihmisryhmiä. Kirkko voi myös tukea tänne muuttavien ihmisten integraatiota, jotta he pääsevät osallisiksi yhteiskunnassa. Kirkon tehtävänä on puhua sen puolesta, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Kirkon voimakkaimpia viestejä on rakkaus.”

Suomessa vuoropuhelu eri uskontojen välillä on tiivistä. Kirkko on mukana vuonna 2011 perustetussa USKOT-foorumissa, jossa jäsenyhteisöt edustavat juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia. Paikallistasolla kuten Helsingin seurakunnissa on jo pitkään käyty uskontodialogia.

”On tärkeää, että vuoropuhelu tulisi seurakunnissa osaksi ruohonjuuritason työtä ja että ollaan tekemisissä muiden uskonnollisten ryhmien kanssa. Evankelis-luterilaisella kirkolla on isona toimijana tärkeä vastuu siitä, että pidämme huolta toinen toisistamme”, Naatus toteaa.

Oppilaitokset keskeisessä roolissa

Oppilaitoksilla on tärkeä rooli yhteiskuntarauhan rakentamisessa. Moni oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija aloittaa koulutuksen ammattikorkeakoulussa.

Kirkon oppilaitostyöntekijät palvelevat kaikkia oppilaitoksen opiskelijoita ja työntekijöitä. Päätoimisia oppilaitostyöntekijöitä on tällä hetkellä noin 70. Seurakunnat ovat panostaneet toimintaan, sillä oppilaitostyöntekijöiden määrä on kasvanut noin kymmenellä tänä vuonna.

Kirkko on mukana kampusrauhaa rakentavassa AKIRA-hankkeessa. AKIRA:n päämääränä on kehittää amma­til­li­seen koulu­tuk­seen työka­lu­ja ja toimin­ta­mal­li, joilla voidaan ennal­taeh­käis­tä rasis­mia ja vastak­kai­na­set­te­lua eri etnis­ten ryhmien välillä oppilaitoksessa. Samalla tuetaan osal­li­suut­ta edis­tä­vien työ- ja oppi­lai­to­syh­tei­sö­jen raken­ta­mis­ta.

Pyrkimyksenä hankkeessa on yhtäältä vahvistaa opiskelurauhaa oppilaitosten sisällä muun muassa etsimällä tapoja hälventää keskinäisiä epäluuloja ja oppia erilaisuuden kohtaamista. Toisaalta tavoitteena on vähentää vastakkainasettelua myös koulujen ulkopuolella paikallisen nuorison ja esimerkiksi vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijoiden välillä.

Hanke on Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI ry), Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliiton (SAKU ry) sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kaksivuotinen yhteishanke, joka on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.