Evankelioiminen

Evankelioiminen tarkoittaa evankeliumin julistamista eli ilosanoman kertomista ihmiselle, joka ei ole vielä kuullut kristinuskon sanomaa. Evankelioiminen on raamatullinen käsite, jonka juuret ovat jo Vanhassa testamentissa, erityisesti profeettojen kirjoissa.

Jeesus piti omaa julistustaan ja toimintaansa Jesajan kirjan mukaisena evankelioimisena:

”Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta.” (Jes. 61:1–2, Luuk. 4:16–19)

Evankelioimisen historiaa ja käsitteellistä selvennystä

Kirkkojen piirissä evankelioimisesta alettiin puhua erityistyömuotona saksalaisen sisälähetyksen yhteydessä 1800-luvulla, jolloin köyhyys, muu yhteiskunnallinen kurjuus ja tapojen turmeltuminen herättivät monet papit vastuuseen kansan tilasta. Tavoitteena oli tällöin kansan pelastaminen hengelliseltä ja yhteiskunnalliselta rappiolta julistamalla evankeliumia ja palvelemalla kärsiviä ihmisiä.

Usein myöhemmin evankelioiminen on ymmärretty kapea-alaisesti kansanjoukkojen käännyttämiseksi tai herätyskokousten järjestämiseksi. Evankelioimisessa on kuitenkin kysymys seurakunnan perustehtävästä. Evankelioimisen muotoja on lukuisia.

Evankelioimisessa korostetaan nykyisin kirkkojen piirissä seurakunnan missionaarista eli lähetystyöhön liittyvää luonnetta ja kunkin kristityn todistusta Kristuksesta (Ap.t. 1:8). Oman vakaumuksen tunnustaminen on jokaisen kristityn etuoikeus ja kutsumus. Kristillinen usko on usein levinnyt nopeimmin siellä, missä ihmiset ovat kertoneet toisilleen elämänsä suurimmasta löydöstä.

Evankelioiminen Suomen luterilaisessa kirkossa

Kirkkohallituksen evankelioimistyön toimikunta tukee seurakuntia ja kirkollisia järjestöjä niiden tehtävässä koordinoimalla evankelioimisesta käytävää keskustelua ja etsimällä uusia evankelioimisen tapoja.

Toimikunta on kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen, miten seurakuntaan muuttaneet ja maahanmuuttajat voitaisiin toivottaa tervetulleeksi seurakunnan yhteyteen. Evankelioimisessa pidetään tärkeänä keskusteluyhteyden syntymistä niihin, jotka ovat jostakin syystä loitontuneet seurakunnasta.