{"id":141232,"date":"2021-10-05T09:25:00","date_gmt":"2021-10-05T06:25:00","guid":{"rendered":"https:\/\/evl.fi\/plus\/?p=141232"},"modified":"2024-06-05T09:28:12","modified_gmt":"2024-06-05T06:28:12","slug":"teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/","title":{"rendered":"Teologia muotoutuu dialogissa maailman uskontojen kanssa"},"content":{"rendered":"\n<p>Julkaistu alun perin 18.5.2021\u00a0osoitteessa kirkkojatutkimus.blogspot.com<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Hyllyss\u00e4ni on kirja, jolla on raflaava otsikko: Without Buddha I Could not be a Christian \u2013 eli suomeksi \u201dIlman Buddhaa en voisi olla kristitty\u201d. Vuonna 2009&nbsp;julkaistun teoksen on kirjoittanut amerikkalainen teologi Paul Knitter, joka tulkitsee kirjassaan omaa katolista perinnett\u00e4\u00e4n dialogissa buddhalaisuuden kanssa. Kirjan luvuissa asetetaan rinnakkain esimerkiksi nirvanan ja Jumalan k\u00e4sitteet, Buddha ja Jeesus sek\u00e4 rukous ja meditaatio.<\/p>\n\n\n\n<p>Omistan monia muitakin uskontoja vertailevia kirjoja, mutta Knitter tuo kaksi uskontoperinnett\u00e4 vuoropuheluun suorastaan eksistentiaalisista syist\u00e4. Kirjan takakannessa n\u00e4et kerrotaan, miten buddhalaisuuteen perehtyminen ratkaisi h\u00e4nen uskonkriisins\u00e4. N\u00e4in buddhalaisuus auttoi katolista teologia vahvistamaan sitoutumistaan omaan perinteeseens\u00e4 \u2013 samalla jotain uutta ja ilmeisen buddhalaista l\u00f6yt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n<p>**<\/p>\n\n\n\n<p>Kristillisen teologian alkumetreilt\u00e4 Jeesukseen maailman pelastajana kohdistuva usko on asettunut vuoropuheluun filosofian kanssa. Itse asiassa siin\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 teologian synnyn. Systemaattisen teologian peruskurssin keskeinen anti on, ett\u00e4 kristinuskon tulkintahistoriaan on punoutunut kunakin aikana kunkin aikakauden muotifilosofia. T\u00e4t\u00e4 on k\u00e4ytetty kristillisen uskon intellektuaalisena alustana. Toisaalta filosofia on my\u00f6s avannut kysymyksi\u00e4, joihin usko antaa vastauksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Eurooppalaisen kristinuskon valtavirta omaksui varhaisimpina vuosisatoinaan vahvasti platonistisen perusvireen, mutta keskiajalla my\u00f6s aristotelismi painoi leimansa l\u00e4nnen kirkon opetukseen. Modernina aikana teologit ovat omaksuneet n\u00e4k\u00f6kulmia Immanuel Kantilta, Martin Heideggerilta, Martin Buberilta ja jopa Jacques Derridalta vain muutaman esimerkin mainitakseni.<\/p>\n\n\n\n<p>Ajan kuluessa on muodostunut itsest\u00e4\u00e4nselvyydeksi, ett\u00e4 filosofia toimii \u201dteologian palvelijana\u201d, kuten keskiajalla sanottiin. Sen sijaan kristinuskon peilaamista muihin uskontoihin on pidetty ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 \u2013 ainakin jos n\u00e4m\u00e4 uskonnot tulkitaan my\u00f6nteisesti tai niiden k\u00e4sitteit\u00e4 lainataan kristillisen teologian rakennusaineeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Taustalla on se, ett\u00e4 etenkin protestanttisessa teologiassa on suhtauduttu kielteisesti kaikkiin sellaisiin uskonnollisiin oivalluksiin ja l\u00f6yt\u00f6ihin, jotka on tehty kirkon ulkopuolella. Todellinen Jumalan tunteminen on mahdollista vain Jumalan itseilmoituksen kautta, joka on haluttu rajata varsin ahtaasti Raamattuun. (Usein filosofienkin oivalluksia on kritikoitu. Mutta silloinkin kun filosofia on ajettu kova\u00e4\u00e4nisesti etuovesta ulos, se on tullut keitti\u00f6n kautta sis\u00e4\u00e4n.)<\/p>\n\n\n\n<p>Kirkollisen kielenk\u00e4yt\u00f6n t\u00e4rkeimm\u00e4ss\u00e4 h\u00e4lytyspainikkeessa on lukenut sana \u2019synkretismi\u2019, jolla tarkoitetaan uskontojen sekoittumista \u2013 sit\u00e4, ett\u00e4 kristinusko tavalla tai toisella leikkaa toisen uskonnon ajatusmaailmaa. Siit\u00e4 on erilaisia mielipiteit\u00e4, miss\u00e4 sekoittumisen rajat kulloinkin menev\u00e4t, mutta taustalla on ajatus uskon puhtauden vaalimisesta.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Puhtaan opin ajatusta p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4 luterilaisella puolella Augsburgin tunnustuksen VII artikla, jonka mukaan aidon kirkon tuntomerkkin\u00e4 on evankeliumin julistaminen \u201dpuhtaasti\u201d. Tosiasiassa evankeliumia ei ole koskaan julistettu niin, ett\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ei vaikuttaisi julistuksen sanoitukseen ja sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Voisi jopa pohtia, ett\u00e4 Jumalan Sanan inkarnaatio eli Kristuksen lihaksi tuleminen merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 evankeliumin pit\u00e4\u00e4kin \u201dsekoittua\u201d toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n: Jeesus vertasi taivasten valtakuntaa hapatteeseen, joka hapattaa taikinan (Matt. 13:33).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>**<\/p>\n\n\n\n<p>Asetelma on alkanut muuttua viime vuosikymmenin\u00e4: muiden uskontojen kysymykset ja k\u00e4sitteet ovat l\u00f6yt\u00e4neet paikkansa teologin ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 siin\u00e4 kuin filosofia. Yksi taustatekij\u00e4 k\u00e4\u00e4nteelle on se, ett\u00e4 erityisesti aasialaisten kristittyjen pyrkiess\u00e4 tulkitsemaan kristinuskoa omassa kulttuurisessa kontekstissaan tarjolla olevat k\u00e4sitteet ovat poikkeuksetta hyvinkin \u201duskonnollisia\u201d. Mit\u00e4 enemm\u00e4n siirryt\u00e4\u00e4n pois kristinuskon muokkaamasta l\u00e4nnest\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n pyrkimykset ilmaista kristillist\u00e4 uskoa paikallisen kulttuurin k\u00e4sittein sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t aina tietyn annoksen \u201dsynkretismi\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4 on yh\u00e4 enemm\u00e4n teologian tekemisen arkea, sill\u00e4\u00a0<a href=\"https:\/\/politiikasta.fi\/kristinuskon-kartasto-muuttuu-vauhdilla\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">kristinuskon painopiste on siirtynyt viime vuosikymmenin\u00e4 enemmist\u00f6maailmaan eli Latinalaiseen Amerikkaan, Afrikkaan ja Aasiaan<\/a>.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean puheenjohtajana 1970-luvulla toiminut intialainen M.M. Thomas puhui \u201dKristus-keskeisest\u00e4 synkretismist\u00e4\u201d. T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n tarkoitti sen vakavasti ottamista, ett\u00e4 uskontohistoriassa vaikutteet aina sekoittuvat. Siksi kristityt voivat etsi\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 kosketuspintoja evankeliumille oman kulttuuripiirins\u00e4 uskonnollisistakin piirteist\u00e4: kristittyn\u00e4 voi el\u00e4\u00e4 ilman vieraantumista ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4npiirist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka l\u00e4nsimaissa onkin pyritty vet\u00e4m\u00e4\u00e4n jakolinja filosofian ja uskonnon v\u00e4lille, jaottelu osoittautuu ongelmalliseksi Aasiassa. Vaikkapa intialainen filosofia on perin pohjin uskonnollisesti orientoitunutta: oikeastaan jokainen Intian oikeaoppisiksi luetuista filosofista koulukunnista n\u00e4kee tiedon merkityksen siin\u00e4, ett\u00e4 sen avulla voidaan vapautua uskonnollisessa mieless\u00e4. Tietoteoria liittyy n\u00e4in tiiviisti hindulaiseen pelastusoppiin! Sama p\u00e4tee Veda-kirjojen auktoriteetin hylk\u00e4\u00e4viin ja n\u00e4in hindulaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta harhaoppisiksi leimattuihin jainalaisuuteen ja buddhalaisuuteen: niiss\u00e4kin filosofinen analyysi kytkeytyy uskonnolliseen viitekehykseen.<\/p>\n\n\n\n<p>**<\/p>\n\n\n\n<p>Uskontojen kohtaaminen muodostaa enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin teologian tekemisen viitekehyksen my\u00f6s l\u00e4nsimaissa. T\u00e4m\u00e4 on ilmeist\u00e4 erityisesti Pohjois-Amerikassa, jonne maahanmuuttajat ovat tuoneet islamin, buddhalaisuuden ja hindulaisuuden sek\u00e4 my\u00f6s erilaisia it\u00e4aasialaisia uskontoja. Harvardin yliopistossa on siksi kehitetty tekstien vertailuun perustuvaa \u201dkomparatiivista teologiaa\u201d. Suuntauksen tunnettu edustaja on jesuiittateologi Francis X. Clooney. H\u00e4n on kirjoittanut useita teoksia, joissa h\u00e4n sukeltaa kristittyn\u00e4 teologina hindulaisten tekstien maailmaan lukien n\u00e4it\u00e4 alkukielell\u00e4 rinnan kristillisten tekstien kanssa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Konkreettisten tekstien kanssa ty\u00f6skentely synnytt\u00e4\u00e4 tulkinnallisen j\u00e4nnitekent\u00e4n, jossa uskontojen pyhist\u00e4 teksteist\u00e4 avautuu aiemmin tunnistamattomia teologisia merkityksi\u00e4. Hindulaiset tekstit n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t tarjoavan erityisen hedelm\u00e4llisen vertailukohdan kristillisille teksteille: Jumalaan liittyviss\u00e4 hindulaisissa pohdinnoissa on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vi\u00e4 samankaltaisuuksia kristillisten ajatusmallien kanssa, varsinkin kun menn\u00e4\u00e4n niin sanottujen teististen koulukuntien puolelle. (L\u00e4nsimaissa tunnetaan parhaiten ykseysoppia opettava advaita vedanta -suuntaus, mutta se on vain yksi koulukunta hindulaisuudessa.)<\/p>\n\n\n\n<p>Harvardin yliopiston uskontotieteilij\u00e4 John B. Carman vertaa er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessaan Martti Lutherin ajattelua hindulaisen Ramanujan filosofiaan ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 yhtym\u00e4kohtia. 1100-luvulla el\u00e4nyt suuri vaishnava-filosofi Ramanuja n\u00e4ki Jumalan \u2013 eli klassisella hindutermill\u00e4 kutsuen Brahmanin \u2013 olemuksellisesti kahtalaisena. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Brahman on ylimm\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n (paratva) korkea ja saavuttamaton sik\u00e4li, ett\u00e4 ihminen ei kykene h\u00e4nt\u00e4 omin voimin tavoittamaan. Mutta toisaalta Brahman on helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 (saulabhya), koska Jumala on itse laskeutunut alas ihmisten pariin hindulaisen avatara-opin mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun hindulaisen teologian asettaa n\u00e4in luterilaisuuden kanssa vuoropuheluun, tulokset ovat kiinnostavia ja haastavat jopa sen luterilaisen v\u00e4itteen, ett\u00e4 Jumalan armo olisi tuntematon kristikunnan ulkopuolella. Carman laajentaa vertailua tuomalla keskusteluun lopulta my\u00f6s japanilaisen buddhalaisuuden k\u00e4sitteen \u201dshinjin\u201d, joka yhdist\u00e4\u00e4 tietoisuuden omasta syntisyydest\u00e4 ja Amitabha Buddhan armollisuudesta. Kuulostaa jo l\u00e4hes puhtaalta luterilaiselta opilta, joskin muutettavat muuttaen!<\/p>\n\n\n\n<p>Uskontojen vertailu tuo teologiaan uuden kiinnostavuuden tason tehden teologiasta my\u00f6s merkityksellisen kulttuurien v\u00e4list\u00e4 kohtaamista tutkivana tieteen alana. Toisaalta t\u00e4ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n uutta, sill\u00e4 tekstien vertailu on aina ollut keskeinen metodi uskontoja tutkittaessa. Saksalainen Rudolf Otto vertaili vuonna 1930 julkaisemassaan tutkimuksessa luterilaista teologiaa etel\u00e4intialaiseen hindulaisuuteen. Erityisen kiinnostavaa on, ett\u00e4 Otto perusteli jo tuolloin tutkimusaiheensa ajankohtaisuutta korostamalla id\u00e4n uskontojen koputtavan kotiovellamme! Kuinka paljon ennemmin teologian pit\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n nyt 2020-luvulla ottaa huomioon maailman uskontojen tarjoamat visiot yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 keskustelun ulottuvuutena.<\/p>\n\n\n\n<p>**<\/p>\n\n\n\n<p>Kirkon tutkimuskeskus julkaisi viime vuonna yhdess\u00e4 Suomen Ekumeenisen Neuvoston kanssa artikkelikokoelman\u00a0<a href=\"https:\/\/julkaisut.evl.fi\/catalog\/Tutkimukset%20ja%20julkaisut\/r\/4150\/viewmode=previewview\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">N\u00e4k\u00f6kulmia ekumeeniseen missiologiaan <\/a><em>\u00a0<\/em>(toim. Mari-Anna Auvinen ja Jyri Komulainen). Teoksesta l\u00f6ytyy lis\u00e4lukemista liittyen esimerkiksi komparatiiviseen teologiaan (Veli-Matti K\u00e4rkk\u00e4isen artikkeli), niin sanottuun Scriptural Reasoning -menetelm\u00e4\u00e4n (Miikka Ruokasen artikkeli) ja siihen, miten hindulaisen askeetin el\u00e4m\u00e4nmalli on omaksuttu katolisen uskon osaksi (Jyri Komulaisen artikkeli).<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kirjoittaja:<\/h2>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading\">Jyri Komulainen<\/h5>\n\n\n\n<p>Johtava asiantuntija, Kirkon tutkimus ja koulutus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kristinuskon painopiste on siirtynyt viime vuosikymmenin\u00e4 enemmist\u00f6maailmaan eli Latinalaiseen Amerikkaan, Afrikkaan ja Aasiaan.<\/p>\n","protected":false},"author":440,"featured_media":141233,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"141028,136042,136082,141200,141102,141191","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[13544],"tags":[],"class_list":["post-141232","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirkon-tutkimus"],"acf":false,"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.8 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Teologia muotoutuu dialogissa maailman uskontojen kanssa - EVL Plus<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Teologia muotoutuu dialogissa maailman uskontojen kanssa - EVL Plus\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kristinuskon painopiste on siirtynyt viime vuosikymmenin\u00e4 enemmist\u00f6maailmaan eli Latinalaiseen Amerikkaan, Afrikkaan ja Aasiaan.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"EVL Plus\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-10-05T06:25:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-06-05T06:28:12+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Blogikuva_040521_Komulainen-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1728\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jordas Linda\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jordas Linda\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jordas Linda\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/42702724031749bdd190b88c5ed97824\"},\"headline\":\"Teologia muotoutuu dialogissa maailman uskontojen kanssa\",\"datePublished\":\"2021-10-05T06:25:00+00:00\",\"dateModified\":\"2024-06-05T06:28:12+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\\\/\"},\"wordCount\":1109,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2024\\\/06\\\/Blogikuva_040521_Komulainen-scaled.jpg\",\"articleSection\":[\"Kirkon tutkimus\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\\\/\",\"name\":\"Teologia muotoutuu dialogissa maailman uskontojen kanssa - EVL Plus\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2024\\\/06\\\/Blogikuva_040521_Komulainen-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2021-10-05T06:25:00+00:00\",\"dateModified\":\"2024-06-05T06:28:12+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/42702724031749bdd190b88c5ed97824\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2024\\\/06\\\/Blogikuva_040521_Komulainen-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2024\\\/06\\\/Blogikuva_040521_Komulainen-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1728,\"caption\":\"Kristus asettuu Aasiassa monien muiden jumalallisten hahmojen rinnalle. (Kuva: Jyri Komulainen)\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/sv\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Teologia muotoutuu dialogissa maailman uskontojen kanssa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/\",\"name\":\"EVL Plus\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/42702724031749bdd190b88c5ed97824\",\"name\":\"Jordas Linda\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/58617870e833fddbb5ce6133c0cce37f475332702d12110501767298804eb92c?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/58617870e833fddbb5ce6133c0cce37f475332702d12110501767298804eb92c?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/58617870e833fddbb5ce6133c0cce37f475332702d12110501767298804eb92c?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jordas Linda\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/author\\\/linda-jordasevl-fi\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Teologia muotoutuu dialogissa maailman uskontojen kanssa - EVL Plus","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Teologia muotoutuu dialogissa maailman uskontojen kanssa - EVL Plus","og_description":"Kristinuskon painopiste on siirtynyt viime vuosikymmenin\u00e4 enemmist\u00f6maailmaan eli Latinalaiseen Amerikkaan, Afrikkaan ja Aasiaan.","og_url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/","og_site_name":"EVL Plus","article_published_time":"2021-10-05T06:25:00+00:00","article_modified_time":"2024-06-05T06:28:12+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1728,"url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Blogikuva_040521_Komulainen-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jordas Linda","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jordas Linda","Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/"},"author":{"name":"Jordas Linda","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#\/schema\/person\/42702724031749bdd190b88c5ed97824"},"headline":"Teologia muotoutuu dialogissa maailman uskontojen kanssa","datePublished":"2021-10-05T06:25:00+00:00","dateModified":"2024-06-05T06:28:12+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/"},"wordCount":1109,"image":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Blogikuva_040521_Komulainen-scaled.jpg","articleSection":["Kirkon tutkimus"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/","url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/","name":"Teologia muotoutuu dialogissa maailman uskontojen kanssa - EVL Plus","isPartOf":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Blogikuva_040521_Komulainen-scaled.jpg","datePublished":"2021-10-05T06:25:00+00:00","dateModified":"2024-06-05T06:28:12+00:00","author":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#\/schema\/person\/42702724031749bdd190b88c5ed97824"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/#primaryimage","url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Blogikuva_040521_Komulainen-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Blogikuva_040521_Komulainen-scaled.jpg","width":2560,"height":1728,"caption":"Kristus asettuu Aasiassa monien muiden jumalallisten hahmojen rinnalle. (Kuva: Jyri Komulainen)"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/teologia-muotoutuu-dialogissa-maailman-uskontojen-kanssa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/evl.fi\/plus\/sv\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Teologia muotoutuu dialogissa maailman uskontojen kanssa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#website","url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/","name":"EVL Plus","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/evl.fi\/plus\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#\/schema\/person\/42702724031749bdd190b88c5ed97824","name":"Jordas Linda","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/58617870e833fddbb5ce6133c0cce37f475332702d12110501767298804eb92c?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/58617870e833fddbb5ce6133c0cce37f475332702d12110501767298804eb92c?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/58617870e833fddbb5ce6133c0cce37f475332702d12110501767298804eb92c?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jordas Linda"},"url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/author\/linda-jordasevl-fi\/"}]}},"lang":"fi","translations":{"fi":141232},"pll_sync_post":{},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141232","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/440"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=141232"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141232\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":141235,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141232\/revisions\/141235"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/141233"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=141232"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=141232"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=141232"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}