Kun perhettä luotsaa vain yksi vanhempi

Suomessa on liki 120 000 yhden vanhemman perhettä. Tällä perhemuodolla tarkoitetaan perhettä, jossa arkea pyörittää pääsääntöisesti yksi vanhempi. Ryhmään lukeutuu siten yksinhuoltajia, yhteishuoltajia, vuoroviikkovanhempia ja yksin lasta odottavia. Kaikista lapsiperheistä yli viidennes on yhden vanhemman perheitä, ja lapsista joka kolmas elää jossain vaiheessa elämäänsä tällaisessa perheessä.

LapsiArkkiLinkki avautuu uudessa välilehdessä on Kirkkohallituksen ja seurakuntien yhteinen hanke, jonka tavoite on ehkäistä yhden vanhemman perheiden ulkopuolisuutta tukemalla vanhempien jaksamista. Kaksivuotista toimintamallin kehittämistä rahoittaa Me-säätiö. 

Vastaammeko kysyntään ja tarpeeseen?

Hankkeen alussa lapsiperheiden vanhemmilta on kerätty tietoa vanhemmuuden tuen tarpeista ja toiveista. Vastauksista ilmeni selkeästi, että vanhemmat väsyvät, aika ei riitä ja tulee riittämättömyyden tunne.

Erityisesti vanhemmat toivovat kuuntelijaa, keskustelijaa ja vertaistukea. Lisäksi vastauksissa korostuivat toiveet käytännön avusta esimerkiksi lastenhoidossa tai siivousapuna. Vanhemmat eivät kuitenkaan halua ylhäältä annettuja neuvoja ja ohjausta. Tukea toivottiin esimerkiksi kasvatusvinkkeinä ja sosiaalisen median, nettipelaamisen ja yleensä netin käyttöön liittyen.

Vanhempien toiveet ja tarpeet ovat hyvin konkreettisia. Jotta toiveisiin pysytään vastaamaan, se vaatii seurakunnissa uudenlaista ajattelua ja tapaa tehdä työtä yhdessä muun muassa kuntien ja järjestöjen kanssa.

Yksinkertaisuudessaan kyse on seurakunnan työntekijän ajan resurssoinnista yhden vanhemman perheiden vanhemmille. Tämä onnistuu parhaiten esimerkiksi järjestämällä ilta-aikaan lastenhoitoa. Tähän malliin voidaan yhdistää vertaistukea ja/tai keskusteluapua perheiden vanhemmille. Parhaimmillaan tämä toimii, kun toimintaa ovat tuottamassa seurakunnan eri toimialat, kunnan perhe- ja sosiaalityö, muut kolmannen sektorin toimijat sekä mahdollisesti vapaaehtoiset. Oppilaitokset ja erityisesti alan opiskelijat ovat myös hyvä ja arvokas lisä.

Kehitettävän toiminnan lähtökohtana on ihmisen arvostava kohtaaminen, läsnäolo ja kuunteleminen. Kun vanhempi voi paremmin, hän jaksaa enemmän lasten kanssa ja lasten hyvinvointi lisääntyy.

On kuitenkin muistettava, että yhden vanhemman perheissä jokaisen tarina on yksilöllinen. Yksinhuoltajuus saattaa olla turvallinen ja hyvä asia aiempaan elämäntilanteeseen verrattuna. Vastuun ottaminen ainoana vanhempana voi olla myös seurausta erosta, puolison kuolemasta tai se voi olla mietitty suunnitelma alusta asti. Työntekijöillä ei tarvitse olla oikeita vastauksia kaikkiin kysymyksiin, läsnäolo ja kuuntelu riittävät.

Läsnäoloa ja yhdessä tekemistä

Imatran seurakunnassa LapsiArkki on toiminut maaliskuun 2017 alusta alkaen. Lastenhoitoa on tarjottu keskiviikkoiltaisin. Tärkeintä lastenhoidon järjestämisessä on ollut lasten kohtaaminen, heidän kuuntelemisensa ja ylipäätään vuorovaikutus heidän kanssaan.

Vanhemmat ovat voineet käyttää ajan esimerkiksi oman harrastuksensa parissa, asioiden hoitamiseen tai lepoon. Kerätyn palautteen perusteella perheen sosiaaliset suhteet ja turvaverkot sekä perheen hyvinvointi ja jaksaminen ovat parantuneet lähes kaikissa perheissä. Samoin perheiden arjesta on tullut sujuvampaa.

Tarve tämänkaltaiselle perhetyölle on todennettu, ja toiminnan vaikuttavuus perheiden hyvinvoinnissa on merkittävää.