Kutsumus politiikkaan syntyy intohimosta
Piispa Jari Jolkkosen haastattelema pääministeri Juha Sipilä esitti Piispan iltahetkessä huolensa siitä, pystytäänkö Suomessa enää lainkaan tekemään isoja uudistuksia, jos poliitikot tuijottavat vain galluppeja. Piispan iltahetkessä haastateltu pääministeri Sipilä liikuttui kertoessaan edesmenneen poikansa lempivirrestä.
Viimeisten vuosien aikana suomalainen poliittinen keskustelu on muuttunut repivämmäksi muun muassa somen vuoksi. Tämä on myös lisännyt paineita poliitikkoja kohtaan.
Kuopion piispa Jari Jolkkonen esitti pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) Keski-Porin kirkossa maanantaina 16. heinäkuuta varta vasten sen kysymyksen, jolla SuomiAreenaan kuuluvaa Piispan iltahetkeä oli etukäteen mainostettu: kannattaako politiikkaan lähteä haukuttavaksi?
–Se riippuu siitä, onko lähtijällä kylliksi intohimoa alkaa ajaa yhteisiä asioita. Itse tunnen useita poliitikkoja, joilla on tämä intohimo ja joka samalla ajaa kaiken muun edelle, Sipilä vastasi.
Ratkaiseva neuvo
Hän kertoi omasta prosessistaan, mikä edelsi ehdolle lähtemistä eduskuntavaaleihin.
–Ruotsissa eräs henkilö sanoi minulle, että älä koskaan sano ei yllättäville tarjouksille. Tuosta keskustelusta kului aikaa kaksi kuukautta ja sitten minua pyydettiin mukaan eduskuntavaaleihin. Ennen lopullisen vastauksen antamista kysyin neuvoa noin kymmeneltä ihmiseltä ja kun juuri kukaan heistä ei ajatusta vastustanut, suostuin sitten ehdokkaaksi.
Saman tien Jolkkosen oli pakko tehdä luonnollinen jatkokysymys siitä, onko Sipilä koskaan katunut päätöstään.
–Minulla ei ole tapana katsoa menneisyyteen. Kun olen päätökseni tehnyt, olen sitten edennyt sen mukaisesti. Toki olen poliittisella urallani kohdannut hyvin hankalia tilanteita, pääministeri vastasi.
Keskustelua asiapohjalta
Piispa Jolkkonen kertoi usean poliitikon kertoneen hänelle, miten raskaaksi ja epäoikeudenmukaiseksi he kokevat politiikassa kohtaamansa arvostelun. Sipilä myönsi, että arvostelun kohteena oleminen on poliitikon luontaisetu, kun kyse on yhteisistä asioista.
–Aina toki tarvitaan kriittistä arviointia. Sen sijaan poliitikon motiivien kyseenalaistamista en ymmärrä, vaan se tuntuu jopa loukkaavalta, koska monet tekevät töitä paremman Suomen eteen puhtaalla sydämellä, Sipilä sanoi.
Hän itse totesi kestävänsä hyvin kovaakin arvostelua, mutta sen sijaan oman perheensä joutumista asiattomien ja nimettömien viestien kohteeksi hän ei ymmärrä.
Sipilän mielestä hyvä esimerkki oikeanlaisesta kriittisestä poliittisesta keskustelusta on se, kun tekeillä olevaa sotea arvioidaan faktapohjalta. Nykyisen keskustelun tasoa hän kohottaisi niin, että somessa kaikki kommentoijat esiintyisivät omalla nimellään.
–Se siistisi pois pahimpia ja asiattomimpia kommentteja. Ajattelen niin, että asiattomat ja räävittömät kommentit heijastavat enemmänkin kirjoittajan omaa pahaa oloa.
Medialta pääministeri toivoisi enemmän syväluotaavia ja sivistäviä artikkeleita esimerkiksi ilmastonmuutoksesta vastapainona nykyiselle pinnallistumiselle.
Pojan muistolle
Tilaisuuden lopuksi kirkossa veisattiin Sipilän esittämä toivevirsi, joka oli 517 eli Herra, kädelläsi. Koskettava hetki koettiin, kun pääministeri vastasi piispan kysymykseen siitä, miten hän päätyi juuri tähän virteen.
–Se oli edesmenneen poikani Tuomon, joka oli aktiivinen seurakuntanuori, lempivirsi. Halusin tämän virren tähän tilanteeseen hänen muistonsa kunniaksi.
Tässä kohden Sipilä liikuttui selvästi. Kirkossa koettiinkin koskettava hetki ja liikutus tarttui muihinkin.