Viestinnän esteettömyys

Monikanavainen viestintä ottaa huomioon eri tavoin kommunikoivat ihmiset. Selkeä yleiskieli välittää tietoa parhaiten. Se tukena voi käyttää symboleja ja muita kuvia.

Tiedon välittymisen mahdollistavat 

  • äidinkieli, selkeä yleiskieli tai selkokieli 
  • viittomakieli, viitottu puhe ja tukiviittomat
  • selkokuvat ja muu kuvakommunikaatio
  • pistekirjoitus ja isoteksti 
  • äänitteet ja kuvailutulkkaus

Selkokieltä on helppo lukea ja ymmärtää, koska kielen sisältöä, sanstoa ja rakennetta on mukautettu. Selkokielestä hyötyvät henkilöt, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Usein jo selkeä yleiskieli helpottaa ymmärtämistä.

Viittomakieli on itsenäinen, luonnollinen kieli. Suomen kansalliset viittomakielet ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Viittomakielen ilmaisuja käytetään myös puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikaatiossa. Viitottu puhe tukee kuuloa ja huuliolukua, se helpottaa kommunikointia kuuroutuneiden ja huonokuuloisten kanssa. Tukiviittomia käytetään puheen ja kielenkehityksen tukena. 

Pistekirjoitus tai äänitteet, näkemisen apuvälineet ja tietotekniset ratkaisut auttavat näkövammaisten tiedon saantia ja kommunikointia. Kuvailutulkkaus kertoo sanoin sen, mitä on kerrottu kuvilla. 

Saavutettavuusdirektiivi vaatii viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Direktiivi määrittää vähimmäisvaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten saavutettavuudelle. Tällä halutaan varmistaa, että myös apuvälineitä käyttävät voivat asioida verkossa.  Saavutettavuusvaatimusten soveltaminen käynnistyy portaittain 23.9.2019. Kirkon verkkopalveluissa saavutettavuus on otettu huomioon. 

asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Jumalanpalvelus ja yhteiskunta
Eteläranta 8
00130 Helsinki
Kirkon ruotsinkielisen työn keskus
KCSA
Eteläranta 8
00130 Helsinki