Hyppää sisältöön

Yhteistyösopimukset


Sopimusneuvotteluja edeltää tuttuus käytännön työn tasolla, jossa usein haasteiden myötä herää tarve selvittää yhteistyön tavoitteet ja reunaehdot, hyödyntää molemminpuolista osaamista ja kehittää uutta. Selusta sopimukselle löytyy johdon tasolta, josta sopimusprosessi kannattaa siksi aloittaa. Ylimmän johdon allekirjoittaman sopimuksen liitteisiin kirjataan yhdessä ne toimenpiteet, joilla sopimus muuttuu yhteiseksi työksi alueilla.   
   
Varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteistyön sopimukset  

Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen puolelle suositellaan yli kouluasteiden ulottuvaa sopimusta, jotta yhteistyön jatkumo olisi lapsen ja nuoren kannalta mahdollisimman pitkä.  Tähän tarkoitukseen on laadittu kolmiportainen sopimusmalli, joka solmitaan kunnan sivistystoimen ja seurakunnan/seurakuntayhtymän kesken. 

  • A-osa on johdon tasolla solmittava yleissopimus yhteistyön tavoitteista ja edellytyksistä,   
  • B-osa on alueellinen/toimialakohtainen sopimus, jossa kuvataan yhteistyömuodot ja avataan sisällöt esimerkiksi korimallin avulla 
  • C-osa on päivittyvä yhteistyön vuosisuunnitelma, jonka pohjalta yksiköt toimivat  

Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa on jo vuosia tehty yhteistyösopimuksia, joissa on määritelty yhteistyön sisältö, periaatteet ja molemminpuoliset velvoitteet. Sopimusneuvottelut on hyvä tapa yhdessä tutkia, mitä yhteinen työ sisältää. Samalla se luo puitteet sille, miten työtä tehdään yhdessä. Syntyy jatkuvuus, vaikka työntekijät vaihtuisivatkin.   
 
Partion yhteistyösopimukset  

Kirkon ja partion yhteistyösopimus on uudistumassa. Paikallisella tasolla solmitaan edelleen lippukunnan ja seurakunnan välisiä taustayhteisösopimuksia. Partion sopimusyhteistyöstä lähetetään seurakuntiin erillinen yleiskirje vuoden 2021 alkupuolella. 
 
Sairaalasielunhoidon yhteistyösopimukset    

Sairaalasielunhoitoon liittyen on hyvä tehdä yhteistyösopimus sairaalaorganisaation ja seurakunnan/seurakuntayhtymän välillä. Yhteyshenkilönä sopimusprosessissa toimii sairaalapappi tai sairaalasielunhoidon johtaja. Yhteistyö sairaaloissa ja avohoidossa perustuu mm. Lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista (785 / 1992) sekä aikaisemmin Lääkintöhallituksen ja Sairaalaliiton, nykyisin STM;n laatimiin suosituksiin ja ohjeisiin. Lisäksi sairaalasielunhoitotyötä ohjaavat kansainväliset suositukset ja työtä koskevat periaatteet.  
 
Sairaalasielunhoidon sopimuksessa kuvataan mm. sairaalapapin työtila, työn tehtäväsisällöt, työn tavoitteet ja arvot sekä työn kohderyhmä, vastuut ja velvollisuudet, vaitioloa ja ilmoitusvelvollisuutta koskeva lainsäädäntö sekä mahdolliset erimielisyyteen liittyvät kysymykset.   

Sopimuksissa määritellään, mitkä ovat ne terveydenhuollon tai sosiaalihuollon yksiköt, joihin terveydenhuollon organisaatio sopimuksen avulla hankkii sairaalasielunhoitopalvelua. Palvelut kohdistuvat potilaisiin, läheisiin ja henkilökuntaan. 

Sopimuksen tavoitteena on sairaanhoitoalueiden sielunhoitotoiminnan järjestäminen yhteistyössä siten, että potilaan kokonaisvaltaisen hoidon turvaamiseksi sairaanhoidossa toimii asianmukaisen koulutuksen (TM, sairaalasielunhoitajan erityiskoulutus 60 op) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sairaalapappeja. 

Sielunhoitotyötä kehitetään yhteistyössä sairaalaorganisaation ja seurakunnan/ seurakuntayhtymän sairaalasielunhoidon kanssa. 

Seurakunta vastaa tuottamiensa sielunhoidollisten palveluiden laadusta ja asianmukaisuudesta. Laadun varmistusta ovat mm. työntekijöiden asianmukainen tehtävän vaatima koulutus sekä vuosittain tapahtuva palvelun laadun seuranta. Palvelun laadusta kerätään palautetta potilailta, potilaiden läheisiltä ja henkilökunnalta ohjausryhmässä erikseen sovittavalla tavalla. 

Sopimusyhteistyötä varten sopijaosapuolet asettavat yhteisen ohjausryhmän. Ohjausryhmän tehtävän on valvoa sopimuksen toteutumista sekä käsitellä esiin nousevia ajankohtaisia asioita. Ohjausryhmän tehtävänä on kehittää aktiivisesti yhteistyötä, jota tämä sopimus koskee. 

Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Ohjausryhmän jäsenet raportoivat toiminnasta organisaationsa johdolle. 

Alueellisesti toimintaa koordinoi johtava ylilääkäri tai hänen tehtävään asettama henkilö. Paikallisesti / terveydenhuollon yksikkökohtaisesti toimintaa koordinoi ylihoitaja.