Hyppää sisältöön

Usein kysytyt kysymykset

Tälle sivulle on koottu ja kootaan tasaisin väliajoin uusia kysymyksiä ja vastauksia seurakuntien turvalliseen toimintaan liittyen.

Nuoria kesäisessä ilta-auringossa tuntureilla
kuva: Unsplash.com

LEIRIT
 

K: Täytyykö päiväleireistä tehdä turvallisuusasiakirja?

V: Kaikesta seurakunnan toiminnasta tulisi lähtökohtaisesti tehdä turvallisuusasiakirja, koska toiminta on kuluttajasuojalain alaista toimintaa. Tokikaan toistuvasta toiminnasta ei jokaisesta tarvitse tehdä erillistä turv.asiakirjaa. Päivärippikoulujen turvallisuusasiakirjaa tehtäessä voi soveltaa esimerkkipohjaa rippikoululeirin turvallisuusasiakirjasta. Päivärippikoulujen osalta hyvän lähtökohdan turvallisuuteen liittyen saa 4.5. julkaistun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä OPH:n ohjeet. Linkki ohjeisiin kysymyksen löytyy UKK-palstan "Onko turvaväleillä merkitystä rippikoulussa" kohdasta.

 


 

HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY


K: Salliiko henkilötietosuojalaki osallistujien yhteystietojen tallentamisen ja säilyttämisen (yli 2kk) työpuhelimessa? 

V: Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tietoja, jotka ovat yksilöitäviä ja tunnistettavissa olevia henkilöön liittyviä tietoja. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi nimi, osoite ja puhelinnumero. Henkilötietojen tallentamista, säilyttämistä ja käsittelyä koskee tietosuojalainsäädäntö. Kun henkilötietoja tallennetaan, tietojen tallentamiseen tulee olla peruste kuten henkilön itsensä lupa. Tietosuojaselosteessa määritellään henkilötietojen tallentamiseen, säilyttämiseen ja käsittelyyn liittyvät asiat. Puhelinnumero poistetaan niin kuin tietosuojaselosteeseen on määritelty. Lisätietoa henkilötietojen käsittelystä.

 


 

RIKOSREKISTERIOTE JA LASTENSUOJELUILMOITUS

K: Tarvitseeko ja kenelle työntekijän tulisi ilmoittaa, jos tekee lastensuojeluilmoituksen? 

V: Seurakunnan työntekijöillä on monien muiden tavoin velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon toteutumisesta, tai elämäntilanteesta on herännyt huoli. Ilmoittajan ei tarvitse kyetä todentamaan tai arvioimaan huolen vakavuusastetta. Se on lastensuojelun työntekijöiden tehtävä.  
 
On tärkeää, että mikäli lapsen kasvuoloissa, oikeuksien toteutumisessa, käyttäytymisessä, kehityksessä tai jaksamisessa on havaittu riskejä, asia saatetaan lastensuojelun työntekijöiden tietoon ilman tarpeetonta viivettä. Lastensuojelun avohuolto tukee perheitä ja lapsia, etsii ja tarjoaa heille tarpeenmukaisia palveluja ja tukea. Ilmoituksen tekeminen ei merkitse huostaanottoa, vanhemmuuden menetystä, vaan sitä, että lapsen tilanne kartoitetaan ja tuen tarpeet selvitetään.   
 
Jos työntekijä arvelee, että lapsi on lastensuojelun tarpeessa, ilmoitus on tehtävä. Ilmoituksen tekoa ei saa delegoida esimerkiksi esimiehelle, sillä se voi viivästyttää ilmoitusta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sijaisia, eikä vaitiolovelvollisuus estä tekemästä lastensuojeluilmoitusta. 
 
Ainoan poikkeuksen tähän tekee papin rippisalaisuus. Myös pappi voi kuitenkin työssään huomioida lain määräämän lapsen edun ensisijaisuuden ja sielunhoidollisissa keskusteluissa ohjata huoltajia hakemaan apua, jos tilanteissa on tunnistettavissa lastensuojelullista huolta.  

Kun työntekijä on tehnyt lastensuojeluilmoituksen, asiasta voi kertoa lasten vanhemmille, mutta välttämätöntä se ei ole, ilmoituksen voi tehdä myös anonyyminä. Työntekijä voi myös konsultoida sosiaalityön ammattilaisia ja saada ammattilaisen näkökulman tilanteeseen ja siinä toimimiseen. Näin on mahdollista saada helpotusta myös omaan huoleen ja epävarmuuteen.

Lastensuojeluilmoituksen tekemisessä tulee olla matala kynnys. Jos työntekijä ei ole varma, pitäisikö lastensuojeluilmoitus tehdä, voi asiaa kysyä kunnan sosiaalityöntekijältä kertomatta lapsen henkilöllisyyttä. Työntekijä voi ottaa yhteyttä suoraan sosiaalihuoltoon yhdessä lapsen tai hänen huoltajansa kanssa.  

Tietoa lastensuojeluilmoituksesta THL:n sivuilla

 


 

K: Voiko vapaaehtoinen tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos hän tehtävässään huomaa siihen olevan tarvetta? 

V: Kyllä voi. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä aina, kun epäilee, että lastensuojelun tarve pitäisi selvittää. Tärkeää on tehdä ilmoitus viipymättä. Sosiaalihuollon ammattilaisten tehtävä on arvioida, johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin. Ilmoitusta ei pidä jättää tekemättä siksi, että epäilee jonkun muun jo tehneen ilmoituksen tai vaikka tietäisi perheen olevan lastensuojelun asiakas. Lue lisää.

 



K:Voiko vapaaehtoiselta/harjoittelijalta/määräaikaiselta työntekijältä pyytää rikosrekisteriotetta nähtäväksi, vaikka kaikki kolme kriteeriä eivät täyttyisikään? 

V: Laki las­ten kans­sa toi­mi­vien va­paa­eh­tois­ten ri­kos­taus­tan sel­vit­tä­mi­ses­tä tuli voi­maan 1.5.2014. Tä­män jäl­keen va­paa­eh­tois­toi­min­taa jär­jes­tä­vil­lä yh­tei­söil­lä on tie­tyin edel­ly­tyk­sin mah­dol­li­suus tar­kis­taa va­paa­eh­tois­ten ri­kos­taus­ta. Toiminnan järjestäjä voi selvittää vapaaehtoisen rikostaustan, jos kysymyksessä on tehtävä, johon kuuluu a) säännöllisesti ja olennaisesti alaikäisen opetusta, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa tai muuta yhdessäoloa alaikäisen kanssa ja b) henkilökohtainen vuorovaikutus alaikäisen kanssa ja c) tehtävän hoitaminen yksin tai sellaisissa olosuhteissa, joissa alaikäisen henkilökohtaista koskemattomuutta ei voida turvata siitä huolimatta, että toiminnan järjestäjällä on käytössä toimintaa koskeva ohje tai tietty menettelytapa, jolla pyritään turvaamaan lasten henkilökohtainen koskemattomuus. 

Rikostausta voidaan tarkistaa ainoastaan lain voimaantulon 1.5.2014 jälkeen toimintaan mukaan tulleilta vapaaehtoisilta. 

Jotta vapaaehtoistoiminnan järjestäjä pääsee rikostaustan tarkistamismenettelyn piiriin tulee sen luoda toimintaansa koskeva ohjeistus alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta turvaaviksi toimiksi. Oikeusrekisterikeskus on osallistunut vapaaehtoistoiminnan järjestäjien kanssa yleisen toimintaohjeen laatimiseen. 

Lisäksi järjestäjän on arvioitava ne tehtäväkuvat, joissa rikostaustan tarkistaminen katsotaan tarpeelliseksi. Haettaessa vapaaehtoisia näihin tehtäviin on hakemuksessa ilmoitettava, että rikosrekisteriote tullaan tarkistamaan

Työntekijän otetta tilattaessa on ilmoitettava, mitä työnantajaa ja tehtävää varten se tilataan. Jos työnhakija kuuden kuukauden kelpoisuusajan kuluessa joutuu esittämään rekisteritietonsa myös muulle työantajalle kuin mitä varten ote on tilattu, hän voi käyttää aiemmin tilaamaansa otetta. Ote annetaan vain yli kolme kuukautta kestävää työ- tai virkasuhdetta varten. 

Opiskelijan otetta tilattaessa on ilmoitettava, mitä oppilaitosta ja tehtävää varten se tilataan. Ulkomaille esitettäväksi tulee tilata maksullinen rikosrekisteriote. Ote voidaan tilata vasta, kun harjoittelu on ajankohtainen. Lisätietoa

Päivitetty