Hyppää sisältöön

Koko kirkon talous

Koko kirkon taloudella tarkoitetaan seurakuntatalouksien, Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston talouksien kokonaisuutta. Kirkon keskusrahastoon kuuluvat kirkolliskokous, Kirkkohallitus sekä hiippakunnat. Seurakuntatalouksia vuonna 2021 oli 263, joista seurakuntayhtymiä oli 31.

Suomen ev.lut kirkon suljettu talous vuonna 2020

 

Kirkon toimintaa rahoitetaan ensisijaisesti kirkollisverolla. Kirkollisveroa maksavat evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet ja perustana ovat jäsenten verotettavat ansiotulot. Kirkollisveron määrä lasketaan seurakunnan tuloveroprosentin (kirkollisveroprosentin) perusteella. Jokaisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto päättää vuosittain kirkollisveroprosentin suuruudesta. Prosentti vaihtelee seurakunnittain 1,0 - 2,25 välillä.

Seurakunnat maksavat Kirkon keskusrahastolle perusmaksua ja Kirkon eläkerahastolle palkkaperusteista eläkemaksua ja kirkollisveroperusteista eläkerahastomaksua. Kirkon keskusrahasto rahoittaa Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnan. Kirkon keskusrahasto myöntää kirkkojärjestyksen mukaan avustuksia seurakunnille verotulojen täydennyksenä ja harkinnanvaraisina avustuksina sekä rakennusavustuksina. Kirkon eläkerahasto toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaitoksena. Kirkon eläkerahasto vastaa kirkon henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Kirkolliskokous päättää maksujen suuruudesta.

Kirkon palvelukeskus toimii Kirkkohallituksen yhteydessä ja sen tehtävänä on hoitaa seurakuntatalouksien, hiippakuntien, Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston kirjanpito ja palkanlaskenta sekä niihin liittyvä maksuliikenne. Kirkon palvelukeskuksen toiminta rahoitetaan käyttäjien maksamilla palvelumaksuilla. Kirkolliskokous päättää maksujen suuruudesta.

Kirkko saa valtionrahoituksena korvausta hoitamistaan yhteiskunnallisista tehtävistä. Rahoitus oli vuonna 2021 yhteensä 117 milj. euroa. Rahoituksesta osa jaetaan suoraan seurakunnille asukasluvun perusteella, osa myönnetään hakemusten perusteella avustuksena rakennusten ylläpitoon ja osalla rahoitetaan väestökirjanpitoon liittyviä yhteisiä tehtäviä. Jako-osuuksista päättää kirkolliskokous. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin (hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito) tuli voimaan 1.1.2016. Evankelis-luterilaisten seurakuntien asema yleisten hautausmaiden ylläpitäjänä perustuu hautaustoimilakiin.

Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa säädetään kirkolle kuuluvista väestökirjanpitoon liittyvistä viranomaistehtävistä. Kirkkolaissa säädetään kirkollisten rakennusten suojelusta, jonka tavoitteena on turvata kirkollinen rakennettu kulttuuriympäristö osana kulttuuriperintöä, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. 
 

Päivitetty