Hyppää sisältöön

Selvät säännöt helpottavat arkea

Yksi on joutunut elämänsä ensimmäistä kertaa etätöihin. Hän tuskailee, miten kaikenlaista teamsia ja skypeä ja zoomia pitääkin tässä vielä opetella. Toinen on lomautettu, kun asiakkaat katosivat. Ei ole tietoa, onko työpaikka lomautuksen jälkeen vielä olemassa, vai onko edessä irtosanominen. Tulevaisuus on suuri kysymysmerkki. Kolmannen pitää mennä töihin entiseen tapaan. Paitsi että nyt mukaan on lyöttäytynyt pelko – työtä tehdään sairastumisen uhalla.

Korona on muuttanut työelämän muutamassa viikossa toiseksi kuin ennen.

Töölön seurakunnassa työskentelevän perheneuvoja Juha Pettersonin mukaan pelkästään jo siirtyminen normityöstä etätyöhön on raskasta. Työhön tulee ylimääräistä kuormitusta, ja monen pinna on kireällä. Hän kuitenkin muistuttaa, että se on eri asia kuin pitkäaikainen kriisi, joka pahenee.

– Harva kuitenkaan ajattelee, että nämä mitään ideaaliaikoja ovat. Poikkeusolot kuormittavat aina, Petterson muistuttaa.

Jos molemmat puolisot tekevät työtä kotona, kannattaisi hänen mukaansa luoda rutiinit ja rakenteet, jotka tukevat yhteistä eloa. Sovittaisi ajat, milloin kumpikin tekee työtään.

– Että sinä aikana kun minä teen töitä, minulla olisi lupa olla huomioimatta muita, eikä se olisi mikään kannanotto. Se helpottaisi hoitamaan niitä hommia mitkä pitää tehdä, kun voisi hetkeksi ottaa ammattiroolin.

Työn ja vapaa-ajan selkeä rajaaminen on tärkeää

Perheterapeutti Paula Ruotsalainen Espoon Perheasiain neuvottelukeskuksesta on samoilla linjoilla Pettersonin kanssa. Työn ja vapaa-ajan selkeä rajaaminen on tärkeää, samoin muut säännöt, joilla yhteinen etäkonttori poikkeusoloissa jaetaan.

– Sovitaan, miten ja milloin ruokailu hoidetaan, pidetäänkö yhteinen kahvitauko, käydäänkö lenkillä. Tai saako koska tahansa tulla huikkaamaan jonkin kommentin, vai onko jokin tietty aika, jolloin saa häiritä.

Entä miten tukea toista silloin, jos lomautus tai irtisanominen uhkaa?

– Kannattaa jaksaa kuunnella toisen työjuttuja ja huolta siitä, miten tässä käy. Kun työkavereita muutenkin nähdään vähemmän, voi jommallakummalla tai molemmilla olla nyt tavallista suurempi tarve puhua, Ruotsalainen muistuttaa.

Hänen mukaansa puolisolle tulisi olla läsnä ja lähellä, sanoa, että kyllä me selvitään. Toisinaan pelkkä läsnäolokin saattaa riittää – se muistuttaa, että aivan kaikki asiat eivät ole huonosti. Jos tilanteeseen liittyy myös taloudellista huolta, silloin kannattaa Ruotsalaisen mukaan neuvotella, tulisiko asialle tehdä jotain.

Pahinta on, jos vaipuu toivottomuuteen tai epätoivoon, eikä ole valmis ottamaan vastaan apua tai tukea. Monenlaisista tilanteista on selvitty ja selvitään.

Perheiden ja parisuhteiden hyvinvoinnin puolesta työtään tekevät Paula Ruotsalainen ja Juha Petterson kuuluttavat molemmat yhteishengen merkitystä. Pitäisi muistaa, että nyt ollaan taistelemassa yhteistä vihollista vastaan. Silloinkin, kun tilanteet työrintamalla ovat kovin erilaiset.

– Jos saman perheen sisällä toisella ovat työt loppuneet, ja toinen painaa terveydenhuollossa niska limassa, se luo perheen sisällekin erilaisia todellisuuksia. Silloin voi olla vaikea luoda ymmärrystä, missä toinen menee, Petterson kuvailee.

– On vahingollista, jos ruvetaan kilpailemaan siitä, kummalla on rankempaa. Vaikka hankalat tilanteet voivat olla kovin erilaisia, vertailuun ei kannata lähteä vaan muistaa, että tässä ollaan yhdessä, Ruotsalainen sanoo.

Poikkeusaikana ei kannata tehdä suuria muutoksia elämään

Petterson muistuttaa, että kukaan ei osaa lukea toisen ajatuksia. Jos perheen sisällä on paljon puhumattomuutta ja epämääräisyyttä, tulisi sanoittaa, mikä tilanne on.

– Jos on kaksi vuotta mietitty, onko meidän hyvä olla vai ei, tässä tilanteessa ei voi hirveän suuria muutoksia ryhtyä tekemään. Nyt pitää vain miettiä, miten lähikuukaudet selvitään, sitten voidaan palata asiaan. Kärsivällisyyttä pitää olla enemmän.

– Pitää ymmärtää, että tämä nyt vaan on poikkeustila. Tämä on nyt näin, mutta joskus tämäkin vaihe loppuu, Ruotsalainen sanoo.