Hyppää sisältöön

Aurajoen pyhiinvaellukset

Aurajoen pyhiinvaelluspolut johdattavat kulttuurihistoriallisesti rikkaisiin maisemiin ja ainutlaatuisille paikoille, jotka kertovat tarinaa kristinuskon versomisesta ja juurtumisesta Suomessa mutta myös ajasta sitä ennen.

Tiedote: Aurajoen pyhiinvaellukset on avattu 10.7.2020, lue tästä.

Tutustu tästä Aurajoen pyhiinvaellusten karttaan tai selaa kartan sivuja vihkona. Pyhiinvaelluspassina toimivan kartan voit noutaa Turun tuomiokirkosta infopisteeltä tai tuomiokirkon ulkopuolelta, Domcafén läheisyydessä sijaitsevan ilmoitustaulun ääreltä olevasta pyhiinvaelluslaatikosta.

Tästä pääset tutustumaan reitteihin ja kohdetietoihin Citynomadissa.

Lisätietoa polkujen pysähdyspaikoista saat lataamalla Nomadin, maksuttoman mobiilisovelluksen omasta sovelluskaupastasi. Voit myös tutustua kohteisiin Citynomadin verkkosivuilla osoitteessa www.citynomadi.com. Hakusanalla Aurajoen pyhiinvaellukset löydät erikseen Helenan ja Pietarin polut. Sovellus sisältää kartan, tietoa pysähdyspaikkojen historiasta, ideoita hiljentymiseen ja historiaa elävöittävää tarinaa. Polut on nimetty tarinoiden päähenkilöiden mukaan. Reitit ovat suunnitelleet ja toteuttaneet arkeologi, tietokirjailija Ilari Aalto ja kulttuurituottaja, opas Larissa Riihihuhta kevään ja kesän 2020 aikana. Reitit on tuotettu osana Turun kaupungin ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteistyöhanketta. Kolmivuotisen (2020 - 2022) hankkeen tavoitteena on tehdä suomalaisia pyhiinvaelluksia tunnetuksi ja perustaa Turkuun vuonna 2021 Suomen ensimmäisen pyhiinvaelluskeskus.

Helenan polku

Noin 8 km pituinen Helenan polku sopii kuljettavasi kävellen tai pyöräillen. Reitti Turun tuomiokirkko - Pyhän Katariinan kirkko - Koroistenniemi - Maarian kirkko - Turun tuomiokirkko. Tutustu Nomadissa Helena-tytön tarinaan ja kulje hänen jalanjäljissään keskiajan Turun ympäristössä. Reitti on helposti lähestyttävä myös lapsiperheille. Tutustu Helenan polkuun täällä Citynomadissa.

Pietarin polku

Noin 35 km pituinen Pietarin polku sopii erityisen hyvin pyöräiltäväksi. Reitti Turun tuomiokirkko - Pyhän Katariinan kirkko - Ravattulan Ristimäki - Vanhalinna - Pulkkion kappeli - Liedon kirkko - Ristinpelto - Maarian kirkko - Turun tuomiokirkko. Jos kuljet kävellen, voit halutessasi palata Liedosta Turkuun bussilla. Halistenkoskelta Vanhalinnaan ja takaisin on myös mahdollista meloa. Tutustu Nomadissa Hämeen Härkätietä vaeltavan Pietarin tarinaan! Tutustu Pietarin polkuun täällä Citynomadissa.

Valmistaudu vaellukselleIhmisiä melomassa.

Vaellusreittien varrella olevien palveluiden aukioloajat vaihtelevat vuodenajan mukaan – suunnittele siis matkasi etukäteen. Alta löydät lisätietoa palveluista ja käytännön vinkkejä.

Aurajoen pyhiinvaelluksia voi kulkea monella tapaa. Pitkän päiväretken sijaan kohteisiin voi tutustua myös vähän kerrallaan. Melonnan ystäville on saatavilla Aurajokisäätiön kanootteja, joita vuokraa Halistenkosken Myllärintalossa Padolla-kahvila. Katso tarkemmin: Aurajokisäätiö ja Padolla-kahvila

Varaa vaelluksellesi mukaan riittävästi vettä ja eväitä. Matkan varrella on muutama kahvila, mutta niiden aukioloajat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan.

Domcafé toimii Turun tuomiokirkon kivijalassa ja palvelee kesä-elokuussa ma-pe klo 11-16 ja la-su klo 11-15 Lisätietoja: Domcafé.

Padolla-kahvila palvelee Halistenkoskella Aurajokisäätiön Myllärintalossa kesä-elokuussa ti-su klo 10-18. Lisätietoja: Padolla.

Kahvila Koroinen toimii Koroisissa, aivan Koroistenniemen välittömässä läheisyydessä. Kahvila on avoinna vain sunnuntaisin klo 12 eteenpäin. Tarkista tarkemmat tiedot Kahvila Koroisen nettisivuilta. Lisätietoja: Kahvila Koroinen. 

Tiekirkot-sivuilta löydät ietoa kirkkojen aukioloajoista, palveluista ja esteettömyydestä. Lisätietoa: Tiekirkot.

Fölin sivuilta voit tarkistaa Turun seudun joukkoliikenteen reitit ja aikataulut. Lisätietoa: Föli.

Pyhiinvaelluksella kulkiessasi reittejä ja polkuja pitkin kunnioitathan maanomistajien yksityisyyttä. Seuraa kartan kulkuohjetta tarkkaavaisesti. Ravattulan Ristimäen ympäristössä ei pidä kulkea ladon tai maatilan pihapiirin läpi.

Kohde-esittelyt

Citynomadista tai Nomadi -sovelluksesta pääset tutustumaan kuhunkin kohteeseen tarkemmin. 

Turun tuomiokirkkoKaksi ihmistä nousemassa Tuomiokirkon vieressä olevia portaita.

Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö ja koko maan kerroksellisimpia rakennuksia. Se kuului keskiajan Ruotsin tärkeimpiin pyhiinvaelluskohteisiin.

Pyhän Katariinan kirkko

Pyhän Katariinan kirkko muurattiin 1400-luvulla. Seurakunta kuuluu Suomen vanhimpiin, ja jo ennen kirkkoa paikalla oli varhaiskristillinen hautausmaa.

Ravattulan Ristimäki

Kaarinan Ravattulan Ristimäki on Suomen vanhin tunnettu kirkon paikka. Pienen hirsipyhäkön perustukset löytyivät Turun yliopiston arkeologisissa tutkimuksissa vuonna 2013.

Vanhalinna

Aurajoen pinnan yläpuolelle 47 metriä kohoava Liedon Vanhalinna on vetänyt ihmisiä puoleensa vuosituhansien ajan. Ennen Turun linnan perustamista sen laella sijaitsi tärkeä hallintolinnoitus.

Pulkkion kappeli

Pulkkion torppa on yksityiskoti, jonka vanhassa pihapiirissä on entiseen navettaan rakennettu kappeli. Pyhiinvaeltajat ovat tervetulleita kappeliin aina, kun torpan portti on auki.

Liedon kirkko

Pyhälle Pietarille omistettu Liedon keskiaikainen kivikirkko seisoo kauniilla paikalla Aurajoen sylissä. Liedon ruotsinkielinen nimi Lundo viittaa pyhään lehtoon.

RistinpeltoIhminen istumassa maassa katsoen suurta puista ristiä Turun Ristinpellolla.

Ristinpellossa sijaitsee ristiretkiajan ja keskiajan taitteessa, 1100-luvulta 1200-luvun alkuun käytössä ollut kristillinen ruumiskalmisto. Paikalla on muistoristi, jonka perinne on keskiajalta lähtöisin.

Maarian kirkko

1400-luvun puolivälissä rakennettu Maarian kivikirkko on säilynyt erinomaisesti alkuperäisessä asussaan. Kirkkosalin maalaukset ovat kirkon rakentajien käsialaa.

Koroistenniemi

Koroistenniemeä voi kuvata paikaksi, josta Suomen kirjoitettu historia alkaa. Vuoden 1229 jälkeen rakennetusta Koroisten piispankirkosta käsin johdettiin hiippakuntaa Turun tuomiokirkon perustamiseen asti.

Neljä ihmistä kalliolla katsomassa peltomaisemaa.

Vanhalinna. Kuva: Elina Helkala