Lähetystyö

Lähetystyö on kirkon perustehtävä, jonka se on saanut ylösnousseelta Kristukselta kaste- ja lähetyskäskyssä (ks. esim. Matt. 28:18-20). Kirkon lähetystehtävästä käytetään usein latinan sanaa missio. Lähetystyötä tutkivaa tieteenhaaraa kutsutaan missiologiaksi.

Sana ”lähettäminen” yhdistää Vanhan testamentin Uuteen testamenttiin. Jumala on lähettämis-sanan subjektina Vanhassa testamentissa 800 kerrasta yli 200 tapauksessa ja Uudessa testamentissa 500 kerrasta 100 tapauksessa.

1. Lähetystyön määritelmä

Luterilaiset kirkot määrittelevät lähetystyön kolmiyhteisen Jumalan pelastavaksi toiminnaksi maailmassa, ja seurakunnan osallistumiseksi tähän Jumalan toimintaan. Lähetystyö on kirkon tehtävä, joka perustuu Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn:

”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:19–20)

Kirkko on ekumeenisten uskontunnustusten mukaisesti apostolinen, lähettävä kirkko. Eräs kirkon päätavoista olla apostolinen on se, että kirkko on yhteisö, joka on lähetetty toteuttamaan tehtävää (missiota) maailmaan. Klassinen teksti kirkon missionaarista tehtävää varten löytyy ylösnousseen Kristuksen sanoista opetuslapsilleen: ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät” (Joh. 20:21).

Erään määritelmän mukaan lähetystyö on ”kirkon kokonaisvaltaista toimintaa saarnata, opettaa, parantaa, kasvattaa kristillisiä yhteisöjä ja todistaa Jumalan valtakunnasta niin, että siihen kuuluu oikeudenmukaisuuden edistäminen ja ihmiskunnan palvelu” (James A. Schreiter).

Lähetystyöhön kuuluu sanallinen todistus, palvelu (diakonia), inhimillisen kehityksen edistäminen, oikeudenmukaisuuden puolustaminen sekä aineellisten ja henkilöresurssien jakaminen toisten kirkkojen ja kaikkien ihmisten kanssa.

2. Lähetystyöntekijät ja lähetysjärjestöt

Lähetystyöntekijä on seurakunnan kirkollisen järjestön lähetystyöhön lähettämä henkilö. Lähetystyöntekijöinä toimii mm. pappeja, diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä, terveydenhuollon henkilöstöä, opettajia sekä tekniikan ja maanviljelyksen asiantuntijoita. Lähetystyöntekijöiden kanssa tehdään yleensä määräaikaiset sopimukset. Määräajan jälkeen työntekijät palaavat kotimaahansa.

Kirkossa vaikuttavien lähetysjärjestöjen ja niiden kanssa yhteistyössä toimivan kansainvälisen diakonian välistä työnjakoa pyritään kehittämään kirkon yhteiseksi lähetystehtäväksi, jossa molemmilla on omat toiminnalliset ja sisällölliset ulottuvuutensa. Nykyaikana missiolla voidaan tarkoittaa myös suuria yksittäisiä evankelioimistapahtumia.

3. Lähetystyön historiaa

Suomen luterilaisen kirkon lähetystyö alkoi 1860-luvulla, jolloin Martti Rautanen työtovereineen lähti Ambomaalle (nykyiseen Namibiaan) lähetyssaarnaajaksi. Hän toimi muun muassa lähetysaseman johtajana, raamatunkääntäjänä ja opetus- ja kasvatustyössä. Rautanen oli myös lahjakas virsirunoilija ja kansantieteilijä, joka kunnioitti ambomaalaisten omaa kulttuuria. 2000-luvun lähetystyötä voi olla esimerkiksi namibialaisen papin ja stipendiaatin työ suomalaisessa seurakunnassa, joka saa sitä kautta elämäänsä ja toimintaansa afrikkalaisesta kulttuurista nousevaa tuoreutta ja yhteisöllisyyttä.