Julkaistu alun perin 9.3.2021\u00a0osoitteessa kirkkojatutkimus.blogspot.com<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hes jokainen tuntemani Aasian matkaaja on kertonut minulle, kuinka erityisesti uskonnolliset ilmi\u00f6t ja tavat ovat her\u00e4tt\u00e4neet h\u00e4mm\u00e4styst\u00e4. Eksoottiset rituaalit konkretisoivat kulttuurieroja mieleenpainuvilla tavoilla. Kiinnostavimpia ovat kuitenkin tilanteet, jotka tuntuvat nyrj\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n koko ymm\u00e4rryksemme uskonnosta.<\/p>\n\n\n\n
Keskustelin kerran er\u00e4\u00e4n mysorelaisen joogakoulun ty\u00f6ntekij\u00e4n kanssa joogan suhteesta uskontoon. H\u00e4n selitti minulle intohimoisesti, kuinka joogalla ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 uskonnon kanssa. Uskonto oli h\u00e4nen mukaansa pelkk\u00e4 ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 rajoittava kontrollin v\u00e4line ja korruptoitunut valtaj\u00e4rjestelm\u00e4. Kun sitten kysyin h\u00e4nelt\u00e4, mihin joogalla sitten t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n, vastaus oli: \u201dpelastukseen!\u201d <\/p>\n\n\n\n
Vastaavalla tavalla maineikas indologi ja buddhalaisuuden tutkija Richard Gombrich <\/strong>on kirjoissaan raportoinut er\u00e4\u00e4n srilankalaisen buddhalaismunkin tokaisseen h\u00e4nelle, ett\u00e4 \u201djumalilla ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 uskonnon kanssa!\u201d. <\/p>\n\n\n\n Kumpikin reaktio vaikuttaa h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n ristiriitaiselta ja jopa absurdilta. Kaikkihan tied\u00e4mme, ett\u00e4 juuri pelastusopit ovat uskontojen ominta aluetta! L\u00e4nsimaisessa katsannossa k\u00e4sitykset hengist\u00e4 ja jumalista ovat jopa uskontojen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisi\u00e4 piirteit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Gombrich on kuitenkin tutkimuksissaan osoittanut, ett\u00e4 molemmat edell\u00e4 kuvatut reaktiot ovat t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 ja johdonmukaisia Etel\u00e4-Aasian kulttuurin vaikutuspiiriss\u00e4 syntyneiss\u00e4 traditioissa.<\/p>\n\n\n\n Asioita ja ilmi\u00f6it\u00e4, joita l\u00e4nsimaissa kutsutaan \u201duskonnoksi\u201d, on Intiassa k\u00e4sitteellistetty kahden tyystin toisistaan poikkeavan kulttuurisen mallin kautta. Ensimm\u00e4inen on uhrirituaaleihin, siirtym\u00e4riitteihin ja puhtauss\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin keskittynyt vedalainen tai brahmaaninen hindulaisuus. Sen keskeiset piirteet on kuvattu niin kutsutuissa dharmasastroissa, joista tunnetuin on Manun laki. Sit\u00e4 heijastaa erityisesti k\u00e4site varnashrama dharma<\/em> \u2013 vapaasti k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 \u201doppi asemasta ja el\u00e4m\u00e4nvaiheista\u201d. Kyseess\u00e4 on normatiivinen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka s\u00e4\u00e4telee jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 riippuen h\u00e4nen kastiasemastaan, sukupuolestaan ja el\u00e4m\u00e4nvaiheestaan. <\/p>\n\n\n\n Sen rinnalla on kuitenkin kulkenut viel\u00e4kin varhaisempi uskonnollinen ihanne, jota puolestaan ilmaisee k\u00e4site marga<\/em>, joka merkitsee tiet\u00e4 tai polkua. T\u00e4ss\u00e4 on puolestaan kyse yksil\u00f6llisest\u00e4 pelastuksentavoittelusta, jonka on jo varhain tunnustettu saavan erilaisia muotoja yksil\u00f6iden kykyjen ja mieltymysten mukaisesti. T\u00e4ss\u00e4 katsannossa pelastukseen johtaa useita teit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4iden kahden uskonnollisen mallin v\u00e4lill\u00e4 on usein ollut j\u00e4nnite. Monet intialaiset askeettiset suuntaukset ovat haastaneet ja kritisoineet pappiskastin erityisasemaa korostavaa kastihindulaisuutta. N\u00e4ist\u00e4 radikaaleimmat, kuten buddhalaisuus ja jainalaisuus, ovat irtaantuneet kokonaan omiksi uskontoperinteikseen, jotka eiv\u00e4t tunnusta veda-kirjojen auktoriteettia. Gombrichin mukaan varhainen buddhalaisuus edusti puhtaasti marga-mallin mukaista tapaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 uskonnon merkitys. <\/p>\n\n\n\n Kun siis Sri Lankan theravada-buddhalainen munkki hahmottaa \u201duskonnon\u201d k\u00e4sitteen buddhalaisen esiymm\u00e4rryksens\u00e4 valossa, kyse on pelastustiest\u00e4, jossa jumalilla ei todellakaan ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4. Vastaavasti hindulainen joogi voi \u201duskonnosta\u201d puhuessaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteen viittaavan p\u00e4invastoin juuri kastihindulaisuuteen ahtaine ja tukahduttavine puhtauss\u00e4\u00e4nt\u00f6ineen \u2013 jonka kanssa joogalla ei olekaan mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u201dPelastukseen on monta tiet\u00e4.\u201d \u201dKaikki polut johtavat samaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.\u201d Intialainen tapa j\u00e4sent\u00e4\u00e4 uskonnon merkityst\u00e4 polkuna monien joukossa on aasialaisten kulttuurivaikutteiden my\u00f6t\u00e4 saanut l\u00e4nsimaissakin yh\u00e4 enemm\u00e4n jalansijaa. Se ilmenee vaikkapa yleisess\u00e4 ilmaisussa \u201dolen henkinen, en uskonnollinen\u201d (spiritual, not religious<\/em>).<\/p>\n\n\n\n Kyse on l\u00e4nsimaisen yksil\u00f6keskeisen ajattelun ja intialaisen perinteen v\u00e4lisest\u00e4 synergiasta \u2013 aasialainen k\u00e4sitys uskonnosta yksil\u00f6llisen\u00e4 polkuna solahtaa helposti l\u00e4nsimaiseen yksil\u00f6keskeiseen ajatteluun. My\u00f6s l\u00e4nsimaiset esoteeriset vaihtoehtoperinteet ovat jo pitk\u00e4\u00e4n edustaneet samankaltaista ajattelutapaa, mik\u00e4 on edesauttanut jo varhain siltojen rakentamista aasialaisiin perinteisiin.<\/p>\n\n\n\n Uskontodialogin kannalta tyystin poikkeavat uskontoa koskevat ajattelun mallit ovat osoittautuneet haasteellisiksi. Suomessa evankelis-luterilainen kirkko on jo vuosikymmeni\u00e4 k\u00e4ynyt vuoropuhelua juutalaisten ja islamilaisten yhteis\u00f6jen kanssa. Opillisista eroistaan huolimatta n\u00e4m\u00e4 perinteet j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t uskonnon merkityksen varsin samalla tavalla, mik\u00e4 edesauttaa dialogia. Yhteis\u00f6jen rajat ja samalla dialogin l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat selke\u00e4t ja kirkkaat. <\/p>\n\n\n\n Aasialaisten perinteiden harjoittajien kohtaaminen on sen sijaan vasta ottamassa ensiaskeleitaan. Ev.lut. kirkon tuore uskontodialogia j\u00e4sent\u00e4v\u00e4 asiakirja\u00a0Suuntaviivoja uskontojen kohtaamiseen<\/a>\u00a0(2020) kuitenkin rohkaisee edist\u00e4m\u00e4\u00e4n dialogia my\u00f6s Aasian uskontoperinteiden kanssa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Aasialaisten ajattelumallien peilaaminen kristilliseen perinteeseen edesauttaisi todenn\u00e4k\u00f6isesti dialogin syntymist\u00e4. Likim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. Joillekin kristinuskon merkitys n\u00e4ytt\u00e4ytyy etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kollektiivisten juhlaperinteiden ja kirkollisten toimitusten kautta. Kaikille t\u00e4llainen \u201dtapakristillisyys\u201d ei riit\u00e4, vaan keskeisemp\u00e4n\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtainen, \u201del\u00e4v\u00e4 usko\u201d. Lis\u00e4ksi kristinuskon merkityst\u00e4 on usein l\u00e4hestytty tien tai polun metaforaa k\u00e4ytt\u00e4en, kuten esimerkiksi tutkija Jyri Komulainen<\/strong> on painottanut. <\/p>\n\n\n\n Kristillinen mystiikka ja hiljaisuuden viljely ovat jo pitk\u00e4\u00e4n tarjonneet luontevaa siltaa vuoropuhelulle Aasian perinteiden kanssa. Esimerkiksi benediktiinimunkki\u00a0John Mainin<\/strong>\u00a0(1926\u20131982) jo 1970-luvulla aloittamaan ty\u00f6h\u00f6n pohjautuva, vuonna 1991 perustettu\u00a0World Community for Christian Meditation<\/a> on j\u00e4rjest\u00e4nyt dialogitilaisuuksia, joihin on kutsuttu aasialaisten perinteiden edustajia.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s Suomessa eri meditaatioperinteiden edustajat ovat voineet tutustua toisiinsa Helsingiss\u00e4 Kampin kappelissa j\u00e4rjestetyiss\u00e4 kuukausittaisissa meditaatioilloissa 2010-luvulla. Helsingin seurakuntayhtym\u00e4n\u00a0Hiljainen tila -hankkeessa<\/a>\u00a0on voinut tutustua monipuolisesti kristilliseen meditaatioon dialogisessa hengess\u00e4. Monet merkit viittaavat siihen, ett\u00e4 spiritualiteetin dialogille on tulevaisuudessa yh\u00e4 suurempi tilaus my\u00f6s kirkon ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Gombrich, Richard (2006): Theravada Buddhism: A Social History from Ancient Benares to Modern Colombo. 2nd ed. New York: Routledge.<\/p>\n\n\n\n Hellqvist, Elina & Komulainen, Jyri (toim.) (2020): Henkisyytt\u00e4 ja mielenrauhaa: Aasian uskonnollisuus l\u00e4nsimaissa. Helsinki: Gaudeamus. <\/p>\n\n\n\nEtel\u00e4-Aasian kaksi uskontok\u00e4sityst\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Uskontomallit dialogin haasteina ja siltoina<\/h2>\n\n\n\n
Kirjallisuutta:<\/h2>\n\n\n\n