Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Aurajoen pyhiinvaelluspolut johdattavat kulttuurihistoriallisesti rikkaisiin maisemiin ja ainutlaatuisille paikoille, jotka kertovat tarinaa kristinuskon versomisesta ja juurtumisesta Suomessa mutta myös ajasta sitä ennen.
Tiedote: Aurajoen pyhiinvaellukset on avattu 10.7.2020, lue tästä.
Tutustu tästä Aurajoen pyhiinvaellusten karttaan tai selaa kartan sivuja vihkona. Pyhiinvaelluspassina toimivan kartan voit noutaa Turun tuomiokirkosta infopisteeltä tai tuomiokirkon ulkopuolelta, Domcafén läheisyydessä sijaitsevan ilmoitustaulun ääreltä olevasta pyhiinvaelluslaatikosta.
Tästä pääset tutustumaan reitteihin ja kohdetietoihin Citynomadissa.
Lisätietoa polkujen pysähdyspaikoista saat lataamalla Nomadin, maksuttoman mobiilisovelluksen omasta sovelluskaupastasi. Voit myös tutustua kohteisiin Citynomadin verkkosivuilla osoitteessa www.citynomadi.com. Hakusanalla Aurajoen pyhiinvaellukset löydät erikseen Helenan ja Pietarin polut. Sovellus sisältää kartan, tietoa pysähdyspaikkojen historiasta, ideoita hiljentymiseen ja historiaa elävöittävää tarinaa. Polut on nimetty tarinoiden päähenkilöiden mukaan. Reitit ovat suunnitelleet ja toteuttaneet arkeologi, tietokirjailija Ilari Aalto ja kulttuurituottaja, opas Larissa Riihihuhta kevään ja kesän 2020 aikana. Reitit on tuotettu osana Turun kaupungin ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteistyöhanketta. Kolmivuotisen (2020 - 2022) hankkeen tavoitteena on tehdä suomalaisia pyhiinvaelluksia tunnetuksi ja perustaa Turkuun vuonna 2021 Suomen ensimmäisen pyhiinvaelluskeskus.
Noin 8 km pituinen Helenan polku sopii kuljettavasi kävellen tai pyöräillen. Reitti Turun tuomiokirkko - Pyhän Katariinan kirkko - Koroistenniemi - Maarian kirkko - Turun tuomiokirkko. Tutustu Nomadissa Helena-tytön tarinaan ja kulje hänen jalanjäljissään keskiajan Turun ympäristössä. Reitti on helposti lähestyttävä myös lapsiperheille. Tutustu Helenan polkuun täällä Citynomadissa.
Noin 35 km pituinen Pietarin polku sopii erityisen hyvin pyöräiltäväksi. Reitti Turun tuomiokirkko - Pyhän Katariinan kirkko - Ravattulan Ristimäki - Vanhalinna - Pulkkion kappeli - Liedon kirkko - Ristinpelto - Maarian kirkko - Turun tuomiokirkko. Jos kuljet kävellen, voit halutessasi palata Liedosta Turkuun bussilla. Halistenkoskelta Vanhalinnaan ja takaisin on myös mahdollista meloa. Tutustu Nomadissa Hämeen Härkätietä vaeltavan Pietarin tarinaan! Tutustu Pietarin polkuun täällä Citynomadissa.
Vaellusreittien varrella olevien palveluiden aukioloajat vaihtelevat vuodenajan mukaan – suunnittele siis matkasi etukäteen. Alta löydät lisätietoa palveluista ja käytännön vinkkejä.
Aurajoen pyhiinvaelluksia voi kulkea monella tapaa. Pitkän päiväretken sijaan kohteisiin voi tutustua myös vähän kerrallaan. Melonnan ystäville on saatavilla Aurajokisäätiön kanootteja, joita vuokraa Halistenkosken kupeessa Myllärintalon Annela-kahvila. Katso tarkemmin: Aurajokisäätiö.
Varaa vaelluksellesi mukaan riittävästi vettä ja eväitä. Matkan varrella on muutama kahvila, mutta niiden aukioloajat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan.
Pyhiinvaelluskeskus sijaitsee Turun tuomiokirkon Pormestarin kappelissa ja on vierailtavissa aina tuomiokirkon ollessa auki. Lisätietoa: Pyhiinvaelluskeskus.
Domcafé toimii Turun tuomiokirkon kivijalassa ja palvelee kesä-elokuussa ma-pe klo 11-16 ja la-su klo 11-15 Lisätietoja: Domcafé.Linkki avautuu uudessa välilehdessä
Kahvila Myllärintalon Annela palvelee Halistenkoskella Aurajokisäätiön Myllärintalossa kesä-elokuussa. Lisätietoja: Myllärintalon Annela.Linkki avautuu uudessa välilehdessä
Kahvila Koroinen toimii Koroisissa, aivan Koroistenniemen välittömässä läheisyydessä. Koroisten kahvila on kesä-, heinä- ja elokuussa avoinna joka päivä klo 12-16. Lisätietoja: Kahvila Koroinen. Linkki avautuu uudessa välilehdessä
Tiekirkot-sivuilta löydät tietoa kirkkojen aukioloajoista, palveluista ja esteettömyydestä. Lisätietoa: TiekirkotLinkki avautuu uudessa välilehdessä.
Fölin sivuilta voit tarkistaa Turun seudun joukkoliikenteen reitit ja aikataulut. Lisätietoa: FöliLinkki avautuu uudessa välilehdessä.
Pyhiinvaelluksella kulkiessasi reittejä ja polkuja pitkin kunnioitathan maanomistajien yksityisyyttä. Seuraa kartan kulkuohjetta tarkkaavaisesti. Ravattulan Ristimäen ympäristössä ei pidä kulkea ladon tai maatilan pihapiirin läpi.
Citynomadista tai Nomadi -sovelluksesta pääset tutustumaan kuhunkin kohteeseen tarkemmin.
Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö ja koko maan kerroksellisimpia rakennuksia. Se kuului keskiajan Ruotsin tärkeimpiin pyhiinvaelluskohteisiin. Tuomiokirkko on auki joka päivä klo 9.00-18.00.
Pyhän Katariinan kirkko muurattiin 1400-luvulla. Seurakunta kuuluu Suomen vanhimpiin, ja jo ennen kirkkoa paikalla oli varhaiskristillinen hautausmaa. Talviajalla kirkko on avoinna tapahtumien yhteydessä tai sopimuksen mukaan
Kaarinan Ravattulan Ristimäki on Suomen vanhin tunnettu kirkon paikka. Pienen hirsipyhäkön perustukset löytyivät Turun yliopiston arkeologisissa tutkimuksissa vuonna 2013.
Aurajoen pinnan yläpuolelle 47 metriä kohoava Liedon Vanhalinna on vetänyt ihmisiä puoleensa vuosituhansien ajan. Ennen Turun linnan perustamista sen laella sijaitsi tärkeä hallintolinnoitus.
Pulkkion torppa on yksityiskoti, jonka vanhassa pihapiirissä on entiseen navettaan rakennettu kappeli. Pyhiinvaeltajat ovat tervetulleita kappeliin aina, kun torpan portti on auki.
Pyhälle Pietarille omistettu Liedon keskiaikainen kivikirkko seisoo kauniilla paikalla Aurajoen sylissä. Liedon ruotsinkielinen nimi Lundo viittaa pyhään lehtoon. Vuoden 2021 ajan kirkossa tehdään peruskorjausta ja kirkko on siksi tällä hetkellä suljettu.
Ristinpellossa sijaitsee ristiretkiajan ja keskiajan taitteessa, 1100-luvulta 1200-luvun alkuun käytössä ollut kristillinen ruumiskalmisto. Paikalla on muistoristi, jonka perinne on keskiajalta lähtöisin.
1400-luvun puolivälissä rakennettu Maarian kivikirkko on säilynyt erinomaisesti alkuperäisessä asussaan. Kirkkosalin maalaukset ovat kirkon rakentajien käsialaa. Talviajalla kirkko on avoinna tapahtumien yhteydessä tai sopimuksen mukaan
Koroistenniemeä voi kuvata paikaksi, josta Suomen kirjoitettu historia alkaa. Vuoden 1229 jälkeen rakennetusta Koroisten piispankirkosta käsin johdettiin hiippakuntaa Turun tuomiokirkon perustamiseen asti.
Vanhalinna. Kuva: Elina Helkala
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä