Sixten Korkman ja Kari Mäkinen: Perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia on kunnioitettava

Arkkipiispa Kari Mäkinen ja professori Sixten Korkman keskustelivat suomalaisista arvoista SuomiAreenalla torstaina 13.7. järjestetyssä piispan iltahetkessä.

‒ On vaikeaa vastata kysymykseen siitä, onko olemassa erityisiä suomalaisia arvoja. Suomalaisille luonto on valtavan tärkeä. Mutta myös ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja solidaarisuus ovat tärkeitä arvoja meille, Korkman pohti.

Korkman myönsi kasvuympäristön vaikuttaneen häneen.

‒ Arvostan esimerkiksi suomalaista päivähoitoa – se on hieno instituutio, joka on opettanut minulle paljon.

Hän viittasi muun muassa nuoruutensa 60-luvun kasvuoptimismiin.

‒ Meitä ohjasi halu suojella vähemmistöjä, rakentaa hyvinvointia ja kantaa yhteistä vastuuta.

Tarvitsemme hyvää historian tuntemusta

Mäkinen nosti keskustelussa esiin luterilaisuuden perinnön. Myös Korkman löysi luterilaisuuden jälkiä suomalaisesta yhteiskunnasta.

‒ Luterilaisuudessa on paljon sellaista, mistä on apua yhteiskunnassa – esimerkiksi ajatus vahvasta julkisesta vallasta ja kehotus uutteruuteen sekä säästäväisyyteen, Korkman listasi.

‒ Luterilaisen näkemyksen mukaan kaikki työ on arvokasta. Kutsumus työhön on jopa verrattavissa luostariin menemiseen tai pappina olemiseen, arvioi Mäkinen.

‒ Tavallaan Luther raivasi tietä homo economukselle. Siitä minä olen ekonomina kiitollinen, sanoi Korkman.

Korkmanin näkemyksen mukaan kyse ei ole pelkästään taloudesta, vaan taustalla on myös ajatus maailman parantamisesta ja parempien edellytysten luomisesta muille.

Arkkipiispa viittasikin Luterilaisen maailmanliiton teemoihin Ihminen – ei kaupan, Pelastus – ei kaupan ja Luomakunta – ei kaupan, ja niiden ajankohtaisuuteen kaikkialla maailmassa.

‒ Markkinatalous, perhe ja toimiva julkinen valta ovat perustavanlaatuisia yhteiskunnan osia, ja kaikkien tulee kunnioittaa perusihmisarvoja, Korkman jatkoi.

Niin Mäkinen kuin Korkmankin painottivat hyvää historian tuntemusta.

‒ Jos unohdamme historiamme, emme tiedä mihin meidän pitäisi mennä, Mäkinen muistutti.

‒ Niin, ja jos puulla ei ole juuria, se kaatuu, Korkman lisäsi.

Korkman totesi kasvaneensa aikana, jolloin nuoria oli paljon. Se oli hänen mukaansa dynaamista aikaa, jolloin kaikilla oli töitä. Nyt moni asia on muuttunut paremmaksi, mutta Korkmanin mukaan samaan aikaan jotkut ajattelevat, että ennen asiat olivat paremmin.

‒ Uudet ajat tuovat mukanaan myös uusia haasteita, vaikeita eettisiä kysymyksiä ja arvoja, jotka koskettavat meitä kaikkia.

Voittajia ja häviäjiä globaalissa maailmassa

‒ Usein sanotaan, että taloustieteilijä tietää kaiken hinnan, muttei minkään arvoa, sanoi Korkman ja korosti, että arvot koskettavat kaikkia. Hänen mukaansa ekonomit puhuvat arvoista kuitenkin vain vähän – ehkä siksi, että niiden ajatellaan olevan jokaisen oma asia.

Arkkipiispa Mäkinen pohti sitä, kuinka yhteiset arvot toimivat alati globalisoituvassa maailmassa. Korkmaninkin mielestä globalisaatio asettaa uudenlaisia haasteita yhteiskunnallemme.

‒ Kyse on keskinäisestä riippuvuudesta. Globalisaatio on parantanut miljardien elämää, mutta samaan aikaan useat rikkaat maat kärsivät siitä. On voittajia ja häviäjiä, ja täällä pohjoisessa vaikutukset ovat haastaneet hyvinvointiyhteiskunnan, Korkman sanoi.

Mäkinen ja Korkman keskustelivat myös lisääntyvän liikkuvuuden mukanaan tuomista haasteista. Mäkinen näki uhkana sen, että alamme tarkastella asioita vain omasta näkökulmastamme. Korkmanin mukaan avarakatseisuudelle olisikin nyt tilausta.

‒ Meidän ei pitäisi leimata muita, ei ihmisiä eikä uskontoja. Meidän on oltava suvaitsevaisia ja avarakatseisia, vaikka samalla voimme olla hyväksymättä esimerkiksi naisten epätasa-arvoista kohtelua muslimimaissa, Korkman painotti.

Sekä Mäkinen että Korkman totesivat, että lapset ja lapsenlapset muuttavat elämänasennetta. He antavat uutta perspektiiviä ja auttavat näkemään, millaisten asioiden eteen elämässä kannattaa ponnistella.

‒ Elämän tarkoitus on etsiä ja yrittää ymmärtää. Lisäksi kannattaa heittää verkot vesille, Korkman sanoi viitaten lomaharrastukseensa kalastukseen.

‒ Kyllä, verkot kannattaa heittää vesille ja jatkaa teologien ja ekonomien ajatusten vaihtoa, lisäsi Mäkinen päättäen keskustelun.