Hyppää sisältöön

Lapsen hautajaiset 

Valkoinen enkelipatsas.

Lapsesi on kuollut. Lapsen menetys on valtavan kipeä suru.

Ennen hautajaisia

Surun keskellä hautajaisten suunnitteluun on hyvä varata riittävästi aikaa. Kiirettä ei ole. Hautajaisten ja muistotilaisuuden ajankohta ja paikka sovitaan seurakunnan kirkkoherranvirastosta tai seurakuntayhtymän hautapalveluista.

Pappi on esimerkiksi kotiseurakunnan pappi, tuttu perhepappi tai sairaalapappi, jonka tapaat ennen hautajaisia. Hänen kanssaan voit jutella siitä, millainen lapsenne oli, mitä on tapahtunut ja mitä toiveita teillä on hautajaisten suhteen.

Ennen hautaan siunaamista lapsi laitetaan arkkuun. Lapsen voi pukea itse. Mikäli kuolemaa on edeltänyt sairaalassa olo, apuna voi olla lapsen hoitoon osallistunut hoitotyöntekijä tai sairaalapappi. Lapselle voi valita ylle hänen lempivaatteitaan. Arkkuun voi laittaa mukaan lelun ja esimerkiksi kirjeitä. Usein jalkoihin laitetaan villasukat. Arkun tai uurnan voi tehdä itse ja arkkuun tulevat pehmusteet ja lakanat voi valita itse.

Siunaustilaisuus

Siunaustilaisuuden valmistelussa otetaan mahdollisimman paljon huomioon teidän toiveitanne. Ehkä haluatte ottaa lapselle tärkeitä tavaroita mukaan siunaustilaisuuteen tai pyytää ystäviä tai sukulaisia laulamaan, soittamaan tai lukemaan runoa. Kastekynttilä voi palaa siunaustilaisuuden ja muistotilaisuuden ajan. Arkku voi olla siunaustilaisuuden ajan suljettuna tai avoimena. Seurakunnan kanttori auttaa musiikkitoiveiden kanssa. Tehtyjä suunnitelmia on mahdollista muuttaa tarvittaessa.

Sisarusten ja lasten on tärkeää saada osallistua hautajaisiin omalla tavallaan. Heidän kanssaan voi käydä tutustumassa kappeliin tai kirkkoon etukäteen. Lapset saattavat haluta esimerkiksi piirtää tai kirjoittaa hyvästejään tai kerätä itse kukkakimpun.

Kappelissa tai kirkossa on luonteva kokoontua seisomaan tai istumaan piiriin lähelle arkkua. Siunaustilaisuus alkaa yleensä alkumusiikilla ja virrellä. Jos kukkia lasketaan, se tehdään usein tilaisuuden alkupuolella, lopussa tai ulkona. Kukkia ja hyvästejä jättäessä arkun luo voi mennä yhdessä muiden kanssa. Siunaustilaisuudessa luetaan Raamatun tekstejä, rukoillaan ja jätetään lapsi Jumalan hoivaan.   

Hautaustapana on joko arkkuhautaus tai uurnahautaus.

Arkkuhautauksessa arkku kannetaan itse siunaustilaisuuden jälkeen hautapaikalle, jossa se lasketaan hautaan. Perinteisesti haudalle lasketaan kukkia, mutta myös muita tapoja muistaa lasta voi käyttää.

Uurnahautauksessa arkku jää siunauksen jälkeen odottamaan tuhkausta. Tuhka laitetaan uurnaan, joka luovutetaan läheisille. Uurnan laskemisen yhteydessä voi viettää rukoushetken. Uurnanlaskuun tulee pyydettäessä mukaan pappi tai muu seurakunnan työntekijä. Uurnan voi laskea myös läheisten kesken. Muistolehtoon haudatessa uurna ei välttämättä ole käytössä. Tuhka voidaan sijoittaa myös uurnaholviin. Tuhkan sijoittamisesta säädetään hautaustoimilaissa.

Haudalle tulevan muistomerkin saa suunnitella ja toteuttaa itse. Seurakuntien muistomerkkiohjeet määrittelevät, millainen muistomerkki sopii haudalle.

Muistotilaisuus ja muistelu

Mahdollinen muistotilaisuus vietetään siunaustilaisuuden jälkeen tai myöhemmin sellaiseen aikaan, joka sopii läheisille. Läheiset suunnittelevat ja toteuttavat muistotilaisuuden ohjelman vapaasti, mutta pappi ja kanttori ovat tarvittaessa apuna ja tukena.

Muistokellojen soittaminen on vanha perinne, joka sovitaan seurakunnan kanssa. Kelloja soitetaan sovittuna aikana ennen hautajaisia. Soittamiseen saattaa liittyä paikallisia tapoja. Seurakunnasta pyydetään huoltajilta lupa sille, että lapsen nimi ja ikä saadaan lukea kirkon jumalanpalveluksessa hautajaisten jälkeen. 

Apua ja tukea sairaalasielunhoidosta ja seurakunnasta

Sairaaloissa työskentelevät sairaalapapit ovat lapsenne ja teidän tukena silloin, kun tieto vakavasta sairaudesta ja kuolemasta kohtaa perheen. Hautajaisten jälkeen voitte jatkaa tapaamisia papin tai seurakunnan työntekijän kanssa. Tapaamiset voidaan järjestää joustavasti, ja sairaalapapit ja seurakunnan työntekijät voivat tulla käymään myös kotona.

Seurakunnan työntekijöillä on ammattitaitoa tukea päiväkodin ja koulun henkilökuntaa surun käsittelyssä ja muistohetken järjestämisessä, jos sellasita toivotaan. Seurakunnissa pidetään sururyhmiä läheisensä menettäneille aikuisille ja lapsille. Sururyhmissä kunnioitetaan kaikkien osallistujien vakaumusta, ja niissä voi jakaa luottamuksellisesti suruun liittyviä kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Monissa seurakunnissa vietetään myös Tyhjän sylin messuja. Ne ovat jumalanpalveluksia, jotka on suunnattu erityisesti heille, joita koskettaa lapsen menetys tai lapsettomuus. Tyhjän sylin muistopaikkoja on hautausmailla ympäri Suomen. Muistopaikoille voi viedä kukkia tai sytyttää kynttilän.