Kirkolliskokous

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.

Kirkolliskokous, kirkon “eduskunta”, päättää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppia ja kirkon työtä koskevista keskeisistä linjauksista. Se päättää myös kirkon hallinnosta ja taloudesta.

Kirkolliskokous vaikuttaa merkittävästi kirkon lainsäädäntöön. Se muokkaa kirkkolain sisällön ja tekee esitykset eduskunnalle, joka hyväksyy tai hylkää ne.

Kirkolliskokous kokoontuu Linnasmäen opistolla kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Kokoukset kestävät 4-5 päivää. Kirkolliskokouksen koko toimikausi kestää neljä vuotta.

Kirkolliskokousedustajat valitaan vaaleilla. Seuraavat kirkolliskokousvaalit toimitetaan vuoden 2024 helmikuussa. Vaalissa kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen luottamushenkilöt, joita on kaikissa seurakunnissa yhteensä noin 7200. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa. Äänioikeutettuja pappeja on reilut 5000 hiippakunnissa vuoden 2024 vaaleissa.

Ajantasaiset tiedot kirkolliskokousedustajista ovat näillä sivuilla: Kirkolliskokouksen edustajat.

Kirkolliskokoukselle esityksiä tekevät piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä kirkolliskokousedustajat itse. Myös seurakuntalaisen tekemä aloite voi edetä kirkolliskokoukseen saakka. Kysy lisää seurakuntasi kirkkoherranvirastosta.

Evl.fi/plus-palvelusta löydät syvempää tietoa kirkolliskokouksesta, muun muassa asiakirjat, seuraavat kokoontumisajat sekä striimit.

Takaisin sivun alkuun