Julkaistu alun perin 9.2.2021\u00a0osoitteessa kirkkojatutkimus.blogspot.com<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Pit\u00e4isik\u00f6 kirkon pysy\u00e4 erill\u00e4\u00e4n politiikasta? Kysymys on mielek\u00e4s vain, jos kysyj\u00e4 n\u00e4kee mahdollisena selke\u00e4n rajanvedon kirkon ja politiikan v\u00e4lille. Totuus kaiketi on, ettei tuollaista rajaa voida vet\u00e4\u00e4 sulkematta kirkkoa ulos sille t\u00e4rkeilt\u00e4 alueilta tai tekem\u00e4tt\u00e4 v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 politiikan k\u00e4sitteelle.<\/p>\n\n\n\n
Kun\u00a0kirkon nelivuotiskertomuksen<\/a>\u00a0johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sluvussa ehdotimme, ett\u00e4 kirkko vahvistaisi muun muassa ei-patriarkaalisia hengellisyyden muotoja, yhteiskunnallista keskustelua sek\u00e4 tasa-arvo- ja ymp\u00e4rist\u00f6ty\u00f6t\u00e4, jotkut moittivat t\u00e4t\u00e4 pyrkimykseksi mielistell\u00e4 kaikkia tahoja.\u00a0Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtajan<\/a>\u00a0mielest\u00e4 \u201dsuosituslista on kuin vihreiden puolueohjelmasta\u201d. Listan kokoajilla ei kuitenkaan ollut tietoa sen koommin Vihreiden kuin muidenkaan puolueiden ohjelmista. Ennemminkin monien puolueiden ohjelmista voi l\u00f6yty\u00e4 asioita, jotka ovat yleisesti t\u00e4rkeit\u00e4 ja tavoiteltavia. Jos mainittuja asioita sattuu l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n my\u00f6s Vihreiden puolueohjelmasta, hyv\u00e4 niin.<\/p>\n\n\n\n Mediakohut siivitt\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 keskustelua kirkon eri rooleista, ja sellaisissa on my\u00f6s kirkon poliittisen toimijuuden rajoja yleens\u00e4 koeteltu. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 nousi kohu kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ja ammattiliittojen k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4st\u00e4, verov\u00e4lttelyyn puuttuvasta\u00a0430 miljoonaa -kampanjasta<\/a>, jossa oli mukana my\u00f6s Suomen L\u00e4hetysseura, yksi kirkon l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4. Varsinkin poliittinen oikeisto kritisoi kampanjan toimintatapoja ja sen kohdistumista veropolitiikkaan, mutta useista kommenteista paistoi n\u00e4rk\u00e4stys kirkollisen j\u00e4rjest\u00f6n osallistumisesta kampanjaan, \u201djoka ei sille kuulu\u201d. Her\u00e4si keskustelu siit\u00e4, mink\u00e4lainen poliittinen osallistuminen kirkolle sopii.<\/p>\n\n\n\n Antropologi\u00a0Henni Alava osoitti blogikirjoituksessaan<\/a>\u00a0osuvasti, ett\u00e4 kirkot ovat yleens\u00e4 monimutkaisesti kietoutuneita instituutioita niin materiaalisesti, sosiaalisesti kuin poliittisestikin, eik\u00e4 Suomen evankelis-luterilainen kirkko tee t\u00e4ss\u00e4 poikkeusta. Oikeastaan 430 miljoonaa -kampanja opetti, ett\u00e4 poliittista osallistumista ei voi karttaa vain sen takia, ett\u00e4 sit\u00e4 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n puoluepoliittiseksi. Vet\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 annetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuki jollekin poliittiselle kannalle sen sijaan, ett\u00e4 edistett\u00e4isiin moni\u00e4\u00e4nist\u00e4 keskustelua kaikkia koskettavasta asiasta.<\/p>\n\n\n\n Kyse ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aina ole siit\u00e4, ett\u00e4 kirkko menisi toisten poliittisille areenoille.\u00a0Tuore kohu<\/a>\u00a0ruuantuotannon eettisyytt\u00e4 ja varsinkin lihantuotannon ongelmia k\u00e4sittelev\u00e4n Kari Kuulan kolumnin ymp\u00e4rill\u00e4 osoitti, ett\u00e4 kun pappi pohtii teologisessa mieless\u00e4 el\u00e4inten hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ihmisten ravinnoksi, se voidaankin lukea hy\u00f6kk\u00e4yksen\u00e4 maataloustuottajia vastaan. Kuula halusi siis keskustella teologisesti ihmisen ja tuntoisten el\u00e4inten suhteesta, mit\u00e4 h\u00e4n avasi\u00a0uudessa kolumnissaan<\/a>, mutta MTK katsoi, ett\u00e4 se pyh\u00e4, jota oli loukattu, olikin suomalainen ruuantuotanto.<\/p>\n\n\n\n Uskonnolliset yhteis\u00f6t ovat leimallisesti arvoyhteis\u00f6j\u00e4, ja ne ovat ensisijaisesti sitoutuneita oppiin. Luterilaisessa kirkossa on vallinnut k\u00e4sitys kahden regimentin, maallisen ja hengellisen, erillisyydest\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 perusteltiin aikoinaan p\u00e4\u00e4vastuun siirtymist\u00e4 esimerkiksi k\u00f6yhyyden torjumisessa kirkoilta valtiolle. Toisaalta yhteiskuntavastuu ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa poistunut kirkoilta ja muilta uskonnollisilta yhteis\u00f6ilt\u00e4. Eriarvoisuuden kasvu yhteiskunnassa tai ymp\u00e4rist\u00f6n tuhoutuminen ovat ongelmia, joihin puuttuminen voi luontevasti kuulua mink\u00e4 tahansa yleishy\u00f6dyllisen organisaation toimenkuvaan. Kirkkoa t\u00e4h\u00e4n velvoittaa yht\u00e4 lailla sen asema yhteiskunnassa kuin sen missio.<\/p>\n\n\n\n Kirkon missioon<\/a>\u00a0sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4n vapautuksen teologiaan kuuluu yhteiskunnallisten ep\u00e4kohtien ja ep\u00e4tasa-arvoisuuden nostaminen julkiseen tietoisuuteen ja n\u00e4it\u00e4 ep\u00e4kohtia vastaan taisteleminen. Konkreettinen toiminta, kuten esimerkiksi diakoninen auttaminen ja perheiden tukeminen, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vaikuttamisty\u00f6t\u00e4, mutta my\u00f6s arvokeskusteluun on syyt\u00e4 puuttua. Koventuneessa asenneilmapiiriss\u00e4 yksi suurimpia riskej\u00e4 on eriarvoisuuden n\u00e4keminen hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, esimerkiksi ajatteluna, ett\u00e4 k\u00f6yhyys on k\u00f6yhien oma vika tai ett\u00e4 turvapaikanhakijoille ei tulisi tarjota peruspalveluja.<\/p>\n\n\n\n Kirkon pit\u00e4\u00e4 siis toimia ja ottaa roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa varsinkin silloin, kun eriarvoisuus ja polarisaatio yhteiskunnassa kasvavat. Politiikantutkimuksessa puhutaan\u00a0ideologisesta ja affektiivisesta polarisaatiosta<\/a>, joista nimenomaan j\u00e4lkimm\u00e4inen, tunnepohjainen ja identiteetteihin kiinnittyv\u00e4 polarisaatio, on kasvanut 2000-luvun Suomessa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Vuoden\u00a02020 Diakoniabarometritutkimuksen<\/a>\u00a0perusteella diakoniaty\u00f6ntekij\u00e4t pitiv\u00e4t yhteiskunnallista vaikuttamista t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Vaikuttaminen kuitenkin miellettiin ennen kaikkea koko seurakunnan yhteiseksi teht\u00e4v\u00e4ksi, mist\u00e4 syyst\u00e4 diakoniaty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t kovinkaan laajasti nostaneet sit\u00e4 oman ty\u00f6ns\u00e4 tulevaisuuden painopisteeksi. Toki heikoimpien auttaminen itsess\u00e4\u00e4n on vaikuttamista, varsinkin jos se samalla kiinnitt\u00e4\u00e4 laajemman huomion yhteiskunnan katvealueisiin tai eriarvoistaviin rakenteisiin. Mutta k\u00e4\u00e4nt\u00e4en my\u00f6s vaikuttaminen voi palvella auttamisty\u00f6t\u00e4. Esimerkkin\u00e4 on Malmin seurakunnassa toteutettu\u00a0Diakonia kansalaisvaikuttamisen tukena<\/a>\u00a0-hanke, jossa diakoniaty\u00f6ntekij\u00e4t asiakkaan kanssa kartoittivat vaikuttamisen keinoja tilanteen parantamiseksi, tavoitteena kansalaisvaikuttamisen toimintamallin juurruttaminen ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselyn perusteella kaksi kolmasosaa kirkon j\u00e4senist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kirkon yhteiskunnallista roolia t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Lis\u00e4ksi noin puolet suomalaisista pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kirkko vaatii p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4 ilmastotoimia ja opastaa my\u00f6s ihmisi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaan. Ilmastonmuutos globaalina kriisin\u00e4 ja sen vaatimat toimenpiteet ovat hyv\u00e4 esimerkki toimintakent\u00e4st\u00e4, jolle osallistuessaan jokainen toimija v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ottaa poliittisen roolin. Kirkko ei voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4st\u00e4 sivuun.<\/p>\n\n\n\n Kirkon poliittisen toimijuuden vastustaminen on historiassa kytkeytynyt eri linjoihin. Kirkon my\u00f6t\u00e4ily\u00e4 suhteessa oikeistoradikalismiin vierastettiin 1930-luvulla, samoin v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin pilapiirrosten kokoomuslaiseksi tulkittua kyp\u00e4r\u00e4pappia. Nyky\u00e4\u00e4n kirkon aktivoituminen sosiaalieettisiss\u00e4 tai ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiss\u00e4 n\u00e4rk\u00e4stytt\u00e4\u00e4 konservatiivisia piirej\u00e4. T\u00e4m\u00e4 liittynee my\u00f6s valtapositioihin ja sellaisiin totuttuihin rakenteisiin, joista valtaa k\u00e4ytt\u00e4vien on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti. Kun kirkon osallistumista ilmastotoimiin toivovat erityisesti ne, joiden mielest\u00e4 kirkon tulisi my\u00f6s kohdella ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n ja j\u00e4seni\u00e4\u00e4n tasa-arvoisemmin ja yhdenvertaisemmin, voidaan todeta, ett\u00e4 poliittisen toimijuuden kriittinen piste kirkossa on valmius purkaa olemassa olevia valtarakenteita ja toimintamalleja.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Tutkija, Kirkon tutkimus ja koulutus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pit\u00e4isik\u00f6 kirkon pysy\u00e4 erill\u00e4\u00e4n politiikasta? Kysymys on mielek\u00e4s vain, jos kysyj\u00e4 n\u00e4kee mahdollisena selke\u00e4n rajanvedon kirkon ja politiikan v\u00e4lille.<\/p>\n","protected":false},"author":440,"featured_media":141267,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"141195,141080,141256,136099,110538,136064","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[13544],"tags":[],"class_list":["post-141266","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirkon-tutkimus"],"acf":false,"yoast_head":"\nMiksi kirkko puuttui verov\u00e4lttelyyn tai tuotantoel\u00e4inten kohteluun?<\/h2>\n\n\n\n
Miksi kirkon tulee toimia yhteiskunnan eriarvoisuutta vastaan?<\/h2>\n\n\n\n
Kirkolta toivotaan yhteiskunnallista osallistumista<\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittaja:<\/h2>\n\n\n\n
Veli-Matti Salminen<\/h5>\n\n\n\n