Presidentti Ahtisaaren mukaan Namibia on meillekin esimerkki

Namibian kunniakansalainen, presidentti Martti Ahtisaari iloitsee siitä, että Luterilainen Maailmanliitto kokoontuu yleiskokoukseen juuri Namibiassa. Se on kunnianosoitus namibialaisille ja Namibian kirkolle, sekä työlle, mitä siellä on tehty. Lähetyssaarnaajat aloittivat suomalaisen yhteistyön, Ahtisaarella taas oli ainutlaatuinen rooli maan itsenäistymisessä.

- Jos emme olisi onnistuneet Namibiassa, niin tilannetta ei olisi saanut palautettua enää normaaliksi. Etelä-Afrikka olisi kävellyt pois ja oltaisiin saatu odottaa ties kuinka monta Herran vuotta, muistelee Martti Ahtisaari Namibian kohtalonvuosia.

Ahtisaari joutui tekemään pitkän rauhanprosessin aikana hyvinkin vaikeita päätöksiä. Hän oli ollut YK:n valtuutettuna ja edustajana vuodesta 1977. Osana vallansiirtoa vapautusliike SWAPOn maanpaossa olevat kannattajat pääsivät 1989 palaamaan Namibiaan. Angolasta rajan yli tulikin rauhansopimuksen vastaisesti myös aseistautuneita PLAN-taistelijoita. Ahtisaari antoi tuolloin miehitysvalta Etelä-Afrikan tukemille SWAFT-joukoille luvan torjua rajan ylittäjät aseellisesti. Näin hän perusteli minulle päätöstään Windhoekissa huhtikuussa 1989:

- Minut on palkattu tekemään päätöksiä. Historian tehtävä on sitten osoittaa, olivatko päätökset oikeita tai vääriä.

Nyt historiaa arvioidessaan Ahtisaari uskoo, että jos Namibian prosessi olisi epäonnistunut, me myös Etelä-Afrikassa olisi odotettu demokratisoitumisprosessia ja rotusorron loppua monta vuotta pitempään. Toisaalta suomalaisilla olisi opittavaa Namibialaisilta, jossa pitkän sodan jälkeen eri puolilla rintamaa taistelleet opettelivat elämään yhdessä.

- Myös niillä, jotka eivät olleet mukana vapaustaistelussa, oli tärkeä rooli maassa ja heidänkin osaamistaan tarvitaan. Olisi hienoa, jos tällaista yhteistyötä tässä maassakin saataisiin aikaan, niin että tällainen tyhjänpäiväinen nälviminen loppuisi.

Suomen suhde Namibiaan ainutlaatuinen

Namibiassa on opittu luottamaan Suomen kirkon ja Suomen Lähetysseuran tukeen, sillä ensimmäiset lähetit tulivat maahan 1869. Suomalainen lähetystyö oli ollut omalta osaltaan rakentamassa pohjaa Namibian itsenäistymiselle.

- Lähetysseura antoi tukea namibialaisille vaikeissa olosuhteissa. Namibialaiset tiesivät, että Lähetysseura on siellä, antaa tukea ja katsoo, että heitä kohdellaan kunnioittavasti; kirkko oli mukana varmistamassa, että he saavat itsenäisyyden ja että prosessi on oikeudenmukainen.

Sitoutuneet lähetystyöntekijät ja Suomen kirkon tuki osoitti, että he eivät ole yksin. Martti Ahtisaari uskoo, että oleellista oli juuri rinnalla oleminen:, monet lähetystyöntekijät asuivat Namibiassa käytännössä koko ikänsä, joskus lapset jatkoivat vanhempiensa työtä.

- Oleellista oli, ettei menty uskonto edellä, vaan perustettiin kouluja ja sairaaloita. Uskonnollinen yhteistyö lähti rakentumaan tämän yhdessä tekemisen kautta. Turha mennä neuvomaan hirveästi, tehdään työtä käsi kädessä. Namibia opetti ennen kaikkea sen, että miten täytyy luoda sellaiset suhteet, niin että siinä toimitaan niin kuin ystävät. Kyllä minä olen tätä työtä ihaillut. 

Itsenäistymisprosessi ei ollut helppo, mutta olennaista oli se, että suomalaiset eivät luovuttaneet vaikeinakaan aikoina. Jotain tuli näkyväksi, kun Ahtisaari kävi Lähetysseuran Mikko Ihamäen kanssa katsomassa Oniipan kirjapainoa, joka oli rakennettu uudestaan Etelä-Afrikan räjäytettyä edellisen.

- Todettiin Mikon kanssa, että jos tämä rakennus taas tuhotaan, niin me rakennamme sen uudestaan, vaikka viisi kertaa, sillä suomalainen ei anna periksi!

Kirkon tunnistaa sen halusta auttaa

Ahtisaari arvostaa kirkon tekemää työtä niin kehitysmaissa kuin kotimaassakin. Afrikassa on paljon esimerkkejä onnistuneista yhteistyöhankkeista.

- Kirkolla on ollut positiivinen rooli siinä, miten se on halunnut tukea maahan tulevia pakolaisia. Juuri kirkko oli valmiina vastaanottamaan, kun muut eivät vielä olleet. Kyllä minä tunnistan kirkon sen halusta auttaa.

Monen muun tavoin hän on huolissaan yhteiskunnassa lisääntyneestä vihapuheesta. Toisaalta Ahtisaari ymmärtää myös sen, että vieraantuminen ja ajautuminen erilaisiin populistisiin puolueisiin tai ääriliikkeisiin johtuu tunteesta, että kansalaiset eivät tule kuulluiksi.

- Yhteiskunnassa tulisi olla selkeät pelisäännöt, ettei vihapuhetta sallita. Pidän ilmiötä tuomittavana. Sen vastapainoksi on tärkeää, että kirkko ja kansalaisjärjestöt osoittavat mitä inhimillisyys tarkoittaa.

Maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien olisi Ahtisaaren mielestä syyttä tutustua maahanmuuttajiin ja perehtyä syihin, joiden takia he ovat lähteneet kotimaistaan. Samalla olisi hyvä herätä siihen, miten tärkeä on ratkaista ongelmia ajoissa.

- Olisi hyvä muistaa, että aina ihmiset ovat matkustaneet, mutta samalla vaikuttaa siihen, että ihmisten ei ole pakko lähteä kotimaastaan epäinhimillisten olosuhteiden takia. Olisi tärkeä ratkoa ongelmia ajoissa, ettei käy niin kuin Syyrian tapauksessa.

Ahtisaari ei halua avoimesti kritisoida hallituksen toteuttamaa maahanmuutto ja kehityspolitiikkaa, mutta ilmaisee pettymyksensä päätöksiin, joilla vaikeutettiin perheenyhdistämistä.

- Olemme käyttäytyneet surkeasti estäessämme perheiden yhdistämisen. Monen pakolaisen lähtömaassa perheellä on paljon tärkeämpi rooli kuin Suomessa nykyisin. Historiassa se oli toisin. Muistan itse evakkoperheen lapsena, mikä merkitys oli karjalaisten yhteisöllä, kun asetuttiin uudelle paikkakunnalle. Vaikka meidän ei tarvinnut lähteä maailmalle kotia etsimään, niin se opetti, miten suuri on yhteyden tarve.

Martti Ahtisaari – Nobel palkittu rauhantekijä
- Syntynyt Viipurissa 1937
- Valmistui kansakoulunopettajaksi 1959
- Pakistaniin kehitysyhteistyöhön 1960
- Ulkoministeriöön 1965
- Suurlähettilääksi 1973-1977 Tansaniaan, Sambiaan, Somaliaan ja Mosambikiin
- YK:n Namibia valtuutettuna 1977-1981 ja YK:n pääsihteerin erikoisedustajana 1987-1990
- Sai vaimonsa Eeva Ahtisaaren kanssa Namibian kunniakansalaisuuden 1992
- Suomen tasavallan presidenttinä 1994-2000
- Perusti Crisis Management Initiative –järjestön 2000
- Nobelin rauhanpalkinto 2008

Presidentti Martti Ahtisaaren haastattelu myös Horisontti -ohjelmassa Ylen Areenassa:
Presidentti Martti Ahtisaari ja suomalaisten erityissuhde Namibiaan.

Katso myös, miten voit onnitella kesäkuussa 80-vuotta täyttävää rauhannobelistia
https://vimeo.com/213820908 ja  https://alakerromartille.fi/ #äläkerromartille