Uhri

Uhri on Raamatun keskeisimpiä käsitteitä. Mooseksen laissa mainitaan erilaisia uhreja, esimerkiksi teurasuhri, polttouhri, ruoka-, juoma- ja suitsutusuhri. Jerusalemin temppelin edustalla oli suuri polttouhrialttari, ja uhraaminen kuului papin tärkeimpiin tehtäviin.

Uhraamisen tarkoituksena oli kiittää Jumalaa, luvata hänelle jotakin tai pyytää häneltä jotakin. Erityisesti uhrattiin syyllisyyden sovittamiseksi (ks. esimerkiksi suuren sovituspäivän uhrit, 3. Moos. 16). Jerusalemin temppelissä uhraamiskäytäntö jatkui aina temppelin tuhoamiseen asti vuonna 70 jKr.


Uuden testamentin mukaan Jeesus on uhrikaritsa, pääsiäislammas, jonka veri on sovittanut maailman synnit (Joh. 1:29, 1. Kor. 5:7, 1. Piet. 1:18–19). Tämä uhri on kertakaikkinen sovitusuhri, täydellinen ja riittävä. Ennen kuolemaansa Jeesus asetti pyhän ehtoollisen, jonka yhteydessä hänen uhrikuolemaansa muistetaan ja sen hedelmät jaetaan.

Uuden testamentin opetuksen mukaan kristittyjen tulee toimittaa ”hengellisiä uhreja” (1. Piet. 2:5), millä tarkoitetaan oman elämän antamista Jumalan käyttöön (Room. 12:1) sekä Jumalan kiittämistä ja ylistämistä (ns. kiitosuhri, ks. Hepr. 13:15).