Kaikille yhteinen keittiö - Konseptin tehtävänä on koota voimat yhteen

Hyvän tekeminen, auttaminen, sosiaalityö tai diakoniatyö on ammattina haastava. Vaarana on, että asetut yläpuolelle. Vilpitön tavoite ei enää toteudu ja syntyy riippuvuus, jossa on auttaja ja avun tarvitsija. Yhteinen keittiö tavoittelee tilaa, jossa kaikki kohtaavat samalta tasolta. Yhteinen keittiö kokoaa yhteisön ja eri toimijat saman katon alle kotoisesti ja paikallisesti.

Kaikille yhteinen keittiö

Kuntien sosiaalitoimen, seurakuntien diakoniatyön ja niitä lähellä olevien järjestöjen piirissä toimii Suomessa suuri määrä huippuammattilaisia. Siis luit oikein – huippuammattilaisia. – Henkilöitä, jotka suhtautuvat ammattiinsa vakavasti, kokonaisvaltaisesti ja haluavat kehittää jatkuvasti osaamistaan. Huomasin tässä kevään aikana, että he ovat myös kiihkeästi tulosorientoituneita ja kiinnostuneet kasvun keinoista siinä missä piin kovat yritysjohtajatkin. Heidän ympäristössään taistelu niukoista resursseista on arkea, ja vastaavasti heidän toiminnan tuloksia seurataan sekä analysoidaan laajasti. Parhaat käytännöt jäävät kuitenkin usein melko paikallisiksi saavutuksiksi ja raha ei ohjaudu menestyksiin automaattisesti. 

Maassamme pyörii useita menestyviä ”yhteisen hyvän toimijoita” 1-2 vuoden hankerahalla, ilman varmuutta tulevasta. Voisiko tällaisesta yhteisestä hyvästä tehdä kestävän menestyskonseptin? – Mielestäni ehdottomasti voi. Se edellyttää, että valtakunnalliset toimijat ymmärtävät vastuunsa ja yhteistyön merkityksen. Yhteinen hyvä on majoittunut meihin jokaiseen.

Yhteinen keittiö – kotoinen konsepti

Kirkkohallitus lähti viime vuonna mukaan valtakunnalliseksi koordinaattoriksi hallituksen kärkihankkeeseen - Yhteinen keittiö. Minulle esitettiin kohta kysymys: Mitä hyötyä Yhteiselle keittiölle olisi konseptikehittämisestä? – Aloituskeskustelussa puhuttiin myös kasvusta valtakunnalliseksi, paikalliskeittiöiden arvokkaasta työstä, matalasta kynnyksestä, toimintamallien monistamisesta, hankerahoituksen lyhytjännitteisyydestä ja toimintakulttuurin muuttamisesta ihmisten ehdoilla toimivaksi.

Mitä hyötyä! – Tuntuipa suorastaan siltä, että kysyjät tiesivät asiastaan hyvinkin konseptuaalisesti. Konsepti on käsitteenä yhtä aikaa hieman epätarkka, mutta samalla liittää asiakokonaisuuksia hyvin selkeästi yhteen. Konsepti kuvaa hyvin yleispätevästi kokonaisuutta ja se on samaan aikaan helposti monistettavissa uusiin paikkoihin. Ydinajatuksena on se, että kaikki toiminta tukee mahdollisimman korkeaa asiakkaan saamaa arvoa. – Siis mitä hyötyä tai etua tästä on minulle?

Varsin pian Kärkihankkeen kysyjät ja vastaaja olivat samalla puolella pöytää asiassa. Yhteinen keittiö olisi paikallisesti toimiva itsenäinen yksikkö, ja se kasvaisi useille paikkakunnille. Toiminta olisi samankaltaista, mutta se muotoutuisi paikallisiin tarpeisiin. Sen perusajatus olisi kävijälähtöinen toimintamalli, jossa tapahtumien keskiössä olisivat asiakkaat, kävijät – siis me kaikki! Ei estettä tulla käymään ja olemaan. Hankkeen 5 pilottiyksikköä Seinäjoella, Vihdissä, Porvoossa, Lahdessa ja Tampereella tulivat myöhemmin todistamaan, että tämä on totta.

Keittiö on meille kaikille tuttu. Sen äärelle kaikki ovat arjessa kokoontuneet. Keittiön pöydässä on juteltu monet elämää suuremmat ilot, ja välillä sama pöytä kantaa surun keskeltä hiipivät aiheet. Keittiön pöytä toivottaa nykyisin tervetulleeksi myös monen yksinäisen vanhuksen luo saapuvan lähihoitajan. Me olemme eläneet sanan mukaisesti keittiön ympärillä – me muodostamme Yhteisen keittiön.

Oi nouse 100-vuotias Suomi – kootaan voimat taas yhteen

Ympärillämme on tuhansien ja taas tuhansien yhteisen hyvän osaajien joukko. He ovat kuntien sosiaalitoimen, yleishyödyllisten järjestöjen ja diakonian piirissä toimivia ammattilaisia. Kootaan tämä voimatekijä koko Suomen käyttöön – meidän kaikkien voimaksi. Yhteinen keittiö tarvitsee tuekseen valtakunnalliset vastuu toimijat, jotka ymmärtävät oman tehtävänsä ja ovat valmiita tekemään yhdessä asioita.

Me tarvitsemme monia uudistuksia, mutta meidän on pidettävä kiinni myös ihmisten välisestä kulttuurista, joka hakee ihmistä samalta tasolta ja ei leimaa, vaan kunnioittaa erilaisuutta. Me tarvitsemme aina yhteisön, joka on kiinnostunut naapuristaan ja ottaa vastaa kaikki sellaisena kuin olemme. Tämä kaikki lähtee paikallisesta kohtaamisesta, jossa Yhteisen keittiön kaltainen konsepti voi olla tien näyttäjä. Mitäpä jos kokoaisimme eri toimijoiden voimat yhteen. Yhteisestä keittiöstä voisi tulla valtakunnallisesti paikka, jossa kuntien, maakuntien, järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoisten toiminta yhdistyy uudella tavalla.

Etelä-Afrikan bantu-kielestä peräisin oleva käsite, Ubuntu, muodostui yhdeksi Nelson Mandelan kantavista periaatteista. Hän kiteytti Ubuntun lyhyellä lauseella: ”A person is a person through other people – Olemme ihmisiä toisten ihmisten kautta.” Yhdessä olemme vahvempia – yksilöinä ja yhteisönä. Ubuntu ei merkitse, ettei yksilön menestyminen olisi tärkeää, mutta Mandela muistuttaa: Aiotko tehdä niin mahdollistaaksesi ympäröivän yhteisösi kehittymisen? – UBUNTU sopii hyvin Yhteiseen keittiöön, ja miksei myös 100-vuotiaaseen Suomeen.
…
Kirjoittaja on Antti Mikkilä, konseptikehittäjä, joka on erikoistunut kasvuhakuisten liikeyritysten menestyskonseptien kehittämiseen.