Yhdessä Polkua rakentamassa

Polun ihanne on olla kiinni tämän päivän elämässä ja samalla ammentaa voimavaroja ikiaikaisen uskon lähteestä itse kunkin elämäntilanteisiin, arkeen ja juhlaan. Parhaimmillaan Polku syntyy ja kehittyy seurakuntalaisten kanssa yhdessä tehden, kysellen ja kuunnellen.

Polku jäsentää olemassa olevaa toimintaa. Sen lisäksi on katsottava rohkeasti eteenpäin ja kuunneltava seurakunnan jäseniä, myös heitä, jotka suhtautuvat kriittisesti tai etsien kirkon sanomaan. Polku on kutsu elää todeksi uudenlaista toimintakulttuuria, jossa seurakunta on sen jäsenet, luottamushenkilöt ja työntekijät yhdessä.

“Kaikkien jäsentensä kautta elävä seurakunta kykenee kohtaamaan omat ja ympäristönsä haasteet paremmin kuin työntekijäkeskeinen seurakunta.” Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen työryhmän loppuraportti 2018

Polun rakentamisen avain on osallisuus

Millä tavalla Polku on kunkin oma ja silti seurakunnan yhteinen?  Miten osallisuuden kokemus Polulla syntyy? Miten yhteisen Polun rakentajaksi voi liittyä?

Ihmisen identiteetin kehittymisen kannalta on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus olla osallisena ja toimijana itselle merkittävissä yhteisöissä. Osallisuuden kokemus syntyy eri ihmisille eri asioista. Yhdelle osallisuus on aitoa vasta, kun hän on saanut olla mukana ideoimassa toimintaa, toisen kohdalla osallisuus toteutuu luontevan paikan löytymisenä ryhmässä. Jollekin osallisuus on tunnetta kuulumisesta ja omistajuudesta, vaikka hän ei tulisikaan paikalle. Osallisuutta vahvistaa myös kokemus siitä, että saa olla vaikuttamassa muutoksen syntymiseen.

Polun rakentaminen yhdessä voi tarkoittaa kuulluksi tulemista ideoiden keruuvaiheessa, osallistumista yksittäisen tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen tai laajemmin vastuuta isommasta kokonaisuudesta. Eri-ikäisten kohdalla osallisuuskin on erilaista. Pienelle kerholaiselle kokemus osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta voi syntyä, kun hänen toivomaansa leikkiä leikitään yhdessä. Moni nuori ja nuori aikuinen kokee toiminnan omakseen saadessaan suunnitella ja toteuttaa sitä yhdessä muiden kanssa. Osallisuuteen ja osallistumisen tarpeisiin vaikuttavat muun muassa ihmisen persoonalliset tekijät, ikä ja elämäntilanteen vaiheet. On tärkeä, että jokainen pystyy osallistumaan omien toiveidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan.

Yhdessä tekeminen muuttaa työntekijän roolia. Rooli saattaa muuttua tekijästä kokoonkutsujaksi ja koordinaattoriksi, näkyvästä esillä olijasta taustatoimijaksi, osallisuuden mahdollistajaksi. Tämä on ammattitaitoa, jonka jokainen työntekijä voi oppia. Esimiehen ja tiimin vetäjän tehtävänä on auttaa työntekijää ja johtaa työkulttuurin muutosta.

Osallisuus toteutuu eri vaiheissa

Samalla, kun osallisuus on yksilöllinen kokemus, se on yhteisöllinen tapa olla ja tehdä. Osallisuuden toteutumista voi ajatella askeleina tai erilaisia kehinä. Ennen kuin ollaan toteutuksessa, on otettu jo useampia askeleita. Alla olevien kysymysten avulla voi jäsentää sitä, mitä yhdessä tekeminen ja seurakuntalaisen osallisuus käytännössä on.

Ideointi

Alussa on idea. Ideasta kehittyy ajattelun avulla jotain, mikä muotoutuu toteutukseksi. Miten kuulemme lapsia, nuoria ja perheitä? Keiden ideoiden pohjalta seurakunnan Polkua suunnitellaan ja toteutetaan?

• Millaista erityistä osaamista seurakuntamme alueella tarvitaan, jotta tavoitamme alueellamme asuvan väestön? 
• Keiden ideat tulevat kuulluiksi?  
• Miten kuulluksi tuleminen mahdollistuu meidän seurakunnassamme?
• Keiden ideoita halutaan kuulla? Keiden ideoiden olisi tärkeä tulla kuulluiksi?  
• Keiden ideoiden pohjalta toimintaa todellisuudessa suunnitellaan ja toteutetaan?

Suunnittelu

Yhteinen suunnittelu ja valmistelu sisältää monenlaista käytännön työtä. Seurakunnan työntekijät ovat tapahtumien tuottamisen ammattilaisia, mutta Polun tilanteita ja viestintää ei ole tarkoitus tuottaa vain työntekijävoimin. Lapsilla, nuorilla ja perheillä tulee olla keskeinen rooli jo suunnittelun ja valmistelun alkuvaiheissa.

• Ketkä ovat mukana suunnittelussa ja valmistelussa? Ovatko he työntekijöitä vai seurakuntalaisia? Miten he tuntevat kohderyhmän?  
• Keiden halutaan tai keiden olisi tärkeää olla mukana tässä vaiheessa?  
• Tiedetäänkö, ketkä haluaisivat olla mukana suunnittelussa ja valmistelussa? Mikäli halukkaat eivät ole mukana, niin mikä estää heitä? Miten osallistuminen mahdollistuu?

Toteutus

Osallisuus toteutuksessa tarkoittaa sitä, että jokainen osallistuja tulee huomatuksi ja huomioiduksi. Osallisuus tapahtumassa tai viestinnässä on sisältöjen suunnittelua niin, että itse toteutuksessa toimitaan vuorovaikutuksessa, yhteisessä tekemisessä ja liikkeessä.

• Ketkä ovat mukana toteuttamassa? Keiden halutaan olevan? Tiedetäänkö, ketkä haluaisivat olla? 
• Miten osallisuus toteutuu toiminnan, kehollisuuden tai eri aistien kautta? 
• Miten osallisuus toteutuu vuorovaikutteisessa viestinnässä?

Arviointi

Yhdessä on tärkeää myös arvioida, miten saavutettiin se, mitä kohti haluttiin kulkea.

• Mistä asioista, miten ja keneltä kerätään palautetta? 
• Miten Polun ja sen yksittäisten osa-alueiden toteutumista arvioidaan ja kuka sitä tekee? 
• Onko suunta oikea?

Esimerkki: 12–14-vuotiaiden Yö kirkossa -tapahtuma ja sitä valmisteleva periodikerho

• Ikäkauden vastuuryhmä valitsee tavan, jolla hakee valmistelevalle periodikerholle toteuttajat. Työntekijä nimetään vapaaehtoisten tueksi. Tehtävään voi hakea sovitulla tavalla ja siihen sitoudutaan projektin keston ajaksi. Jos vapaaehtoisia ei löydy, jää tehtävä työntekijän vastuulle.  
• Lähetetään avoin kutsu kaikille halukkaille 12-vuotiaille liittyä mukaan periodikerhoon, joka suunnittelee Yö kirkossa -tapahtuman.  
• Kerhossa suunnitellaan tapahtuma yhdessä. Toteuttamisvastuu jaetaan halukkaille 12-vuotiaille. Kunkin tukena on vanhempi nuori esim. isonen/kerhonohjaaja tai aikuinen.  
• Tapahtuman jälkeen pidetään palautekerta, jossa tapahtuman toteutumista voidaan arvioida