Juutalaisuuden ja kristinuskon välinen vuoropuhelu etsii uusia uria
Sapattikattaukseen kuuluu kaksi kynttilää ja kynttilänjalkaa sekä challa-leipää.
Holokaustin kauhuista herääminen käynnisti toden teolla juutalais-kristillisen vuoropuhelun toisen maailmansodan jälkeen. Luterilainen maailmanliitto aloitti dialogityöskentelyn 1970-luvulla ja irtisanoutui Martti Lutherin juutalaisvastaisista kirjoituksista 1984 Budapestin yleiskokouksessa.
Suomessa Kirkko ja juutalaisuus -työryhmä edistää kristinuskon ja juutalaisuuden sisällön tuntemusta sekä keskinäisten suhteiden hoitamista ja vuorovaikutusta.
Työryhmän puheenjohtajan Pekka Lindqvistin mukaan vuoropuhelu juutalaisuuden ja kristinuskon välillä on tärkeää useasta eri syystä.
”Ensinnäkin meillä on yhteiset juuret eli yhteinen syntyhistoria. Toiseksi meillä on erittäin kipeä myöhempi historia, johon sisältyy paljon pahaa ja rumaa sekä molemminpuolista viranpitoa. Kolmanneksi meillä on paljon saatavaa toisiltamme johtuen siitä, että jaamme pyhät yhteiset kirjoitukset eli heprealaisen Raamatun”, Lindqvist toteaa.
Lindqvist näkee, että vuoropuhelussa on menossa tällä hetkellä eräänlainen murroskausi.
”Teologiset teemat on kaikki jo läpikäyty, on pyydetty anteeksi menneisyyden virheitä sekä löydetty sosiaalisen yhteistyön alueita. Ilmassa on väsymystä, nyt pitäisi löytyy jotain uutta. Yhteisiin kirjoituksiin pureutuminen keskustelun kautta voisi olla uutta, sillä sieltä löytyy ehtymätön uusien aarteiden aitta. On hyvin opettavaista kuulla, kuinka toinen omia tekstejänsä lukee ja ymmärtää”, hän pohtii.
Dialogissa on pitkään keskitytty yhteisten piirteiden etsimiseen.
”Nyt voisimmekin iloita erilaisuudesta. Voimme reippaasti todeta, kuinka erilaisia tulkintoja voikaan samoista kirjoituksista nousta. Yhteiset kirjoitukset puhuvat eri tavoilla meille.”
Uskonnot voivat oppia paljon toisiltaan
Juutalaisuudessa on paljon asioita, joita kristityt voivat arvostaa, toteaa Lindqvist.
Vaikka juutalaisuus ja kristinusko ovat kaksi Israelin tytärtä, niin voimme oppia toisiltamme ja nähdä toisessa paljon arvokasta. Luemme yhteisiä kirjoituksia ja voimme nähdä juutalaisissa sitkeä selviytyjän, joka pyrkii olemaan uskollinen Jumalan laille. Sapattia pyrittiin pyhittämään jopa Auschwitzissä.”
Lindqvist pohtii, että vaikka näemmekin Jeesuksen ja muiden aikansa juutalaisten evankeliumien lehdillä käyvän kädenvääntöä lepopäivän tulkinnasta, voimme me kristityt silti ihastella tapaa, jolla juutalaiset ovat pitäytyneet lepopäiväinstituutioonsa. Se ei ole kiusa vaan eloonjäämisen välikappale.
”Juutalaisessa jumalanpalveluksessa on riemu ja ilo mukana. Kesken juutalaista perjantain jumalanpalvelusta koko seurakunta kääntyy ovelle toivottamaan sapatin kauniin morsiamen tervetulleeksi synagogaan. Se jos mikä osoittaa kiitollisuutta ja riemua.”
Reformaation merkkivuonna Lutherin juutalaisvastaisuus on esillä
Tänä vuonna on kulunut 500 vuotta siitä, kun Martti Luther julkaisi kuuluisat teesinsä anekaupan väärinkäytöksiä vastaan ja käynnisti reformaationa tunnetun ajanjakson.
Luther suhtautui juutalaisiin erityisesti elämänsä jälkipuoliskolla vihamielisesti. Hän kirjoitti kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan. Aikakautta leimasi juutalaisvastaisuus. Lutherin suhdetta juutalaisiin käsiteltiin merkkivuoden 10. lokakuuta järjestetyssä seminaarissaLinkki avautuu uudessa välilehdessä.
"Toteamme syvästi valittaen sen, että Lutherin nimeä käytettiin kansallissosialismin aikaan antisemitismin oikeuttamiseen ja että hänen kirjoituksensa soveltuvat sellaiseen väärinkäyttöön. Juutalaiset ja kristityt ovat edelleen eri mieltä uskon kysymyksissä, mutta tämän ei pitäisi johtaa vihollisuusasenteeseen eikä rajuun polemiikkiin, kuten se tulee esiin Lutherin kirjoituksissa juutalaisista.... Lutherin antijuutalaisten ilmaisujen synnit ja hänen juutalaisiin kohdistamiensa hyökkäysten kovuus meidän tulee suuresti valittaen myöntää. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että sellainen synti tänään ja tulevaisuudessa ei enää voi astua sisään kirkkoihimme", todetaan Luterilaisen maailmanliiton vuoden 1984 Budapestin yleiskokouksen asiakirjassa "Luther, luterilaisuus ja juutalaiset".