Luterilainen paastoperinne

Paasto on vanha kristillinen käytäntö, joka tunnetaan myös monissa muissa uskonnoissa. Jeesuskin valmistautui jumalalliseen tehtäväänsä rukoilemalla ja paastoamalla ruuasta.

Paasto valmistaa juhlaan

Kristilliset paastonajat edeltävät juhla-aikoja, kuten pääsiäistä ja joulua. Pieni paasto alkaa ensimmäisestä adventista päättyen jouluun. Suuri paasto alkaa tuhkakeskiviikkona päättyen pääsiäiseen. Paaston avulla ihminen tavoittelee mielenmuutosta ja keskittyy olennaiseen. Osallistuminen paastoon on aina vapaaehtoista. Paastonaikana elämä yksinkertaistuu: syödään eri lailla, hidastetaan vauhtia ja hiljennytään. Samalla annetaan tilaa hengellisyydelle. Aineellisesta hyvästä ja nautinnoista – esimerkiksi ruuasta, juomasta tai muusta kuluttamisesta – karsimisen toivotaan kasvattavan kykyä keskittyä olennaiseen, kuulla sydämen ääntä ja seurata Kristusta.

Paastonvieton tueksi kirkkohallitus julkaisee paastokalenterin, joka tarjoaa tukea ja virikkeitä paaston viettoon.

Tuhkakeskiviikkona käynnistyy myös kirkon vuosittainen Ekopaasto-kampanjaLinkki avautuu uudessa välilehdessä. 

Ekopaasto

Vuosittainen Ekopaasto-kampanjaLinkki avautuu uudessa välilehdessä rohkaisee kohtuuteen ja kutsuu vahvistamaan luontosuhdetta. Ekopaasto liittyy sellaisiin elämäntavan muutoksiin, hiljentämiseen ja kohtuullistamiseen, jotka voivat osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. Ekopaaston aikana meistä jokainen voi kokeilla oman arkensa muuttamista seitsemän viikon ajan.

Laskiaista vietetään paastonajan alkaessa. Laskiaispäiviä ovat laskiaissunnuntai ja sen jälkeen vietettävä laskiaistiistai.  

Laskiaissunnuntain Raamatuntekstit kertovat siitä, miten Jeesus alkaa kulkea kohti Jerusalemia, missä hänet vangitaan ja tuomitaan kuolemaan. Laskiaistiistaina monessa kulttuurissa vietetään karnevaalia. Suomessa on ollut tapana mennä pulkkamäkeen ja herkutella laskiaispullilla.  

Laskiaistiistain jälkeen vietetään tuhkakeskiviikkoa, josta alkava paastonaika kestää pääsiäissunnuntaihin. Tuhkakeskiviikkona seurakunnat järjestävät jumalanpalveluksia, josta voi ottaa otsaansa tuhkasta tehdyn merkin katumuksen ilmauksena. 

Viikkoa ennen pääsiäistä vietetään palmusunnuntaista. Silloin huomio on samassa tapahtumassa kuin adventtina: Jeesuksen saapumisessa Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Palmusunnuntain nimi viittaa palmunoksiin, joita ihmiset heittivät Jeesuksen eteen tielle. Tähän liittyy tapa koristella kirkkoa palmunoksilla ja muilla lehvillä tai kantaa niitä kulkueissa. Suomessa palmun sijasta koti ja kirkko koristellaan pajunoksilla. Tästä juontaa juurensa myös virpomisperinne, jossa virvottava toivotetaan "tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks". 

Palmusunnuntaista alkaa Jeesuksen elämän viimeinen viikko, jota kutsutaan hiljaiseksi viikoksi. Usein seurakunnissa järjestetään konsertteja, hartauksia tai perinteisiä ahtisaarnoja, jotka kertaavat Jeesuksen elämän viimeisen viikon tapatumia. 

Kiirastorstain jumalanpalveluksessa painopiste on ehtoollisessa. Kiirastorstaina muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Kristityt ovat Jeesuksen opetuslapsia ja noudattavat edelleen Jeesuksen käskyä nauttia yhteistä ateriaa, ehtoollista. 

Kiirastorstain messun päätteeksi urut vaikenevat ja kynttilät sammutetaan. Alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan. 

Kiirastorstai on yksi suosituimpia kirkossakäyntipäiviä vuodessa. Kiirastorstain messua vietetään illalla, koska kiirastorstai on monille työpäivä. 

Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Pitkäperjantai on vuoden ainoa pyhäpäivä, jonka liturginen väri on musta. Pitkäperjantaina vietetään sanajumalanpalvelus, jossa viivytään ristin juurella. 

Alttarilla käytetään kukkina viittä ruusua kuvaamaan Jeesuksen haavoja. Urkuja tai muita instrumentteja ei yleensä soiteta, vaan virret lauletaan ilman säestystä. 

Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla ja kristikunnan suurin juhla. Pääsiäisenä juhlitaan sitä, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja elämä on voittanut kuoleman. Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä. Pääsiäisenä muistetaan myös kastetta, jonka kautta jokainen kristitty ikään kuin haudataan ja nousee kuolleista. Tämän vuoksi pääsiäisyön tai -aamun messussa saatetaan piirtää kastevedellä ristinmerkki seurakuntalaisten otsaan tai pirskotella heidän päälleen kastevettä. 

Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.