Sukupuolisen häirinnän torjuminen

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen Jumalan kuva. Jumala on luonut jokaisen ihmisen juuri omaksi ainutkertaiseksi itsekseen. Kirkon perusperiaatteisiin kuuluu jokaisen arvostaminen ja kunnioittaminen omana itsenään sekä kaikkien yhdenvertainen kohtelu.

Sukupuolinen turvallisuus

Luotuisuuteen perustuva teologinen näkemys jokaisen ihmisen yhtäläisestä arvosta on linjassa yhdenvertaisuuslain kanssa. Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) asettaa viranomaisille yleisen yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteen. Tämä velvoite koskee myös evankelis-luterilaista kirkkoa. Lain mukaan ”Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”Erilaisuuden keskellä on tärkeää kuunnella ja kunnioittaa kaikkia ihmisiä ja pitää huolta siitä, että seurakunta on turvallinen yhteisö kaikilla inhimillisillä tasoilla.

Sukupuolisensitiivisyys

Sukupuolisensitiivisyys on herkkyyttä tunnistaa ja ymmärtää sukupuolen erilaisia merkityksiä ja vaikutuksia. Nämä vaihtelevat ajan, paikan, tilanteen ja kulttuurin mukaan. Joskus sukupuolella on paljon väliä, usein ihmisenä olemisen muut ulottuvuudet ovat tärkeämpiä. Sukupuolisensitiivisyydessä ei ole kyse sukupuolierojen häivyttämisestä, kieltämisestä tai pyrkimisestä sellaiseen neutraliteettiin, jossa sukupuolella ei olisi mitään merkitystä. Sukupuolisensitiivisyydessä ymmärretään ja huomioidaan sukupuolen moninaisuus. Sukupuolisensitiivisyys edellyttää työntekijältä asioiden tiedostamista ja pohtimista.

Käytännön toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sukupuolisensitiivisyys toteutuu toiminnan tietoista tarkoituksenmukaisuutta ja tavoitteellisuutta vahvistamalla. Esimerkiksi kasvatuksessa pyritään pois sukupuolirajoittuneisuudesta: ei ole tyttöjen ja poikien leikkejä, vaan luovuudelle annetaan tilaa.

Tärkeintä on kohdata ihmiset ainutlaatuisina yksilöinä heitä kunnioittaen. Työntekijä voi pieninkin elein ja sanoin luoda tilaa moninaisuudelle. Puhuessa voidaan pohtia sukupuolittavien sanojen merkitystä ja määrää. Puheen ei tarvitse olla kokonaisuudessaan sukupuolineutraalia, vaan yksittäisilläkin sanavalinnoilla voidaan huomioida moninaisuutta. Esimerkiksi puhuessa seurustelusta voidaan käyttää tyttö- ja poikaystävä- termien ohella myös neutraalimpaa seurustelukumppani-termiä. Toimintaa suunnitellessa on hyvä toimia sukupuolisensitiivisesti niin, ettei toiminta sulje ketään sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisuuden perusteella ulkopuolelle.

Seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä ja hyväksikäyttö ja siihen puuttuminen  

Seurakunnassa tulee olla nollatoleranssi eritasoista seksuaalista ja sukupuolista häirintää kohtaan. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolaissa sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä ovat esimerkiksi seksuaalisesti vihjailevat eleet ja ilmeet, härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset ja kysymykset; seksuaalisesti värittyneet aineistot, kirjeet, sähköpostit tai puhelinsoitot; fyysinen koskettelu, sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset ja äärimmillään raiskaus tai sen yritys.

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista, mutta jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sukupuoleen perustuva häirintää on esimerkiksi alentava ja kielteinen puhe toisesta sukupuolesta, toisen sukupuolen halventaminen ja kiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.

Seksuaalista ja sukupuoleen liittyvää hyväksikäyttöä ja häirintää tapahtuu myös netissä ja sosiaalisessa mediassa. Erilaisten räikeiden hyväksikäyttömuotojen (kuten lapsen seksuaalisiin tekoihin houkuttelemisen) tai seksuaalissävytteiden viestien lisäksi häirintää tai hyväksikäyttöä on esimerkiksi yksityisyyttä loukkaavien kuvien ottaminen, toisesta otettujen yksityisten kuvien jakaminen ilman asianomaisen lupaa, tai seksin kuvaaminen salaa.

Hiippakunnalliset toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän tai hyväksikäytön ilmetessä

Toisinaan seurakunnissa ilmenee ylilyöntejä ja väärinkäytöksiä suhteessa seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen. Näihin tulee kaikissa tapauksissa suhtautua vakavasti. Toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän tai hyväksikäytön ilmetessä määritellään hiippakunnissa ja niitä voidaan täsmentää seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä.

Hiippakunnissa ovat seuraavat yhteyshenkilöt, joihin voidaan olla yhteydessä

Kuopio:
Kati Häkkinen, PNK, Joensuu
Risto Voutilainen, Kuopion Alavan srk

Turku:
Pauliina Järvinen, hiippakuntapastori

Helsinki:
Satu Huttunen, viestintäasiantuntija

Oulu:
Kari Ruotsalainen

Porvoo:
Anna Korkman-Lopez ja Leif Westerlund

Seuraavissa hiippakunnissa lisätietoa antavat:

Tampere:
Hiippakuntasihteeri Mikko Sulander

Espoo:
Hiippakuntasihteeri Mika Nurmi

Mikkeli:
Hiippakuntasihteeri Ari Tähkäpää

Lapua:
Hiippakuntasihteeri Mirka Mäensivu-Puukko

Kirkkohallituksesta asiasta voi tiedustella

asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Jumalanpalvelus ja yhteiskunta
Eteläranta 8
00130 Helsinki
Kirkon ruotsinkielisen työn keskus
Toiminnallinen yksikkö
Eteläranta 8
00130 Helsinki

Ruotsinkielinen aikuistyö ja kulttuuri

Päivitetty