Kampusrauhaa!
”Tavoitteemme on, että meillä Suomessa olisi tulevaisuudessa maailman parhaat kampusyhteisöt. Järjestöt ja seurakunnat tekevät oppilaitosten kanssa yhteistyötä, jotta kaikilla olisi mahdollisimman hyvä olla omassa oppilaitoksessaan”, kirkon oppilaitostyön asiantuntija Laura Arikka tiivistää parhaillaan käynnistyvän AKIRA-hankkeen tavoitteita.
AKIRA:n päämääränä on kehittää ammatilliseen koulutukseen työkaluja ja toimintamalli, joilla voidaan ennaltaehkäistä rasismia ja vastakkainasettelua eri etnisten ryhmien välillä. Samalla tuetaan osallisuutta edistävien työ- ja oppilaitosyhteisöjen rakentamista.
Hanke on Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI ry), Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliiton (SAKU ry) sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kaksivuotinen yhteishanke, joka on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Nuorten maailma on moninainen, asenteet silti varautuneita
Pyrkimyksenä hankkeessa on yhtäältä vahvistaa opiskelurauhaa oppilaitosten sisällä – muun muassa etsimällä tapoja hälventää keskinäisiä epäluuloja ja oppia erilaisuuden kohtaamista. Toisaalta tavoitteena on vähentää vastakkainasettelua myös koulujen ulkopuolella paikallisen nuorison ja esimerkiksi vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijoiden välillä.
”Valtakunnallinen nuorisobarometri osoittaa, että nykynuorilla on moninaisemmat ystäväpiirit kuin koskaan aiemmin. Myös kansainvälisiä kontakteja syntyy esimerkiksi verkkopelaamisen kautta. Samaan aikaan nuorilla on kuitenkin varautunut asenne uussuomalaisia kohtaan, ja maahanmuuttoa vastustetaan. Tässä on mielestämme ristiriita, jota haluaisimme muuttaa yhdessä nuorten kanssa”, Arikka kertoo.
Kirkko on oppilaitostyön konkari
Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on kirkolle tärkeä teema, jota oppilaitostyössä voidaan edistää tukemalla kampusrauhaa. Opinahjot ovat kirkolle tuttu toimintaympäristö, sillä oppilaitoksissa työskentelee yhteensä noin 100 pappia, diakonia ja nuorisotyöntekijää.
”Meillä on hyvää kokemusta yhteistyöstä oppilaitosten kanssa, minkä lisäksi kirkko on ollut aktiivisesti mukana maahanmuuttajatyössä. AKIRA-hanke on luontevaa jatkoa molemmille”, toteaa Arikka.
Hänen mukaansa projektin tavoitteet eivät toteudu sormia napsauttamalla:
”Kotoutumisen ja sosiaalisen inkluusion tukeminen on pitkä prosessi, jossa ei pikavoittoja jaeta. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, joita pyrimme projektimme kautta tukemaan.”
Nuoret ovat avainasemassa
Tänä syksynä starttaava AKIRA etsii parhaillaan viittä pilottikampusta, joiden kanssa ryhdytään kartoittamaan hyviä toimintamalleja rasismin vähentämiseksi. Hankkeessa tutustutaan jo olemassa oleviin toimintamalleihin sekä luodaan uusia. Tavoitteena on, että hankkeen kautta löytyisi sellaisia toimintatapoja, joita voitaisiin hyödyntää valtakunnallisesti oppilaitoksissa.
”Tämä on oppilaitoksille tilaisuus kartoittaa kaikkea sitä hyvää ja toimivaa, jota omassa oppilaitoksessa tehdään jo nyt. Samalla AKIRA:n avulla on mahdollista saada lisää tukea ja keinoja rasismin torjumiseen”, Arikka listaa hankkeen tarjoamia mahdollisuuksia.
Hän uskoo, että pilottikampusten opiskelijat ja työntekijät saavat projektin sivutuotteena myös uusia valmiuksia työelämään. Erilaisia toimintamalleja testattaessa opitaan ihmisten kanssa toimimista ja sosiaalisia taitoja, joista on entistä enemmän hyötyä työelämässä.
Käytännössä AKIRA auttaa oppilaitosyhteisöjä etsimään itselleen sopivia keinoja toimia. Hankkeen keskiöön halutaan opiskelijat, sillä nuoret ovat avainasemassa muutoksessa.
”Toimintamme perustuu nuorilta nuorille -ajatteluun. Meidän tehtävämme on olla mukana oppilaitosten arjessa kouluttamassa ja sparraamassa”, Arikka summaa.