Kirkkojen vieraanvaraisuudessa ollaan evankeliumin ytimessä
.Turvapaikanhakijat ovat tulleet meitä varten. He herättävät meitä kirkkona ja kansainvälisenä yhteisönä, Kristuksen ruumiina. He testaavat sen, miltä kirkkomme näyttää ulkoapäin. Miten elämme kristittyinä.
”Te ette enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen samaan kansaan kuin pyhät.” Ef. 2:19
”Maahanmuuttajilla on suuri paine kotoutua ja oppia kieli. Seurakunnat voivat parhaimmillaan olla paikkoja, joissa ihminen saa olla oma itsensä ja hengähtää”, kertoo pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia Kirkkohallituksesta.
Hanna Niemen ja Ulla Siirron tutkimus Hätämajoituksesta Aleppon kelloihin todentaa, että vuoden 2015 tapahtumat vauhdittivat monella tapaa maahanmuuttajatyön moniammatillisuutta seurakunnissa. Ihmisten hätä sai toimimaan välittömästi ja etsimään ratkaisuja heidän tilanteeseensa. Hätä myös haastoi seurakuntien ja seurakuntayhtymien organisaatioita nopeaan päätöksentekoon. Myös seurakuntalaiset tahtoivat auttaa, ja vapaaehtoisia tuli mukaan seurakunnan toimintaan ennätysmääriä.
Seurakunnissa on valmius kriisityöhön
Niemen ja Siirron tutkimuksessa tuli esiin, että monet tekijät mahdollistivat seurakuntien reagoinnin humanitääriseen hätään turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyessä. Seurakunnissa on esimerkiksi kokemusta isoista tapahtumista ja keräyksistä, ja useat seurakunnan työntekijät ovat verkostoituneet myös muiden toimijoiden kanssa.
Seurakuntien työntekijöissä ja vapaaehtoisissa on paljon entisiä lähetystyöntekijöitä ja muualta Suomeen muuttaneita, mikä auttaa erilaisten kulttuurien kohtaamisessa.
Turvapaikanhakijoiden auttamisessa on kysymys arvoista
Marja-Liisa Laihiasta on tärkeää huomioida, että turvapaikanhakijoiden auttaminen on koko Euroopan kirkkojen yhteinen asia.
”Kirkkojen vieraanvaraisuudessa ollaan kirkon evankeliumin ytimessä, kaikkialla pakolaisten reittien varrella. Ei ole kysymys resursseista, vaan arvoista, joiden mukaan haluamme elää, ja kutsumuksestamme kristittyinä.”
Kristillisestä teologiasta ja raamatullisesta arvopohjasta nousee periaatteita kuten lähimmäisenrakkaus, vieraanvaraisuus ja muukalaisista huolehtiminen. Kirkkojen yhteiset kannanotot valmistetaan yhteistyössä useiden kirkollisten järjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös mm. UNHCR:n (YK:n pakolaiskomissaari) kanssa.
”Seurakunnan työntekijä ei ole viranomainen. Tämä mahdollistaa erilaisen ulottuvuuden hänen toiminnalleen. Hän voi vierailla maahanmuuttajien kodeissa ja hänellä on mahdollisuus ystävystyä työnsä piirissä olevien ihmisten kanssa.”
Yli puolet maahanmuuttajista ovat olleet kristittyjä 2000-luvulla ja yleensä he ovat muita kuin luterilaisia. Tällöin tarvitaan ekumeenista otetta työhön ja ymmärrystä kristillisyyden erilaisista tulkinnoista.
Monikulttuurinen työ haastaa ja muuttaa ihmistä ja kirkkoa
Maahanmuuttajatyö helposti henkilöityy, vastuu kasautuu ja uupumisriski kasvaa.
”Työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat rankkoja ihmiskohtaloita ja kannattelevat ihmisten elämäntoivoa ja henkistä terveyttä. He jakavat itsestään ja ihmisyyttään. He puolustavat inhimillisyyttä ja toimivat haavoittuvien suojamuurina itsekeskeistä elämäntapaa vastaan. Työssä jaksaminen edellyttää myös pettymysten tuottamista ja omien syyllisyyden tunteiden kestämistä”, kuvaa maahanmuuttajatyön kuormittavuutta paljonkin pohtinut Marja-Liisa Laihia.
Haasteellisuudesta huolimatta monikulttuurinen työkenttä tarjoaa hänen mukaansa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella omaa ihmisyyttään ja elämää hyvin erilaisista perspektiiveistä.
”Hyvin usein maailmankuvan laajennuttua työntekijä aktivoituu poliittisesti ja oppii tuntemaan itseään persoonana ja oman kulttuurisen viitekehyksensä kasvattina sekä kasvaa ihmisenä. Tästä seuraa avautumista ihmisyydelle, moninaisuudelle ihmisten elämänmuodoissa, arvoissa ja uskonnollisessa elämässä.”
”Meidän kirkollemme hyvin tyypillinen yksityisen hartauden malli saa maahanmuuttajien kautta sopivan reitin avautua kohti iloitsemista uusista ihmisistään ja omastaan jakamisesta. Kristillisen kirkon uskottavuus rakentuu juuri johdonmukaiselle, epävarmuudessa ja hädässä olevien ihmisten auttamiselle, turvan tarjoamiselle sitä tarvitseville”, summaa Laihia.
***
Artikkeliin on haastateltu Pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihiaa sekä kerätty aineistoa Marja-Liisa Laihian Työnohjaajakoulutuksen lopputyöstä Monikulttuurisen työn työnohjaus-erityisosaamista vai ammattitaitoa?
Hätämajoituksesta Aleppon kelloihin: Evankelis-luterilaisten seurakuntien turvapaikkatyö Suomessa. Hanna Niemi & Ulla Siirto. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 49.
Kuva: Kirkon kuvapankki/ Hannu Jukola