Hyppää sisältöön

Media

Tän seeidast kaaunak ceerkavpeeivi ääiʹjpoddsaž ođđsid.
Dán siiddus gávnnat áigeguovdilis ođđasiid girkobeivviin.
Taan siijđost kaavnah äigikyevdilis uđđâšijd kirkkopeeivijn.
Tältä sivulta löydät ajankohtaiset uutiset kirkkopäiviin liittyen.
From this page you will find news regarding to Sámi church days.

Davvisámegillii

Anarâškielân

Nuõrttsää´mǩiõ´lle

Åarjelsaemiengïelese

Suomeksi

På svenska

 

Davvisámegillii

 

Dieđáhus 22.6.2022

Áigeguovdilis sáhkavuorut Sámi girkobeivviin


Viđat Sámi girkobeaivvit lágiduvvojit 5.-7.8.2022 Anáris temáin Bassi dolla – Bassi álbmot. Dat lea girkolaš dáhpáhus, man guovddážis lea sámi ipmilbálvaluseallin. Dáhpáhussii oassálastiide leat fállun seminárat ja bargobáját áigeguovdilis ja miellagiddevaš fáttáin.


Girkobeailávus lágiduvvojit golbma seminára. Bearjadaga 5.8. dii 15 seminára hállin lea Tore Johnsen, gii bargá amanueansan Girkolaš skuvlenguovddážis (KUN), VID dieđalaš allaskuvllas, Romssas.
Su seminára fáddá lea Sámeeatnama luondduguovllut kristtalašvuohta: Árggabeaivvekristtalašvuođa teologalaš mearkkašumi birra. Semináras čielggadit dan, mo risttalaš árbevierru “orientere” olbmo gaskavuođas máilbmái. Johnsen lea dahkan fáttás dutkamuša ja válddahallá semináras, makkár árbevierut, muitalusat, vásáhusat ja dulkomat laktásit ovdii boahtti oppalašáddejumiide.
Johnsen boahtá girkobeivviide oalle vuordevaš mielain.
– Sámi girkobeaivvit leat leamaš oalle mearkkašahtti dáhpáhussan munnje máŋgga láhkái. Mun illudan deaivvadit olbmuiguin ja ságastallat ja oassálastima oktavuođas, Johnsen lohká.

Lávvardaga 6.8. dii 14 semináras hállá dutki ja oahpaheaddji Lovisa Mienna Sjöberg ja seminára bajilčála lea Sivdnideamis sivdnideapmái.
– Sámeeatnamis leat olu doaibmanvuogit, mat láhčet vuođu dasa mo mii áddet olbmo rolla sivdnádusas. Semináras bajidit ovdii moadde ovdamearkka sápmelaš árbevierus ja temáid, dego mii lea Ipmila rolla olbmo eallimis ja mii lea olbmo oassi sivdnideamis. Dás vuođđun leat sápmelaš muitalusat ja doaibmanvuogit, Sjöberg lohká.
Sjöberg illuda das, ahte beassá deaivvadit olbmuiguin ja ságastallat ja juogadit vásáhusaid singuin.
– Deaivvadeamit leat dehálaččat danin, ahte oažžu duddjot oktavuođaid earáiguin olles Sámeeatnamis, Sjöberg lohká. Son bargá Sámi allaskuvllas Guovdageainnus, Norggas.

Nuppi semináras lá 6.8. dii 16 fáddán lea sápmelaččaid iešsoardimiid eastadeapmi, man birra hállaba Jon Petter Stoor ja Heidi Eriksen. Stoor lea leamaš jođiheaddjin prošeaktajoavkkus, mii ráhkadii davviriikkalaš sápmelaččaid iešsoardimiid eastadanplána jagi 2017. Eriksen doaibmá gielddadoavttirin Ohcejoga dearvvasvuođaguovddážis ja son lei maiddái Stoora jođihan prošeaktajoavkku lahttu. Seminára ordnema váldoovddasvástádus lea Sámi Soster rs:s.

Geassemánus 2022 rahppojuvvon Sápmelaš psykososiála doarjaga ovttadaga bargit bálvalit Sámi girkobeivviin lávvardaga 6.8., goas lea maiddái vejolašvuohta ságastallat. Ságastallansadji lea Sajosis.

Bargobájiin dáhpáhuvvá


Bargobájit lágiduvvojit lávvardaga 6.8. dii 11. Anára girkus lea Sálbma -bargobádji, mas vástida Johan Máhtte Skum. Sajosa auditorias lea ealligovva “Boso mu ruovttoluotta”, bargobáji jođiheaddjin lea Sunna Nousuniemi. Pipliaseura Biibbaljorgalus-bargobádji lea Girkobeailávus. Sajosis doallat mánnábearrašiid musihkkabottuid dii 11 ja dii 11.45 ovttas Petra Magga-Varsiin ja Sirpa Peltovuomain. Prográmmas leat sámegielat mánáid sálmmat ja lávlagat davvisámegillii.


Elle Valkeapää ja Heini Wesslin doallaba Anára skuvllas Duodji-bargobáji ja Anára skuvllas lea Nuoraid meassu plánen -bargobádji Sofia Strinnholma jođihusas. Vuohču historjá -bargobádji lágiduvvo uhcca lávus Sajosa šiljus, ja dan jođiha Pekka Aikio. Okta prográmmamolssaeaktu lá 6.8. dii 11 lea oassálastit oahpistuvvon galledeapmái Sámemusea Siida čájáhusas. Oassálasti máksá ieš sisabeassanmávssu Siidii. Siida-musea oahpisteamit guokte gillii leat nuvttá.
***
Sápmelaš girkobeaivvit lea njealje jagi gaskkaid lágiduvvon girkolaš dáhpáhus, man váimmus lea sápmelaš ipmilbálvaluseallin. Ovdamearkka dihte oktasaš rohkos ja sálbmaárbevierru nannejit ja dorjot sápmelaččaid vuoiŋŋalaš oktavuođa. Prográmmas leat maiddái konsearttat ja kulturprográmmat, ságastallamat ja seminárat. Dáhpáhusa ulbmilin lea nannet ja doarjut sámegielaid sajádaga ja ovdánahttit daid geavaheami girkus.
Sámi girkobeivviid lágideamis vástidit Suoma ev. lut. girku sámebarggu ráđđádallangoddi, Sámi girkoráđit Norggas ja Ruoŧas, Oulu bismagoddi, Anára searvegoddi ja Oulu ortodoksalaš bismagoddi.

Lassidieđut:

Girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio tel. 040 769 0044 erva.niittyvuopio@evl.fi

Dehálaš liŋkkat: (Gáldu: evl.fi)

Dáhpáhusa neahttasiiddut

Sápmelaš girkobeivviid prográmma

Bargobájáid prográmma

Dieđut idjadanmolssaeavttuin

Suoma ev. lut. girku sámebarggu ođđa neahttasiiddut: www.evl.fi/sapmi

 

Dieđáhus 9.5.2022

Sámemusihka ávvudeapmi girkobeivviin


Sámi girkobeaivvit lágiduvvojit Anáris 5.-7.8.2022. Dáhpáhusa temán lea Bassi dolla – Bassi álbmot ja dáhpáhus ollašuhtto dál viđat geardde. Sápmelaš musihkkaárbevierut leat nana Sámi girkobeivviid prográmma oassi.

Girkobeaivelávus lágiduvvojit guokte konseartta. Bearjadaga 5.8. dii 19 sálbmakonsearttas “Čále Jesus iežat gova” loaiddasteaba Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Raimo Paaso. Sálmmaid veaisidit árbevirolaš vugiin maiddái ovttas. Konseartta loahppan earkebisma Tapio Luoma doaimmaha eahketrohkosa. 
– Lea jáhkkemeahttun, mo orgela čuodjamiin sáhttáge deattuhit ja buktit ovdan sápmelaš lávlunvuogi ja dan buoremus beliid, Paaso lohká. 


Näkkäläjärvi-Länsmana mielde su dulkon seaguha ođđa ja boares máilmmi ja gidde sálbmaárbevieru dán áiggi oassin. Máttaráhkuid jietna ovttastuvvá sálmmain Raimo Paaso orgeliin duddjon jietnaduovdagiiguin áidnalunddot vugiin. 


Lávvardaga 6.8. dii 19 konsearttas gullat guokte hárjánan musihkkara, Tero Harju ja Aimo Aikio ovttasbarggus šaddan Čaʹppesrääʹstes-joavku. Čaʹppesrääʹstesa musihkka hápmašuvvá nuortasámegielat bihtáin, ja musihkka lea almmustahtton dán rádjái dušše sosiála medias. Dáhpáhusas Aimo Aikio čuojaha gitárra ja Tero Harju lávlu bihtáid akusttalaččat.  
– Girkobeivviin loaiddasteapmi lea ođđa ja gelddolaš vásáhus, man moai vurde movtta, musihkkarguovttos lohkaba.

 

Anna Morottaja livđu konsearttas árbevirolaš anáraš livđiid. Livđe lea vokálamusihkka, nappo Anna lea okto jienainis lávddi alde. Livđiid lassin su jietna sodjá maiddái jievžat luonddu jienaid. Su sáhttá gullat ovdamearkka dihte haŋkimin čuonján dahje beavkimin rievssahin.


Anna Morottaja nappo Guovža-Beahká Ánná lea anáraš musihkkar. Son lea eret Anáris Muttošjávrregáttis. Musihka lassin Anna bivdá guliid, murje, duddjo ja oahpaha anárašgiela ja -kultuvrra. Dán jagi álggus Anna lea almmustahttán máilmmi vuosttaš livđeskearu. Dan namma lea oktageardánit Livđe ja muhtin skearu bihtáid gullat maiddái girkobeivviid konsearttas.

 

Konseartta goalmmát oasis vástida Sámi Grand Prix 2022 -lávlungilvvu vuoiti Ingá-Máret Gaup-Juuso. Son loaiddasta ovttas Tundra Electro -joavkkuinis. Tundra Electro ovttastahttá árbevirolaš sámi lávluma geahččaleaddji elektrovnnalaš musihkain ja árbevirolaš indialaš musihka šuoŋaiguin. Tundra Electro lea sápmelaš juoigi ja lávlu Ingá-Máret Gaup-Juuso ja norgalaš musihkkar-šuokŋadahkki Patrick Shaw Iversena jagi 2016 vuođđudan joavku. 
– Váldoášši lea luohti ja luđiin sáhttá muitalit máŋggaid áššiid, dehálamosin dovdduid. Mun šattan maid juoigat árbevirolaš luđiid ja luđiid musihkain, Gaup-Juuso muitala. 

Sálbmaárbevierru buktá oktii
Sálbmaárbevierru lea dehálaš sápmelaččaid girkolaš eallima oassi. Musihkka lea okta dehálaš olles dáhpáhusa oktii čadni temá, mii dihtto máŋgga láhkái maiddái rohkosbottuin ja ipmilbálvalusain. Sálbmaárbevierru seailu ja sirdašuvvá ođđa sohkabuolvvaide árbevirolaš sálmmaid veaisidemiin. 

***

Sámi girkobeaivvit lea njealje jagi gaskkaid lágiduvvon girkolaš dáhpáhus, man váimmus lea sápmelaš ipmilbálvaluseallin. Ovdamearkka dihte oktasaš rohkos ja sálbmaárbevierru nannejit ja dorjot sápmelaččaid vuoiŋŋalaš oktavuođa. Prográmmas leat maiddái konsearttat ja kulturprográmmat, ságastallamat ja seminárat. Dáhpáhusa ulbmilin lea nannet ja doarjut sámegielaid sajádaga ja ovdánahttit daid geavaheami girkus.

Sámi girkobeivviid lágideamis vástidit Suoma ev. lut. girku sámebarggu ráđđádallangoddi, Sámi girkoráđit Norggas ja Ruoŧas, Oulu bismagoddi, Anára searvegoddi ja Oulu ortodoksalaš bismagoddi.

Lassidieđut:

Girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio tel. 040 769 0044 erva.niittyvuopio@evl.fi

Dehálaš liŋkkat: (Gáldu: evl.fi)

Dáhpáhusa neahttasiiddut

Sápmelaš girkobeivviid prográmma

Dieđut idjadanmolssaeavttuin

Suoma ev. lut. girku sámebarggu ođđa neahttasiiddut: www.evl.fi/sapmi

Dieđáhus 8.4.2022

Sámi girkobeaivvit nuoraid čalmmiiguin


Viđát Sámi girkobeaivvit ordnejuvvojit 5.-7.8.2022 Anáris fáddán Bassi Dolla – Bassi Álbmot. Girkobeaivvit čohkkejit oktii máŋgga agát sápmelaččaid ee. semináraide, ipmilbálvalusaide ja lávlut árbevirolaš sápmelaš sálmmaid ovttas, ja deaivvadit nuppiideaset. Nuorat leat leamašan girkobeivviid prográmma plánemis mielde ja sin prográmma bovde nuoraid searvat fárrui oppa sámeguovllus. Nuoraid prográmma plánenbargu lea nuoraiddoaibmagottis, man lea namuhan girkobeivviid prográmmalávdegoddi.


Nuoraid prográmma álgá juo duorastaga 4.8.2022 eahketbeaivve. Anára searvegotte nuoraidbargi Viivi Törmänen muitala, ahte okta nuoraidprográmma bearraliin lea duorastaga vánddardeapmi Pielpajávrri girkui, gos dollojuvvo rohkos. Nuorain lea maiddái eará prográmma ja dolastallan girku luhtte.


- Vuorddán olu dan, daningo das oidno čielgasit oktavuohta lundui, historjjá, árbevierut ja vuoiŋŋalaš eallima guovddáš, go vánddardit meahci čađa dálvegillái girkui, Viivi Törmänen muitala. Törmänen muitala vel, ahte girkobeivviin lea hálidan deattuhit erenomážit somás ovttas servvoštallama.


Sáranne Näkkäläjärvi lea Anára searvegotte stuorut ja vuordá girkobeivviid duođaid olu.
- Mu mielas prográmma lea duođaid buorre ja lea buorre, ahte lea olu molssaeavttut, Sáranne Näkkäläjärvi muitala.


Meassu doaimmahuvvo ovttas


Nuoraid meassu doaimmahuvvo lávvardaga 6.8. dii 20.30 girkobeaivelávus. Meassu plánemii lea várrejuvvon maiddái bargobádji lávvardaga dii 11. Ovttasvástádus nuoraid meassu plánemis lea Ruoŧa girku báhppa Kim Rehnmanis ja meassu doaimmahuvvo ovttas nuoraiguin.


Nuoraid prográmma gávdno girkobeivviid neahttasiidduin, liŋka nuoraid prográmmii lea Nuoraid prográmma / Ungdom / Youth - evl.fi. Nuoraid idjadeapmi lea ordnejvuvvon Vasatokkai, gos lea maiddái eahketkáfea nuoraide. Nuoraid prográmma idjadeami gánniha juo jearrat Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokas, Anáris.


Sámi girkobeaivvit lea girkolaš dáhpáhus, man guovddáš lea sápmelaš ipmilbálvaluseallin. Ovdamearkka dihte oktasaš rohkos ja sálbmaveaisidan árbevierru nannejit ja dorjot sápmelaččaid vuoiŋŋalaš oktavuođa. Prográmmas leat maiddái konsearttat ja kulturprográmma, ságastallamat ja seminárat. Dáhpáhusa ulbmilin lea nannet ja doarjut sámegielaid ja ovddidit sámegielaid geavaheami girkuin. Girkobeivviid ságastallamiin gieđahallet maiddái davvi guovllu nanaguoddevaš ovdáneami ja sápmelaččaid girkolaš doaimmaid ovddideami. Fáddán leat maiddái duohtavuohta- ja soabadanprosessii gullevaš áššit.
Sámi girkobeivviid ordnejit Suoma ev.-lut. girku sámebarggu ráđđádallangoddi, Sámi girkoráđit Norgga ja Ruoŧa girkus, Oulu bismagoddi, Anára searvegoddi ja Oulu ortodoksalaš bismagoddi.


Lassidieđut:
Girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio tlf. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi

Dehálaš liŋkkat: (Gáldu: evl.fi)

Dáhpáhusa neahttasiiddut

Sápmelaš girkobeivviid prográmma

Dieđut idjadanmolssaeavttuin

Suoma ev. lut. girku sámebarggu ođđa neahttasiiddut: www.evl.fi/sapmi

Dieđáhus 18.2.2022

Bisma Jukka Keskitalo: Sámi Girkobeaivvit lea bovdehus oktasaš dollagáddái

Viđádat Sámi girkobeaivvit ordnejuvvojit 5.-7.8.2022 ja fáddán lea Bassi Dolla – Bassi Álbmot. Dáhpáhus lágiduvvo njealje jagi gaskkaid. Ovddit girkobeaivvit ledje Ruoŧas, Arvidsjávrris geassit 2017. Suomas girkobeaivvit sirdašuvve jagiin ovddosguvlui koronapandemiija geažil. 

Máŋggabealat prográmma 


Sámi girkobeaivvit lea girkolaš dáhpáhus, man guovddáš lea sápmelaš ipmilbálvaluseallin. Ovdamearkka dihte oktasaš rohkos ja sálbmaveaisidan árbevierru nannejit ja dorjot sápmelaččaid vuoiŋŋalaš oktavuođa. Prográmmas leat maiddái konsearttat ja kulturprográmma, ságastallamat ja seminárat. Dáhpáhusa ulbmilin lea nannet ja doarjut sámegielaid ja ovddidit sámegielaid geavaheami girkuin. Girkobeivviid ságastallamiin gieđahallet maiddái davvi guovllu nanaguoddevaš ovdáneami ja sápmelaččaid girkolaš doaimmaid ovddideami. Fáddán leat maiddái duohtavuohta- ja soabadanprosessii gullevaš áššit. 


Bisma Jukka Keskitalo lea mielde girkobeivviid prográmmas. Girkobeivviide oasálastá maiddái Tapio Luoma ja eará girkuid jođiheaddjit Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas. Másaibisma Jacob Moreto Tansanias, Morogoro bismagottis oasálastá maiddái girkobeivviide. 

 – Mis leat dehálaš áššit, maid birra ságastallat ja olu, maid mii sáhttit oahppat. Sámi kirkobeivviid fáddá lea Bassi Dolla – Bassi Álbmot ja girkobeaivvit leat dego bovdehus oktasaš dollagáddái, bisma Jukka Keskitalo muitala.
 
Sámi girkobeivviid ordnejit Suoma ev.-lut. girku sámebarggu ráđđádallangoddi, Sámi girkoráđit Norgga ja Ruoŧa girkus, Oulu bismagoddi, Anára searvegoddi ja Oulu ortodoksalaš bismagoddi. Barentsa girkuid ráđđi doarju Ruošša sápmelaččaid oasálastima Sámi girkobeivviide. 

Oassálastiid gánniha dál merket Sámi girkobeivviid kaleandarii ja várret idjadanbáikki. Girkobeivviid áigge leat máŋggalágan vejolašvuođat oastit beaivemállásiid. Borramuštealttá lassin báikkálaš hoteallat bálvalit. Girkobeivviid prográmmas gávdnojit lassedieđut. 


Lassidieđut: 


Girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio tlf. 040 769 00 44, erva.niittyvuopio@evl.fi
Girkobeivviid neahttasiidu lea dáppe ja prográmma  dáppe. Diehtu idjadansajiin lea dáppe. (Gáldu: Suoma evl.fi neahttasiidu) 
Suoma ev.lut. girku sámebarggu ođđa neahttasiiddut: www.evl.fi/sapmi

 

Anarâškielân

Tiäđáttâs 9.5.2022

Sämimuusik juhle kirkkopeeivijn 

Säämi kirkkopeeivih uárnejuvvojeh Anarist 5.-7.8.2022.

Tábáhtus teema lii Pase Tullâ – Pase Aalmug já tábáhtus olášuttoo tääl viiđâd keerdi. Säämi kirkkopeeivijn sämmilij muusikärbivyevih láá peeivi ohjelm noonâ uási.


Kirkkopeiviláávust uárnejuvvojeh kyehti konsert. Vástuppeeivi 5.8. tme 19 salmâkonsertist "Čále Jesus iežat gova" lávdástává Anna Näkkäläjärvi-Länsman Raimo Paaso. Veisidep saalmâid ärbivuáválijn veisidemvuovvijn meid oovtâst. Konsert loopâst arkkâpispe Tapio Luoma tooimât eehidrukkoos. 
– Lii oskomettum, maht uurgui čuojâmáin puáhtá tiäduttiđ já pyehtiđ oovdân sämmilii lávlumvyevi já ton pyeremuid peelijd, Paaso iätá. 


Näkkäläjärvi-Länsman mield suu tulkkum siävut uđđâ já puáris maailm já návt kiddee salmâärbivyevi uássin taan ääigi. Lii áinoošlajâsâš, ete madâreenij jienâ saalmâin siäivuttuvvoo jienâmaailmân, mon Raimo Paaso ráhtá urguiguin. 


Lávurduv 6.8. tme 19 konsertist láávdást kyevti kuhes karrieer musijkkár, Tero Harju Aimo Aikio, oovtâstpargoost šoddâm Čaʹppesrääʹstes-juávkku. Čaʹppesrääʹstes puovtâdâsâst láá nuorttâliih pitáh já muusik lii almostum taan räi tuš sosiaallii mediast. Pitáh oovdânpuáhtojeh tábáhtusâst aakuustlávt, Aimo Aikio čuojât kiitaar já Tero Harju lávlu.  
– Kirkkopeeivijn lávdástem lii uđđâ já jiäráskittee feerim, maid muái vyerdeen moovtâ, suái eeđáin.

 

Ánná Morottaja oovdânpuáhtá konsertist ärbivuáválijd anarâš liivđijd. Livđe lii vookaalmuusik, ađai láávdástmin lii Ánná ohtuu jienâinis. Liivđij paaldâst suu jienâ táibá meid luándu jienâi ađđiistâlmân. Suu puáhtá ovdâmerkkân kuullâđ skäŋkkee čuánjájin tâi skeikkee riävskán.


Ánná Morottaja ađai Kuobžâ-Piäká Ánná lii anarâš musijkkár. Sun lii meddâl Anarist Mudusjäävri riddoost. Muusik rähtim lasseen Ánná kuáláást, myerjee, tuáijoo já máttáát anarâškielâ já -kulttuur. Taan ive aalgâst Ánná lii almostittâm maailm vuossâmuu livđeskiäru. Ton nommâ lii oovtkiärdánávt Livđe já mij kuullâp motomijd skiäru pittáid meid kirkkopeeivij konsertist.  

 

Konsert kuálmád uásist västid Sámi Grand Prix 2022 laavlâkišto vyeittee Ingá-Máret Gaup-Juuso. Sun láávdást konsertist Tundra Electro juávhuinis. Tundra Electro ovtâstit ärbivuáválii sämilavluu keččâleijee elektronlii muusikân já ärbivuáválii indialâšmuusik šuoŋáid. Tundra Electro lii sämmilii jyeigee já lávloo Ingá-Máret Gaup-Juuso já taažâ musijkkár-nuotâsteijee Patrick Shaw Iversen ive 2016 vuáđudem juávkku. 
– Váimuäššin lii juáigus já juáigusijguin puáhtá oovdânpyehtiđ maaŋgâid aašijd, tehálumosin tobdoid. Mun ááigum oovdânpyehtiđ meid ärbijuáigusijd já juáigusijd muusikáin, Gaup-Juuso muštâl. 

Salmâveisidemärbi ovtâstit
Salmâveisidemärbi lii tehálâš uási sämmilij kirholii eellim. Muusik lii ohtâ tehálâš oles tábáhtus ovtâstittee teema, mii lii maaŋgâpiälálávt uáinusist meid rukkoospuudâin já immeelpalvâlusâin. Salmâveisidemärbi siäilu já sirdâšuvá uđđâ suhâpuolváid veisidmáin ärbivuáválijd saalmâid. 

***

Säämi kirkkopeeivih lii kirholâš tábáhtus, mii uárnejuvvoo neelji ive kooskâi já mon vááimus lii sämmilâš immeelpalvâluseellim. Ovdâmerkkân ohtsâš rukkoos já salmâveisidemärbivyehi nanodeh já tuárjuh sämmilij jiegâlii ohtâvuođâ. Ohjelmist láá meid konserteh já kulttuurohjelm, savâstâlmeh já seminaareh. Tábáhtus ulmen lii nanodiđ já tutkâđ sämikielâi sajattuv já ovdediđ toi kevttim kirhoost.

Sämmilij kirkkopeeivij orniimist västideh Suomâ ev.lut. kirho sämipargo ráđádâllâmkodde, Sämmiliih kirkkorääđih Taažâst já Ruotâst, Oulu pispekodde, Aanaar servikodde já Oulu ortodoksilâš pispekodde.

Lasetiäđuh:

Kirho sämipargo čällee Erva Niittyvuopio p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi

Teháliih liiŋkah: (Käldee: evl.fi)

Tábáhtus nettisijđo

Sämmilij kirkkopeeivij ohjelm

Tiäđuh ijâstâllâmmuulsâiävtuin

Suomâ ev. lut. kirho sämipargo uđđâ nettisiijđoh: Suomâ evaŋgellâš-luuteerlâš kirkko - evl.fi

 

Tiäđáttâs 8.4.2022

 

Säämi kirkkopeeivih nuorâi uáinust


Viiđâd Säämi kirkkopeeivih uárnejuvvojeh Anarist 5.-7.8.2022 já teeman lii Pase Tullâ - Pase Aalmug. Kirkkopeeivih čuákkejeh oohtân puoh ahasâš sämmilijd uásálistiđ seminaaráid, immeelpalvâlussáid sehe lávluđ ärbivuáválâš säämi saalmâid oovtâst já teivâđ nubijdis. Nuorah láá lamaš suunâttâlmin ohjelm já sii ohjelm puávdee nuorâid fáárun ubâ sämikuávlust. Nuorâi ohjelm vuáváámist västid Säämi kirkkopeeivij ohjelmtoimâkode nomâttâm nuorâi ohjelmtoimâkodde. Nuorâi ohjelm álgá jo tuorâstuv 4.8.2022 eehidpeeivi.

Aanaar servikode nuorâipargee Viivi Törmänen mieldi ohtâ nuorâid ohjelm pyeremus uási lii tuorâstuv mokke Piälppáájäävri kiirkon kost lii rukkoospuddâ, sehe spellâđ já tulâstâllâđ oovtâst. - Vuárdám ennuv tom, ko tast uáinoo čielgâsávt ohtâvuotâ luándun, historjá, ärbivyevih já vuoiŋâlii eellim kuávdáš, ko vandârdeh meeci čoođâ tälvisiijdân kiirkon, Viivi Törmänen muštâl. Törmänen muštâl vala, et kirkkopeeivijn lii halijdâm tiäduttiđ eromâšávt suotâs oovtâst siärvástâlmân.


Sáranne Näkkäläjärvi lii Aanaar servikode stuáruh já vuárdá kirkkopeeivijd tuođâi ennuv.
- Muu mielâst ohjelm lii tuođâi pyeri já lii pyeri, et lii ennuv muulsâiävtuh, Sáranne Näkkäläjärvi muštâl.


Messu toimâttuvvoo oovtâst


Nuorâi messu toimâttuvvoo lávurduv 6.8. tij 20.30 kirkkopeiviláávust. Meesu vuáváámân lii väridum meiddei pargopáájá lávurduv tij 11. Ovdâsvástádâs nuorâi meesu vuáváámist lii Ruotâ kirho pappâ Kim Rehnmanis já messu toimâttuvvoo oovtâst nuorâiguin.


Nuorâi ohjelm kávnoo kirkkopeeivij nettisiijđoin, liŋkkâ nuorâi ohjelmân lii Nuorâi ohjelm / Ungdom / Youth - evl.fi. Nuorâi ijâstâllâm uárnejuvvoo Vasatokkan, kost lii meiddei eehidkähviviäsu nuoráid. Nuorâi ohjelm ijâstâllâm kannat jo koijâdiđ Nuoriso- já luontomatkailukeskus Vasatokast, Anarist.


Säämi kirkkopeeivijd uárnejeh Suomâ ev.lut. kirho sämipargo ráđádâllâmkodde, Oulu pispekodde, Taažâ Säämi kirkkorääđi, Ruotâ Säämi kirkkorääđi, Aanaar servikodde já Oulu ortodoksilâš pispekodde.
Uásálistijd kannat tääl merkkiđ kirkkopeeivijd kalenderân já väridiđ ijjâdemsaje. Kirkkopeeivijn láá maaŋgâlágán purâdem muulsâiävtuh. Purâdemtelta lasseen páihálâš hotelleh palvâleh. Kirkkopeeivij ohjelmist kaavnah lasetiäđuid.


Lasetiäđuh:

Kirho sämipargo čällee Erva Niittyvuopio p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Tábáhtus nettisijđoh láá  tääbbin já ohjelm lii tääbbin. Tiäđuh ijjâdemsoojijn láá tääbbin. (Käldee: Kirho evl.fi -siijđo) 
Suomâ ev.lut. kirho sämipargo uđđâ nettisiijđoh: Suomâ evaŋgellâš-luuteerlâš kirkko - evl.fi

Tiäđáttâs 18.2.2022

Pispe Jukka Keskitalo: Säämi Kirkkopeeivih láá povdiittâs ohtsâš tullâsaijeen.

Viiđâd Säämi kirkkopeeivih uárnejuvvojeh Anarist 5.-7.8.2022. Kirkkopeivij teeman lii Pase tullâ -Pase aalmug. Tábáhtus uárnejeh neelji ive kooskâi.

Oovdeb kirkkopeeivih lijjii Ruotâst, Arvidsjaurist keessiv 2017. Kirkkopeeivijd láá sirdám koronapandemia tiet oovtâ ive.
Maaŋgâpiälálâš ohjelm

Säämi kirkkopeeivih láá kirholâš tábáhtus, mon kuávdáást lii sämmilâš immeelpalvâluseellim. Ovdâmeerhâ tiet ohtsâš rukkoos já salmâlávlumärbivyehi nannejeh já tuárjuh sämmilij vuoiŋâlâš ohtâvuođâ. Ohjelmist láá meiddei konserteh já kulttuurohjelm, savâstâlmeh já seminaareh. Tábáhtus ulmen lii nonniđ já tuárjuđ sämikielâi sajattuv já ovdediđ taid kevttim kirhoost. Kirkkopeeivij savâstâlmijn kieđâvušeh meiddei tave kuávlu kilelis ovdánem já sämmilij kirholij tooimâi ovdedem. Fáddán láá meiddei tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesân kullee ääših.

Pispe Jukka Keskitalo lii mieldi kirkkopeeivijd ohjelmist. Mieldi lii meiddei arkkâpispe Tapio Luoma já eres kirho jođetteijeeh Ruotâst, Taažâst já Ruošâst. Maasai pispe Jacob Moreto Tansaniast, Morogoro pispekoddeest uásálist meid kirkkopeivijd.

– Mist láá tehálâš teemah main savâstâllâđ já ennuv ääših maid oppâđ. Säämi kirkkopeeivij teeman lii mudágávt Pase tullâ – Pase aalmug já kirkkopeeivih láá tego povdiittâs ohtsâš tullâsaijeen, pispe Jukka Keskitalo iätá. 

Säämi kirkkopeeivijd uárnejeh Suomâ ev.lut. kirho sämipargo ráđádâllâmkodde, Oulu pispekodde, Taažâ Säämi kirkkorääđi, Ruotâ Säämi kirkkorääđi, Aanaar servikodde já Oulu ortodoksilâš pispekodde. Barents kirhoi rääđi tuárju Ruošâ sämmilij uásálistem kirkkopeivijd. 

Uásálistijd kannat tääl merkkiđ kirkkopeeivijd kalenderân já väridiđ ijjâdemsaje. Kirkkopeeivijn láá maaŋgâlágán purâdem muulsâiävtuh. Purâdemtelta lasseen páihálâš hotelleh palvâleh. Kirkkopeeivij ohjelmist kaavnah lasetiäđuid. 

Lasetiäđuh:


Kirho sämipargo čällee Erva Niittyvuopio p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Tábáhtus nettisijđoh láá  tääbbin já ohjelm lii tääbbin. Tiäđuh ijjâdemsoojijn láá tääbbin. (Käldee: Kirho evl.fi -siijđo) 
Suomâ ev.lut. kirho sämipargo uđđâ nettisiijđoh: Suomâ evaŋgellâš-luuteerlâš kirkko - evl.fi

 

Nuõrttsää´mǩiõ´lle

Teâđtõs 9.5.2022

Sääʹm-musiikk prääʹzniǩ ceerkavpeeiʹvin

Säʹmmlaž ceerkavpeeiʹvid jäʹrjste Aanrest 5.-7.8.2022. Noorõõttmõõžž teeʹmmen lij Pââʹss Toll – Pââʹss Aalmi (Pyhä Tuli – Pyhä Kansa) da noorõõttmõš čõõđte ââʹn viiđad vuâra. Säʹmmlaž ceerkavpeeiʹvin säʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ liâ viõkkâs vueʹss peeiʹvi ohjjelm.

Ceerkavpeiʹvvkåvvsest jäʹrjste kueʹhtt konseeʹrt. Piâtnâc 5.8. čiâss 19 virsskonseeʹrtest "Čále Jesus iežat gova" čuäʹjtâʹtte Anna Näkkäläjärvi-Länsman da Raimo Paaso. Viirsid läulla äʹrbbvuõđlain läullamnaaʹlin še õõutsââʹjest. Konseeʹrt looppâst jeäʹǩǩes-sluuʹžb jååʹđat aaʹrhelpispp Tapio Luoma.

Lij õmmsallaš, mäʹhtt urkui suõmin pâstt še lââʹzzted da puʹhtted ouʹdde säʹmmlai läullamnaaʹlid da tõn pueʹrmõõzzid peäʹlid, Paaso ceälkk.  Näkkäläjärvi-Länsman m ieʹldd suu tuʹlǩǩõzzâs pohtt ođđ da vuäʹmm maaiʹlm, seäjjteen virssäʹrbbvuõđ vueʹssen tän poodd. Miârkkteeʹjes lij, što maaddârjieʹnni jiõnn viirsin seäkknââvv Raimo Paaso urkuin raajjâm jiõnnkueʹstlma.  

Sueʹvet 6.8. čiâss 19 konseeʹrtest čuäʹjtâʹtte kueʹhtt kuʹǩes liinj musikkneeʹǩǩ, Tero Harju da Aimo Aikio õhttsažtuâjjan šõddâm õʹhttenårrum Čaʹppesrääʹstes-õhttõk. Čaʹppesräʹstta  puuʹtʼtõs nårrai nuõrttsääʹmǩiõllsain käpplõõǥǥin da musiikk lij čõõđtum tän mätta aainâs sosiaalʼlast mediast. Käpplõõǥǥid čuäʹjtâʹlle noorõõttmõõžžâst akuustlânji, Aimo Aikio såitt kitara da Tero Harju läull. – Ceerkavpeeiʹvin čuäʹjtõõttmõš lij ođđ da heärvvai toobdâlm, koon vueʹrddep aaʹlšin, čuäʹjtõõtti ceäʹlǩǩe.

Anna Morottaja čuäʹjat konseeʹrtest äʹrbbvuõđlaid  aanarsääʹmǩiõllsaid liivđid (leeuʹdid). Livđe lij vokaalmusiikk da čuäʹjtemkriiʹlcest lij Anna õhttu jiõnines. Livđđi kõõskâst suu jiõnn sååjj še luâđ jiõni jeuǯǯmõʹšše. Suu vuäitt ouddmiârkkân kuullâd kaaʹǩǩteei čuânnjan leʹbe hiâleei reppan.

Anna Morottaja ns. Karhu-Pekka Äʹnn lij aanarsäʹmmlaž musiikkneǩ. Son lij ååraž Aanrest Muddusjääuʹr reeddast. Musiikk raajjmõõžž lââʹssen son šeell kueʹl, ooss mueʹrjid, rääjj ǩiõtt-tuâjaid da mättʼtad aanarsääʹm ǩiõl da kulttuur. Tän eeʹjj aalǥâst Anna lij čõõđtam maaiʹlm vuõssmõõzz livđe cd-jiõntõõzz. Tõn nõmm lij õõutǩeʹrddsânji Livđe da måtmid cd-jiõntõõzz käpplõõǥǥin kuullâp še ceerkavpeeiʹvi konseeʹrtest.

 

Konseeʹrt kuälmad vueʹzzest vaʹsttad Sámi Grand Prix 2022 läuʹllǩeâlb vueiʹtti Máret Gaup- Juuso. Son čuäʹjtââtt konseeʹrtest Tundra Electro õhttõõǥǥin. Tundra Electro õhttâd äʹrbbvuõđlaid sääʹmmlaaul ǩiččlõddmõʹšše elektrooʹne musiʹǩǩe da äʹrbbvuõđla intiaanmusiikk suõmid. Tundra Electro lij säʹmmlaž juõiggi da läullai Máret Gaup-Juuso da taarrlaž musikkneǩ-suõmmeei Patrick Shaw Iversen eeʹǩǩen 2016 altteem õhttõk.

Kõskksažäʹšš lij juõigg da juõiǥin vuäitt õlmmeed määŋgaid aaʹššid, vääžnʼjummsen tååbdid. Čuäʹjtõõlam še äʹrbbvuõđlaidjuõiǥid da juõiǥid musiikkin.  Gaup-Juuso ceälkk.  

Virssläullamäʹrbbvuõtt õhttad

Virssläullamäʹrbbvuõtt lij tääʹrǩes vueʹss säʹmmlai ceerkvallaž jieʹllem. Musikk lij õhtt vääžnai vueʹss tän noorõõttmõõžž õhtteei teeʹmm, kååʹtt lij määŋgpeällsânji ooudâst še sluuʹžvin ja Vuâsppåʹdsluužmin.  Virssläullamäʹrbbvuõtt seill da seʹrddai ođđ puõlvvõõǥǥid lääuleeʹl äʹrbbvuõđlaid viirsid. 

***

Säʹmmlaž ceerkavpeeiʹv liâ neellj eeʹjj kõõskin jäʹrjstum ceerkvallaž noorõõttmõõžž, koon kõõskõs lij säʹmmlaž Vuâsppåʹdsluužâmjieʹllem. Ouddmiârkkân õhttsaž moʹlidva da virssläullamäʹrbbvuõtt raʹvvje da stääʹne säʹmmlai jiõglvaž õhttvuõđ. Ohjjlmest liâ še konseeʹrt da kulttuurohjjelm, saǥstõõllmõõžž da seminaar. Noorõõttmõõžž täävtõssân lij raʹvvjed da staanad sääʹmǩiõl  sââʹjj da oouʹdeed tõi âânnmõõžž ceerkvin.

Säʹmmlai ceerkavpeeiʹvi jäʹrjstummšest vaʹsttee Lääʹdd ev.lut. ceerkav sääʹmtuâj saǥstõõllâmkåʹdd, säʹmmlai ceerkavsuåvtõõzz Taarrâst da Ruõccâst, Oulu aaʹrhelkåʹdd, Aanar seäʹbrrkåʹdd da Oulu ortodookslaž aaʹrhelkåʹdd.

Lââʹssteâđaid:

Ceerkav sääʹmtuâj piisar Erva Niittyvuopio p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi

Vääžnai liiŋk: (Käivv: evl.fi)

Noorõõttmõõzz neʹttseidd

Säʹmmlai ceerkavpeeiʹvi ohjjelm

Teâđ aazztemvaaitõsmääinain

Lääʹdd ev. lut. ceerkav sääʹmtuâj ođđ neʹttseeid: Lääʹddjânnam evaŋkeel-luteerlaž ceerkav - evl.fi

Teâđtõs 18.2.2022


Pispp Jukka Keskitalo: Sääʹm ceerkavpeeiʹv lij kåčč õhttsaž tollpeällsa


Viiđad Sääʹm ceerkavpeeiʹv riâžžât 5.-7.8.2022 teeʹmin Pââʹss toll - Pââʹss meer. Šõddmõš riâžžât neellj eeʹjj kõõskin. Ouddlõs ceerkavpeeiʹv leʹjje Ruõccjânnmest, Arvidsjääuʹrest ǩeässa 2017, Lääʹddjânnmest riâššâmnalla åårrai ceerkavpeeiʹvid seʹrddeš eeʹjjin õõudårra koronapandemia diõtt. 


Määŋgpeällsaž programm
Sääʹm ceerkavpeeiʹv lie ceerkvallaš šõddmõõžž, koon kõõskõs lij säʹmmlaž sluuʹžvjieʹllem. Ouddmiârkkân õhttsaž moʹlidva da viirslaullâmääʹrb nâânee da tueʹrjjee säʹmmlai jiõglvaž õhttvuõđ.  Prograammâst lie še konseert da kulttuurprograamm, saǥstõõllmõõžž da seminaar. Šõddmõõžž tääʹvtõssân lij nââneed da tueʹrjjeed sääʹm ǩiõli stauuzz da ooudeed tõi âânnmõõžž ceerkvest. Ceerkavpeeiʹvin ǩiõttʼtõõlât kõõččmõõžžid, kook õhttee jeäʹrbi mieʹldd tâʹvv vuuʹd ǩeâllʼjeei ouddnummša da säʹmmlai ceerkvallaš toimmjummuž ouddnummša. Ouʹdde puhttum lie tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttprosessa õhtteei ääʹšš še. 


Pispp Jukka Keskitalo lij ravvsânji mieʹldd peeiʹvi prograammâst. Pääiʹǩ âʹlnn lij še aaʹrhelpispp Tapio Luoma da jeeʹres ceerkav jååʹđteei Ruõccâst, Taarâst da Ruõššâst. Kokksummuš mäʹtǩǩ ceerkavpeiʹvvkueʹzzin lij Tansania Morogorost pueʹtti maasaipispp Jacob Moretost, kååʹtt puätt ceerkavpeeiʹvid. 


– Meeʹst lie vääžnai teeʹm saǥstõõllâmnalla da kueiʹmineen jiânnai mättjemnalla. Sääʹm ceerkavpeeiʹvi teeʹmm lij šiõtlânji Pââʹss toll – Pââʹss meer da ceerkavpeeiʹv lie mâʹte kåčč õhttsaž tollpeällsa, pispp Jukka Keskitalo särnn. 

Sääʹm ceerkavpeeiʹvi riâššmõõžžâst vaʹsttee Lääʹddjânnam sääʹmtuâi saǥstõõllâmkåʹdd, Oulu aaʹrhelkåʹdd, Säʹmmlaž ceerkavsuåvtõõzz Taarâst da Ruõccâst, Aanar sieʹbrrkåʹdd da Lappi ortodookslaž sieʹbrrkåʹdd. Bareeʹnts ceerkvi suåvtõs tuärjj Ruõšš säʹmmlai vuässõõttmõõžž ceerkavpeeiʹvid.

Vuässõõttjin kannat tän poodd mieʹrǩǩeed šõddmõõžž kaʹlndaaʹre da huõllâd instemvaʹrrjõõzzin. Poorrâmpääiʹǩ lie vââʹlljest määŋgain paaiʹǩin da peiʹvvporrmõš da peiʹvv-veäʹrpaʹǩaatid vuäǯǯ peʹce vuuʹd hoteellin, še vuässõttjid kääzzkõʹstti kueʹđest. Ceerkavpeeiʹvi programmkaartâst käunnai teâtt šõddmõšpaaiʹǩin. Sääʹm ceerkavpeeiʹvi vuällamvuõtt lij välddum lokku da neʹttseeidain programm lij õlmstõttum kääuʹc jeeʹres ǩiõlin. 

Lââʹssteâđ:


Ceerkav sääʹmtuâj piisar Erva Niittyvuopio teʹl. 040 769 00 44, erva.niittyvuopio@evl.fi 
Šõddmõõžž neʹttseidd lij tääiʹben da prograamm lij tääiʹben. Teâđ instempaaiʹǩin lie tääiʹben. (Teâttkäivv: Ceerkav evl.fi -seiddõs) 
Lääʹddjânnam ev. lut. ceerkav sääʹmtuâi ođđ neʹttseeid: Lääʹddjânnam evaŋkeel-luteerlaž ceerkav - evl.fi

 

Åarjelsaemiengïelese

 

18.2.2022

Saemien musihke gosse gærhkoebiejjieh


Saemien Gærhkoebiejjieh Aanarisnie mïetsken 5. – 7. biejjide (5-7.8.2022). Gærhkoebiejjiej aamhtese lea Aejlies dålle – aejlies åålmege. Dellie vïjhteden aejkien dagkeres tjåanghkoe. Saemien musihke vihkele gosse almetjh edtjieh Aanarasse tjåanghkenidh.


Mïetsken 5. biejjien saalme-konserte ”Čále Jesus iežat gova” bïegkefaasoen duekesne. Anna Näkkäläjärvi-Länsman lååvle jïh Raimo Paaso spealede. Konserten mænngan åejvie-bïspe Tapio Luoma saernede.
– Gosse orgele tjuaja, dellie saemien laavlome-vuekiem govlebe, Passo jeahta.
Anna Näkkäläjärvi-Länsman soptseste guktie satne sæjhta daaletje biejjieh båeries aejkiejgujmie ektiedidh gosse satne båeries saalmh lååvle, jïh almetjh maehtieh maadter-aahkaj gïelide govledh gosse Raimo Paaso orgelem spealede.


Laavvadahken, mïetsken 6. biejjien ts. 19, dellie Tero Harju gonnoeh Aimo Aikio-n konserte. Tero lååvle jïh Aimo gitarem spealede. Dah lægan væjkeles tjoejehtæjjah skolte-saemiej dajvi luvhtie. Dej ensemble Čaʹppesrääʹstes ajve sosiale media-sne govloe.
– Luste sjædta Saemien Gærhkoebiejjide båetedh. Eadtjohke lean, tjoejehtæjjah jiehtiejægan.
Anna Morottaja gïen saemien nomme Karhu-Pekkas Anna, edtja aanaresaemien ”livđe” laavlodh. Gosse lååvle, dellie ovmessie juvri jïh ledtiej tjoejenassh heerie. Gaegkeste goh gaase jïh kraevkeste goh rïeksege.
Anna jaevrien, man nomme Muddusjärvi, gaedtiebealesne årroeminie. Gosse ij musihkine barkh, dellie göölie, muerjieh tjöönghkie, vytnesje jallh aanaresaemien gïelem jïh kultuvrem ööhpehte. Anna daam jaepiem veartenen voestes livđe-CD-em dorjeme. CD-en musihkem åadtjobe govledh gosse Saemien gærhkoebiejjieh Aanarisnie.


Ingá-Máret Gaup-Juuso, gie Sámi Grand Prix 2022 vitni, aaj båata. Ingá-Máret jïh Tundra Electro dovne sïejhme saemien musihkem, orre elektronihke musihkem jïh india-laanten musihkem spealadieh. Ingá-Máret Gaup-Juuso jïh Patrick Shaw Iversen Tundra Electro-tjïertiem tseegkigan jaepien 2016.
– Gosse joejkestem, dellie ovmessie domtoeh govloeh, Ingá-Máret soptseste.
Gosse laavlobe, delle aktanibie


Saalmh laavlodh lea vihkele saemiej jaahkose. Saalmh edtjebe gellien aejkien laavlodh gosse ektesne libie; gosse almetjh edtjieh gyrhkesjidh jïh saerniedimmiem goltelidh. Dellie noere almetjh aaj saalmigujmie åahpenieh.


***
Saemien gyrhkesjimmie vihkele lea gosse Saemien gærhkoebiejjieh sjidtieh. Saemien gærhkoebiejjieh fïerhten njealjeden jaepien. Gosse saemieh tjåanghkenieh laavlodh jïh rohkelidh, dellie dej ektievoete aaj stinkedovva. Konserth, kultuvre-programmh, gaskestallemh jïh seminaarh sjidtieh gosse gærhkoebiejjieh Aanarisnie.
Vïhkele saemiej gïelide nænnoestidh jïh vuesiehtidh guktie saemiej gïelh maehtieh gærhkojne govledh.
Saemien gærhkoeraerie Nöörjesne jïh Saemien gærhkoeraerie Sveerjesne, Uleåborg bïspetjïelte, Aanaren åålmege jïh Uleåborgen ortodokse åålmege Saemien gærhkoebiejjide öörnieh.


Jis dov leah gyjhtjelassh:
Ringkh jallh tjaelieh: Erva Niittyvuopio tfn 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Saemien gærhkoebiejjiej bïjre maehtede daesnie lohkedh: www.evl.fi/sapmi

8.4.2022

Saemiej gærhkoebiejjieh noere almetjidie


Gosse Saemiej gærhkoebiejjieh, dellie maanah jïh noere, geerve jïh båeries almetjh bööresuvvieh båetedh gyrhkesjidh, saemiej saalmh laavlodh, seminaarh goltelidh jïh ektesne årrodh. Noere almetji dåehkie programmem noere almetjidie rååresjadteme, jïh dåehkie daelie noere almetjidie gaajhkijste dajvijste Enarasse böörie.


Noere almetji programme dåarstan, gaskebiejjien mænngan, 4.8.2022 aalka. Viivi Törmänen gie Enaren åålmegen noere almetjigujmie barka, veanhta joekoen hijven sjædta gosse edtjieh Pielpajärvi-n gåajkoe vuelkedh jïh miehtjies dajven gærhkosne gyrhkesjidh jïh debpene dållebealesne lustestalledh.
– Vïenhtem hijven sjædta gærhkoen gåajkoe vaedtsedh, dajvem vuejnedh jïh goltelidh guktie saemieh dej beeli jieliejin jïh jaehkiejin jïh daelvege gærhkose tjåanghkanin. Sovmem mijjieh edtjebe tryjjedidh, Viivi Törnmänen jeahta.


Sáranne Näkkäläjärvi gie klahke-åvtehkinie lea Enaren åålmegisnie, håhkesje luste sjædta gosse noere almetjh Saemiej gærhkoebiejjiej ektesne leah.
– Joekoen hijven programme. Noere almetjh maehtieh joekehts programmh veeljedh, Saránne Näkkäläjärvi jeahta.


Noere almetjh jïjtje jupmele-gaagkestimmiem rååresjieh


Noere almetji jupmele-gaagkestimmie laavvadahken mïetsken 8. biejjien ts. 20.30 stoere lååvth-gåetesne. Laavvadahken ts. 11 edtjieh gaavnesjidh jïh rååresjidh guktie jupmele-gaagkestimmie sjædta. Kim Rehnman åvtehkinie lea gosse noere almetjh edtjieh rååresjidh. Kim Rehnman hearrine Sveerjesne lea.
Programme noere almetjidie maehtebe gaskeviermesne vuartasjidh. Dïedth daase här. Årrome-sijjie Vasatokkesne gusnie noere almetjh. Desnie maehtieh iehkeden dovne kafé-esne ektesne årrodh. Ungdoms- och naturresecentrum Vasatokka, i Enare maahta gyjhtjelassh årrome-sijjien bïjre vaestiedidh.

Saemien Gærhkoebiejjieh Enarisnie mïetsken 5. – 7. biejjide (5-7.8.2022). Gærhkoebiejjiej aamhtese lea Aejlies dålle – aejlies åålmege. Dellie vïjhteden aejkien dogkeres tjåanghkoe.
Uleåborg bïspetjïeltie, Saemien gærhkoeraerie Nöörjesne jïh Saemien gærhkoeraerie Sveerjesne, Enaren åålmege jïh Uleborgen ortodokse åålmege Saemien gærhkoebiejjide öörnieh.


Jis dov lea gyjhtjelassh:
Ringkh jallh tjaelieh: Erva Niittyvuopio tfn 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi


Bïevnesjh gaskeviermesne:

www.evl.fi/sapmi
Youth – evl.fi

18.02.2022

Bïevnesh goevten luhkiegaektsede biejjien:

Saemien Gærhkoebiejjieh Enarisnie mïetsken 5. – 7. biejjide (5-7.8.2022). Gærhkoebiejjiej aamhtese lea Aejlies dålle – aejlies åålmege. Dellie vïjhteden aejkien dagkeres tjåanghkoe. Jaepien 2017 Saemien Gærhkoebiejji Arvidsjauresne, Sveerjesne.

Programme:

Edtjebe gyrhkesjidh jïh Jupmelem heevehtidh. Saemieh dej beeli goh daelie saalmh laavloeh jïh rohkelieh jïh ektievoetem nænnoestieh.

Gosse Saemien Gærhkoebiejjieh, dellie gellie konserth, kultuvre-tjåanghkoeh jïh seminaarh. Gellie nuepieh åadtjobe sinsitnine soptsestidh jïh ovmessie aamhtsi bïjre diegkiedidh. Guktie edtjebe mijjen kultuvride jïh gïelide mijjen gærhkojne vaarjelidh jïh eevtjedh? Åadtjobe aaj govledh guktie saetniesvoete- jïh seamadimmie-kommisjovnh barkeminie.

Bïspe Jukka Keskitalo jïh åejviebïspe Tapio Luoma jïh gellie gærhkoe-åvtehkh Sveerjeste, Nöörjeste jïh Rysslaaanteste båetieh. Guessie gie guhkiebistie båata, masajiladtji bïspe Jacob Moreto, Tanzanian luvhtie.

– Mijjieh edtjebe vihkeles aamhtsi bïjre soptsestidh jïh sinsitnistie lïeredh. Åadtjobe dålle-bealesne tjahkasjidh jïh soptsestidh Aejlies dålle – aejlies åålmege´n bïjre, bïspe Jukka Keskitalo jeahta.

Uleåborg bïspetjïeltie, Saemien gærhkoeraerie Nöörjesne jïh Saemien gærhkoeraerie Sveerjesne, Enaren åålmege jïh Uleborgen ortodokse åålmege Saemien gærhkoebiejjide öörnieh. Barentsen gærhkoeraerie saemide Russlanten luvhtie dåarjehte.

Maehtede gåetie-luhpiem Enarisnie dongkedh. Almetjh maehtieh lunsjem jïh gaskebiejjie-beapmoem åestedh gusnie stoerelåavth-gåetie lea jïh hotelline.

Jis dov lea gyjhtjelassh, ringkh jallh tjaelieh: Erva Niittyvuopio tfn 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi

Saemien gærhkoebiejjiej bïjre maehtede daesnie lohkedh: https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/saamelaistyo/saamenkieliset-kirkkopaivat-2022

Program

Logi

 

Suomeksi

 

Tiedote 9.5. 

Saamelaismusiikin juhlaa kirkkopäivillä

Saamelaiset kirkkopäivät järjestetään Inarissa 5.-7.8.2022. Tapahtuman teema on Pyhä Tuli – Pyhä Kansa ja tapahtuma toteutetaan nyt viidettä kertaa. Saamelaisilla kirkkopäivillä saamelaisten musiikkiperinteet ovat vahva osa päivien ohjelmaa.


Kirkkopäivälaavussa järjestetään kaksi konserttia. Perjantaina 5.8. klo 19 virsikonsertissa "Čále Jesus iežat gova" esiintyvät Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Raimo Paaso. Virsiä veisataan perinteisellä veisuutavalla myös yhdessä. Konsertin päätteeksi iltahartauden toimittaa arkkipiispa Tapio Luoma
– On uskomatonta, miten urkujen soinnilla pystytäänkin korostamaan ja tuomaan esiin saamelaista laulutapaa ja sen parhaita puolia, Paaso sanoo. 


Näkkäläjärvi-Länsmanin mukaan hänen tulkintansa sekoittaa uutta ja vanhaa maailmaa, kiinnittäen virsiperinteen osaksi tätä aikaa. Ainutlaatuista on, että esiäitien ääni virsissä sekoittuu Raimo Paason uruilla luomaan äänimaisemaan. 


Lauantaina 6.8. klo 19 konsertissa esiintyy kahden pitkän linjan muusikon, Tero Harjun ja Aimo Aikion yhteistyöstä syntynyt kokoonpano Čaʹppesrääʹstes-yhtye. Čaʹppesrääʹstesin tuotanto koostuu koltansaamenkielisistä kappaleista ja musiikkia on julkaistu tähän mennessä ainoastaan sosiaalisessa mediassa. Kappaleet esitetään tapahtumassa akustisesti, Aimo Aikio soittaa kitaraa ja Tero Harju laulaa.  
– Kirkkopäivillä esiintyminen on uusi ja jännittävä kokemus, jota odotamme innolla, esiintyjät toteavat.
 

 

Anna Morottaja esittää konsertissa perinteisiä inarinsaamelaisia livđejä. Livđe on vokaalimusiikkia, eli lavalla on yksin Anna äänensä kanssa. Livđejen lomassa hänen äänensä taipuu myös luonnon äänten matkintaan. Hänen voi esimerkiksi kuulla kaakattavan hanhena tai räkättävän riekkona.


Anna Morottaja eli Karhu-Pekan Anna on inarinsaamelainen muusikko. Hän on kotoisin Inarista Muddusjärven rannalta. Musiikin tekemisen lisäksi Anna kalastaa, marjastaa, tekee käsitöitä ja opettaa inarinsaamen kieltä ja kulttuuria. Tämän vuoden alussa Anna on julkaissut maailman ensimmäisen livđelevyn. Sen nimi on yksinkertaisesti Livđe ja joitakin levyn kappaileita kuullaan myös kirkkopäivien konsertissa.  

 


Konsertin kolmannesta osuudesta vastaa Sámi Grand Prix 2022 laulukilpailun voittaja Ingá-Máret Gaup-Juuso. Hän esiintyy konsertissa Tundra Electro yhtyeensä kanssa. Tundra Electro yhdistelee perinteistä saamelaislaulua kokeelliseen elektroniseen musiikkiin ja perinteisen intialaismusiikin vivahteisiin. Tundra Electro on saamelaisen joikaaja ja laulaja Ingá-Máret Gaup-Juuson ja norjalaisen muusikko-säveltäjä Patrick Shaw Iversenin vuonna 2016 perustama yhtye. 
– Ydinasia on joiku ja joiuilla voidaan ilmaista monia asioita, tärkeimpänä tunteita. Tulen esittämään myös perinnejoikuja ja joikuja musiikin kanssa, Gaup-Juuso kertoo. 
 
Virrenveisuuperinne yhdistää
Virrenveisuuperinne on tärkeä osa saamelaisten kirkollista elämää. Musiikki on yksi tärkeä koko tapahtumaa yhdistävä teema, joka on monipuolisesti esillä myös hartaushetkissä ja jumalanpalveluksissa. Virrenveisuuperine säilyy ja siirtyy uusille sukupolville veisaamalla perinteisiä virsiä. 

***

Saamelaiset kirkkopäivät on neljän vuoden välein järjestettävä kirkollinen tapahtuma, jonka keskus on saamelainen jumalanpalveluselämä. Esimerkiksi yhteinen rukous ja virrenveisuuperinne vahvistavat ja tukevat saamelaisten hengellistä yhteyttä. Ohjelmassa on myös konsertteja ja kulttuuriohjelmaa, keskusteluja ja seminaareja. Tapahtuman tavoitteena on vahvistaa ja tukea saamen kielten asemaa ja edistää niiden käyttöä kirkossa.

Saamelaisten kirkkopäivien järjestämisestä vastaavat Suomen ev.lut. kirkon saamelaistyön neuvottelukunta, Saamelaiset kirkkoneuvostot Norjassa ja Ruotsissa, Oulun hiippakunta, Inarin seurakunta ja Oulun ortodoksinen hiippakunta.

Lisätietoja:

Kirkon saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi

Tärkeitä linkkejä: (Lähde: evl.fi)

Tapahtuman verkkosivu

Saamelaisten kirkkopäivien ohjelma

Tietoa majoitusvaihtoehdoista

Suomen ev. lut. kirkon saamelaistyön uudet verkkosivut: www.evl.fi/sapmi

 

Tiedote 8.4.2022

Saamelaiset kirkkopäivät nuorten silmin

Viidennet Saamelaiset kirkkopäivät järjestetään 5.-7.8.2022 Inarissa teemalla Pyhä Tuli – Pyhä Kansa. Kirkkopäivät kokoavat yhteen kaikenikäisiä saamelaisia mm. seminaareihin, jumalanpalveluksiin ja laulamaan perinteisiä saamelaisia virsiä yhdessä, sekä tapaamaan toisiaan. Nuoret ovat olleet kirkkopäivien ohjelmasuunnittelussa vahvasti mukana ja heidän ohjelmansa kutsuu mukaan nuoria koko saamelaisalueelta. Nuorten tapahtumien suunnittelusta vastaa Saamelaisten kirkkopäivien ohjelmatoimikunnan nimittämä nuorten ohjelmatoimikunta. 

Nuorten ohjelma alkaa jo torstaina 4.8.2022 iltapäivällä.  Inarin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Viivi Törmäsen mukaan yksi nuortenohjelman helmistä on torstain retki Pielpajärven erämaakirkolle, jossa pidetään hartaus, sekä pelaillaan ja tulistellaan yhdessä.

– Sitä odotan kovasti, sillä siinä tulee näkyviin luontoyhteys, historia ja perinteet sekä hengellisyys, kun vaelletaan metsän läpi perinteiselle talvikyläpaikalle kirkkoon, Viivi Törmänen sanoo. Törmäsen mukaan kirkkopäivillä on haluttu panostaa mukavaan yhdessäoloon.

Sáranne Näkkäläjärvi on Inarin seurakunnan isonen ja odottaa kirkkopäiviä todella paljon.

– Minun mielestäni ohjelma on tosi hyvä ja on hyvä, että siellä on paljon vaihtoehtoja, Saránne Näkkäläjärvi sanoo.

Messu tehdään yhdessä

Nuortenmessu toimitetaan lauantaina 6.8. klo 20.30 kirkkopäivälaavussa ja sen suunnittelua varten on lauantaiaamun ohjelmassa oma työpaja klo 11, jossa messua valmistellaan yhdessä. Päävastuu nuorten messun suunnittelusta on Ruotsin kirkon pappi Kim Rehnmanilla ja messu toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Nuorten ohjelma löytyy kirkkopäivien verkkosivuilta, suora linkki nuorten ohjelmaan on täällä. Nuorten majoitus on järjestetty nuorisokeskus Vasatokkaan, jossa tulee olemaan myös rento iltakahvila hengailua varten. Nuorten ohjelman majoitusta kannattaa jo tiedustella Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokasta, Inarista.

Saamelaiset kirkkopäivät on neljän vuoden välein järjestettävä kirkollinen tapahtuma, jonka keskus on saamelainen jumalanpalveluselämä. Esimerkiksi yhteinen rukous ja virrenveisuuperinne vahvistavat ja tukevat saamelaisten hengellistä yhteyttä. Ohjelmassa on myös konsertteja ja kulttuuriohjelmaa, keskusteluja ja seminaareja. Tapahtuman tavoitteena on vahvistaa ja tukea saamen kielten asemaa ja edistää niiden käyttöä kirkossa.

Saamelaisten kirkkopäivien järjestämisestä vastaavat Suomen ev.lut. kirkon saamelaistyön neuvottelukunta, Saamelaiset kirkkoneuvostot Norjassa ja Ruotsissa, Oulun hiippakunta, Inarin seurakunta ja Oulun ortodoksinen hiippakunta.

Lisätietoja:

Kirkon saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi

Tärkeitä linkkejä: (Lähde: evl.fi)

Tapahtuman verkkosivu

Nuorten ohjelma, nuoraid prográmma / Ungdom / Youth – evl.fi

Saamelaisten kirkkopäivien ohjelma

Tietoa majoitusvaihtoehdoista

Suomen ev. lut. kirkon saamelaistyön uudet verkkosivut: www.evl.fi/sapmi

Tiedote 18.2.2022

Piispa Jukka Keskitalo: Saamelaiset Kirkkopäivät on kutsu yhteiselle nuotiolle

Viidennet Saamelaiset kirkkopäivät järjestetään 5.-7.8.2022 teemalla Pyhä Tuli – Pyhä Kansa. Tapahtuma järjestetään neljän vuoden välein. Edelliset kirkkopäivät olivat Ruotsissa, Arvidsjaurissa kesällä 2017, Suomessa järjestettäviä kirkkopäiviä siirrettiin vuodella eteenpäin koronapandemian vuoksi.

Monipuolinen ohjelma

Saamelaiset kirkkopäivät on kirkollinen tapahtuma, jonka keskus on saamelainen jumalanpalveluselämä. Esimerkiksi yhteinen rukous ja virrenveisuuperinne vahvistavat ja tukevat saamelaisten hengellistä yhteyttä.  Ohjelmassa on myös konsertteja ja kulttuuriohjelmaa, keskusteluja ja seminaareja. Tapahtuman tavoitteena on vahvistaa ja tukea saamen kielten asemaa ja edistää niiden käyttöä kirkossa. Kirkkopäivillä käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa pohjoisen alueen kestävään kehitykseen ja saamelaisten kirkollisen toiminnan edistämiseen. Esillä ovat myös totuus- ja sovintoprosessiin liittyvät asiat.

Piispa Jukka Keskitalo on vahvasti mukana päivien ohjelmassa. Paikalla on myös arkkipiispa Tapio Luoma ja muita kirkon johtajia Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Kaukaisin kirkkopäivävieras saapuu Tansaniasta, Morogorosta, kun maasaipiispa Jacob Moreto osallistuu kirkkopäiville.

– Meillä on tärkeitä teemoja keskusteltavana ja toisiltamme paljon oppimista. Saamelaisten Kirkkopäivien teema on osuvasti Pyhä tuli – Pyhä kansa ja kirkkopäivät on kuin kutsu yhteiselle nuotiolle, piispa Jukka Keskitalo sanoo.

Saamelaisten kirkkopäivien järjestämisestä vastaavat Suomen ev.lut. kirkon saamelaistyön neuvottelukunta, Saamelaiset kirkkoneuvostot Norjassa ja Ruotsissa, Oulun hiippakunta, Inarin seurakunta ja Oulun ortodoksinen hiippakunta. Barentsin kirkkojen neuvosto tukee Venäjän saamelaisten osallistumista kirkkopäiville.

Osallistujien kannattaa tässä vaiheessa merkitä tapahtuma kalenteriin ja huolehtia majoitusvarauksista. Ruokailuja ajatellen on tarjolla useita vaihtoehtoja ja lounas ja päivällispaketteja saa paitsi lähialueen hotelleista, myös osallistujia palvelevasta teltasta. Kirkkopäivien ohjelmakartastaLinkki avautuu uudessa välilehdessä löytyy tieto tapahtumapaikoista. Saamelaisten kirkkopäivien saavutettavuuteen on kiinnitetty paljon huomiota ja verkkosivuilla ohjelma on julkaistu kahdeksalla eri kielellä.

Lisätietoja:

Kirkon saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio p. 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Tapahtuman verkkosivu on täälläLinkki avautuu uudessa välilehdessä ja ohjelma on täälläLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Tietoa majoitusvaihtoehdoista on täälläLinkki avautuu uudessa välilehdessä. (Lähde: Kirkon evl.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä -sivusto)

Suomen ev. lut. kirkon saamelaistyön uudet verkkosivut: www.evl.fi/sapmiLinkki avautuu uudessa välilehdessä

 

På svenska

Meddelande 9.5.2022

Samisk musiktradition lyfts på kyrkodagarna

De samiska kyrkodagarna arrangeras i Enare 5-7.8.2022. Evenemangets tema är Helig Eld – Heligt Folk och evenemanget arrangeras nu för femte gången. På de Samiska kyrkodagarna har samernas musiktraditioner en stark roll i programmet.

I lavvon arrangeras två konserter. På fredagen 5/8 kl. 19 får vi höra psalmkonserten "Čále Jesus iežat gova". med Anna Näkkäläjärvi-Länsman och Raimo Paaso. Psalmer sjungs på det traditionella sättet. Konserten avslutas med en kvällsandakt som hålls av ärkebiskop Tapio Luoma.

– Det är otroligt hur man med orgelns klang kan framhäva och lyfta fram det samiska sångsättet från dess bästa sidor, säger Paaso.

Enligt Näkkäläjärvi-Länsman blandar hennes tolkning den nya och gamla världen genom att binda fast psalmtradiotionen till nutid. Det unika är att mina förmödrars röst blandas i ljudlandskapet som Raimo Paaso skapat med orgeln.

 

På lördagen 6/8 kl. 19 uppträder två erfarna musiker, Tero Harju och Aimo Aikio, vars samarbete har skapat ensemblen Čaʹppesrääʹstes. Det är ett band vars musik består av skoltsamiska låtar och musiken har hittills publicerats endast på sociala medier. Låtarna spelas akustiskt på evenemanget, Aimo Aikio spelar gitarr och Tero Harju sjunger.

– Att uppträda på kyrkodagarna är en ny och spännande upplevelse som vi ser ivrigt fram emot, konstaterar musikerna.

 

Anna Morottaja framför tradtionella enaresamiska livđer i konsertern. Livđer är vokalmusik vilket betyder att Anna är ensam på scenen med sin röst. Vid sidan av livđer hör vi henne härma naturljud. Hon kan till exempel höras kackla som en gås eller kraxa som en ripa.

Anna Morottaja alltså Karhu-Pekkas Anna är en enaresamisk musiker. Hon hör hemma i Enare från Muddusjärvis strand. Förutom att göra musik fiskar hon, plockar bär, gör hantverk och undervisar i det enaresamiska språket och kulturen. I början av det här året har Anna publicerat världens första livđeskiva. Dess namn är helt enkelt Livđe och vissa låtar från skivan får vi också höra på konserten under kyrkodagarna.

 

 

 

Tredje delen på konserten bär Ingá-Máret Gaup-Juuso ansvar för. Hon vann sångtävlingen Sámi Grand Prix 2022. Hon uppträder på konserten med sitt band Tundra Electro. Bandet kopplar ihop traditionell samemusik med experimentell elektronisk musik och nyanser från indisk musik. Tundra Electro grundades år 2016 av samiska joikaren och sångaren Ingá-Máret Gaup-Juuso och den norske musikern och kompositören Patrick Shaw Iversen.

– Joiken är det centrala och med den kan man uttrycka många saker och känslor som är de viktigaste. Jag kommer att framföra också traditionella joikar och joikar med musik, berättar Gaup-Juuso.

Traditionen att sjunga psalmer för människor samman

Att sjunga psalmer är en viktig del av samernas kyrkliga liv. Musiken är ett viktigt tema som binder ihop hela evenemanget och som mångsidigt förekommer i andaktsstunder och gudstjänster. Tradtionen att sjunga psalmer bevaras och överförs till nya generationer genom att sjunga traditionella psalmer.

***

Samiska kyrkodagarna är ett kyrkligt evenemang som ordnas vart fjärde år där det samiska gudtjänstlivet står i fokus. Gemensamma traditioner att be och sjunga psalmer till exempel stärker och stödjer det andliga sambandet mellan samerna. Programmet bjuder också konserter och kulturprogram, diskussioner och seminerier. Målet med evenemanget är att stärka och stödja samiska språkens ställning och befrämja deras användning i kyrkan.

Ansvaret för arrangemanget av Samiska kyrkodagarna ligger hos delegationen för samarbetet i Finland, Samiska kyrkoråden i Norge och Sverige, Uleåborgs stift, Enare församling och Uleåborgs ortodoxa stift.

Ytterligare information:

Kyrkans sekreterare för samearbete Erva Niittyvuopio tfn 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi

Viktiga länkar: (Källa: evl.fi)

Evenemangets webbplats

Samiska kyrkodagarnas program

Information om logimöjligheter

Nya webbsidor för samearbetet inom den finska evangelisk-lutherska kyrkan: www.evl.fi/sapmi

 

Meddelande 18.2.2022

Samiska kyrkodagarna genom ungas ögon


De femte Samiska kyrkodagarna ordnas 5-7.8.2022 i Enare med temat Helig Eld – Heligt Folk. Kyrkodagarna samlar ihop samer i alla åldrar till bl.a. seminarier, gudtjänster och att sjunga traditionella samiska psalmer tillsammans samt att träffa varandra. De unga har starkt varit med om att planera programmet för kyrkodagarna och deras program bjuder in unga från hela sameområdet. Ungdomskommittén, som utsetts av programkommittén för Samiska kyrkodagarna, ansvarar för planeringen av evenemanget för de unga.

Ungdomarnas program börjar redan på torsdag eftermiddag 4.8.2022. Enligt ungdomshandledare i Enare församling Viivi Törmänen är en av programmets höjdpunkter utflykten till vildmarkskyrkan i Pielpajärvi. Där kommer man att hålla andakt, spela och tända en lägereld tillsammans.
– Jag ser mycket fram emot det för där kommer natursambandet, historien och traditionerna samt andlighet fram när man vandrar till kyrkan genom skogen till den tradtionella platsen för en vinterby säger Viivi Törmänen. Enligt Törmänen har man velat satsa på en trevlig samvaro för ungdomarna på kyrkodagarna.


Sáranne Näkkäläjärvi är hjälpledare i Enare församling och ser mycket fram emot kyrkodagarna.
– Jag anser att programmet är väldigt bra och det är bra att det finns många alternativ, säger Saránne Näkkäläjärvi.


Mässan planerar ungdomarna tillsammans


De ungas mässa hålls lördagen 6.8 kl. 20.30 i kyrkodagarnas lavvo. För att planera mässan finns en egen workshop på lördagen kl. 11 där man tillsammans förbereder mässan. Svenska kyrkans präst Kim Rehnman bär huvudansvaret för planeringen av ungdomarnas mässa och den förverkligas tillsammans med de unga.
Programmet för de unga finns på kyrkodagarnas webbplats, direkt länk till programmet finns här. Inkvartering för de unga har ordnats i ungdomscentrum Vasatokka där det också kommer att finnas ett avslappnat kvällskafé för att kunna umgås. Frågor om inkvartering hör av er till Ungdoms- och naturresecentrum Vasatokka, i Enare.


Samiska kyrkodagarna är ett kyrkligt evenemang som ordnas vart fjärde år där det samiska gudtjänstlivet står i fokus. Gemensamma tradtioner att be och sjunga psalmer till exempel stärker och stödjer andliga sambandet mellan samerna. Programmet bjuder också konserter och kulturprogram, diskussioner och seminerier. Målet med evenemanget är att stärka och stödja samiska språkens ställning och befrämja deras användning i kyrkan.
Ansvaret för arrangemanget av Samiska kyrkodagarna ligger hos delegationen för samarbetet i Finland, Samiska kyrkoråden i Norge och Sverige, Uleåborgs stift, Enare församling och Uleåborgs ortodoxa församling.


Ytterligare information:


Kyrkans sekreterare för samearbete Erva Niittyvuopio tfn 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi

Evenemangets webbsidor finns  här och programmet hittar du här. Information om logimöjligheter finns
 här. (Källa: Kyrkans webbsidor på evl.fi)
Samearbetet inom den finska evangelisk-lutherska kyrkan har nya webbsidor: www.evl.fi/sapmi

Meddelande 18.2.2022


Biskop Jukka Keskitalo: Samiska kyrkodagarna är inbjudan till en gemensam lägereld


De femte Samiska kyrkodagarna arrangeras den 5-7.8.2022 med temat Helig eld – Heligt folk. Evenemanget
arrangeras vart fjärde år. Förra gången var kyrkodagarna i Arvidsjaur, Sverige, i juni 2017. Kyrkodagarna
som nu arrangeras i Finland sköts upp ett år på grund av coronapandemin.


Brett program


De samiska kyrkodagarna är ett samnordiskt kyrkligt evenemang där det samiska gudstjänstlivet står i
fokus. Till exempel den samiska traditionen att be och sjunga psalmer stärker och stödjer samerna i deras
andliga gemenskap och liv. Programmet består av konserter, kulturprogram, diskussioner och seminarier.
Målsättningen för evenemanget är att stärka (den samiska kulturen och) de olika samiska språkens ställning
samt främja användningen av dessa i kyrkan. På kyrkodagarna behandlar man frågor som hållbar utveckling
samt hur man främjar den samiska verksamheten i de olika kyrkorna. Under dagarna lyfts även sannings-
och försoningsprocesserna i de olika länderna.

Biskop Jukka Keskitalo är med under kyrkodagarna och det är också ärkebiskop Tapio Luoma samt andra
kyrkoledare från Sverige, Norge och Ryssland. Den mest långväga gästen är maasaibiskop Jacob Moreto
från Morogoro i Tanzanien.


–Vi har viktiga teman att diskutera och mycket att lära oss från varandra. Det är passande att temat för de
Samiska kyrkodagarna är Helig eld – Heligt folk och kyrkodagarna kan ses som en inbjudan till en gemensam
lägereld, säger biskop Jukka Keskitalo.


Ansvaret för arrangemanget är ett samarbete mellan Uleåborgs stift, Samiska kyrkoråden i Norge och
Sverige, Enare församling och Uleåborgs ortodoxa stift. Barents kyrkoråd stöder ryska samernas deltagande
på kyrkodagarna.

Planerar du att delta så skriv upp datumen i kalendern och boka boende i Enare. Det kommer att finnas
lunch och middagspaket att köpa för deltagarna på lavvo-området samt att man kan äta på hotellen i
närområdet. På Kyrkodagarnas programkarta får man information om vad som händer var. Programmet
finns på åtta olika språk på webben.


Ytterligare information:


Kyrkans sekreterare för samearbete Erva Niittyvuopio tfn 040 769 0044, erva.niittyvuopio@evl.fi
Evenemangets webbsidor finns  här och programmet hittar du här. Information om logimöjligheter finns
 här. (Källa: Kyrkans webbsidor på evl.fi)
Samearbetet inom den finska evangelisk-lutherska kyrkan har nya webbsidor: www.evl.fi/sapmi

Päivitetty