Julkaistu alun perin\u00a015.6.2021 osoitteessa kirkkojatutkimus.blogspot.com<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Tutkittuun tietoon tarvitaan muutakin kuin tutkija ja l\u00e4hdeaineisto. Englantilaisen kirjailijan Virginia Woolfin mukaan nainen tarvitsee kirjoittamiseen oman huoneen ja rahaa. Vaikka ajatus syntyi 1920-luvulla, tarvitsen niit\u00e4 edelleen. Kirjoittamista ei tapahtuisi t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n kes\u00e4n\u00e4 ilman urheiluseurojen, kuntien, seurakuntien ja sukulaisten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 lasten kes\u00e4toimintaa, joka mahdollistaa kotona rauhallisen tilan, ja Kirkon tutkimuskeskuksen apurahaa.<\/p>\n\n\n\n
Toukokuun vaihtuessa kes\u00e4kuuksi j\u00e4in kes\u00e4tauolle ty\u00f6st\u00e4ni Kalajoen rovastikunnan perheasiain neuvottelukeskuksen johtajana. Viime kes\u00e4n tapaan aloitin muutaman kuukauden mittaisen tutkimusjakson Kirkon tutkimuskeskuksen stipendiaattina. Teen v\u00e4it\u00f6skirjaa esseisti, TT Juhani Rekolan (1916\u20131986) teologiasta. Ensimm\u00e4isen\u00e4 monografiav\u00e4it\u00f6skirjana se pyrkii antamaan kokonaiskuvan Rekolan teologisesta ajattelusta Jumala-kokemuksen eri ulottuvuuksien kautta. Analysoin Rekolan esseiden kuvauksia Jumalan poissaolon, olemassaolon ja l\u00e4sn\u00e4olon kokemuksista. Tutkimusaiheeni liittyy Kirkon tutkimuskeskuksen painopistealueeseen Kirkon usko ja uskon kieli.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 2016 esseistipappi Juhani Rekolan syntym\u00e4st\u00e4 tuli kuluneeksi 100 vuotta, ja h\u00e4nen ajatteluaan el\u00e4m\u00e4n traagisuudesta nostettiin esiin mediassa. Samana vuonna kotikirkkoni Ylivieskassa paloi raunioiksi p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n\u00e4. Jo ennest\u00e4\u00e4n tutut Rekolan kirjat alkoivat puhutella uudella tavalla. El\u00e4m\u00e4n traagisuus ja rajallisuus tuli konkreettisella tavalla l\u00e4helle. Oli aika toteuttaa kymmenen vuotta mukana kulkenut haave jatko-opinnoista.<\/p>\n\n\n\n
Aloitin systemaattisen teologian jatko-opinnot vuonna 2017 It\u00e4-Suomen yliopistossa. Opiskelin ensin kappalaisen viran ohessa, sitten aikuiskoulutustuella ja vuodesta 2019 eri mittaisilla Kirkon tutkimuskeskuksen apurahoilla. Viimeiset vuodet olen edist\u00e4nyt k\u00e4sikirjoitusta lyhyill\u00e4 opintovapailla. Useat lyhyet apurahajaksot ovat mahdollistaneet sek\u00e4 uuden ty\u00f6n aloittamisen kirkon perheneuvonnassa ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjan sys\u00e4yksitt\u00e4isen edist\u00e4misen. <\/p>\n\n\n\n
Kirjailija Natalie Goldbergin mukaan ei riit\u00e4, ett\u00e4 on ainekset kakkuun. Tarvitaan my\u00f6s uuni ja paistoaika. Nopealle tuskastuttavan pitk\u00e4 paistoaika. Yritin jo alkuvuodesta ottaa kakkua uunista ulos, mutta ohjaajat kehottivat jatkamaan paistoaikaa. Rekolan kuvaamia kokemuksia Jumalan poissaolosta, olemassaolosta ja l\u00e4sn\u00e4olosta on pohdittava lis\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Haasteen tutkimukselle asettaa systeemin rakentaminen ajattelusta, jossa k\u00e4sitteit\u00e4 ei m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tarkasti, ja joka ei ole rakenteeltaan systemaattista. Osittain haaste johtuu Rekolan kirjallisuuden lajista, esseest\u00e4. Saksalaisen esseistin Theodor Adornon mukaan essee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tietoisesti systeemej\u00e4 eik\u00e4 m\u00e4\u00e4rittele k\u00e4sitteit\u00e4 tarkasti. Essee ottaa malliksi normaalin ajattelun, jossa on kysymys toisiaan riste\u00e4vien ja seuraavien ajatusten verkon j\u00e4nnitteisyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Juhani Rekola oli Tukholman suomalaisen seurakunnan pappi. H\u00e4n kirjoitti esseit\u00e4 suomalaisiin lehtiin vuosina 1953\u20131986, ja Kirjapaja on julkaissut h\u00e4nen 11 esseeteostaan. Rekola sai kirkon kirjallisuuspalkinnon vuonna 1977. Rekolassa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla kulttuuripersoona ja alkoholisti- ja vankilaty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 sielunhoitaja. <\/p>\n\n\n\n
Rekolan ensimm\u00e4inen esseeteos Kuitenkin Jumala on julkaistiin vuonna 1968 ja viimeisin teos Kirkas mystiikka postuumisti vuonna 2019. Rekolan kuvaamat kokemukset Jumalasta ja maailmasta ovat h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n ajankohtaisia. Esimerkiksi vuonna 2019 alkanut koronavirusepidemia on konkreettisesti osoittanut, ett\u00e4 kaikki olemme samalla viivalla: \u201dMit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 etuja ei meille ole annettu. Tiell\u00e4 ovat samat kivet, nousut, laskut. Kaikilla meill\u00e4 on sama ihmisen, h\u00e4d\u00e4n tie.\u201d (Rekola 1970, 142.) <\/p>\n\n\n\n
Rekolan teologiasta on usein nostettu esiin kokemus maailman traagisuudesta ja Jumalan poissaolosta. V\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle on j\u00e4\u00e4nyt mystinen n\u00e4ky Jumalan l\u00e4hestymisest\u00e4: <\/p>\n\n\n\n
”Toisaalta minussa on tapahtunut jo vuosia sitten alkanut muuttuminen, jota ei ole aivan helppo j\u00e4sent\u00e4\u00e4 edelliseen. On tapahtunut k\u00e4\u00e4nne tulevaan. <\/em>[–] Juuri tulevassa koen Jumalan l\u00e4hestymisen. Muualla on vain muuri. Edess\u00e4 on vapaa kohta. Siin\u00e4 tapahtuu jotakin. Sielt\u00e4 virtaa jotakin vastaan. Sielt\u00e4 tulee Jumala.”<\/em> (Rekola 2019, 88, 89.)<\/p>\n\n\n\n Minua on erityisesti kiehtonut Rekolan luoma k\u00e4site \u201dasiallisuus suurenmoisissa kehyksiss\u00e4\u201d. Se on yritys l\u00f6yt\u00e4\u00e4 synteesi Jumalan poissaolon kokemuksen ja Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon n\u00e4yn v\u00e4lille. \u2019Asiallisuus\u2019 viittaa t\u00e4m\u00e4n maailman ehtoihin ja \u2019suurenmoiset kehykset\u2019 viittaavat Jumalan l\u00e4hestymiseen tulevassa. T\u00e4lle rinnakkainen k\u00e4site on \u2019p\u00e4iv\u00e4nkirkas mystiikka\u2019, jonka Rekola on l\u00f6yt\u00e4nyt Robert Musilin romaanista Mies vailla ominaisuuksia. \u2019P\u00e4iv\u00e4nkirkkaan mystiikan\u2019 k\u00e4sitteess\u00e4 yhdistyv\u00e4t j\u00e4rki ja usko, matematiikka ja mystiikka. Esseiss\u00e4\u00e4n Rekola luo kielt\u00e4 puhua Jumala-kokemuksen eri ulottuvuuksista. Uusilla k\u00e4sitteill\u00e4\u00e4n h\u00e4n etsii sanoja sille, jolle sanoja ei ole. <\/p>\n\n\n\n Kirkon perheneuvojana kohtaan ihmisi\u00e4 parisuhteen ja perhe-el\u00e4m\u00e4n kriiseiss\u00e4. Esseiden tutkiminen on auttanut ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmismielen risteilevi\u00e4 ajatuksia ja sanojen etsimist\u00e4 niille. Ihmiset kantavat usein kokemusta toisen ihmisen poissaolosta, henkisest\u00e4 tai fyysisest\u00e4, lapsuuden ja aikuisuuden t\u00e4rkeimmiss\u00e4 ihmissuhteissa. Ja kuitenkin he kantavat mukanaan my\u00f6s n\u00e4ky\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olosta, toisen l\u00e4hestymisest\u00e4 ja yhteyden l\u00f6ytymisest\u00e4. Kokemus toisen, ihmisen tai Jumalan, poissaolosta on kipe\u00e4, mutta n\u00e4ky l\u00e4hestymisest\u00e4 tuo toivon l\u00e4sn\u00e4olosta. <\/p>\n\n\n\n Toivo n\u00e4kyy my\u00f6s Ylivieskan kirkon raunioilla, joiden viereen on rakennettu uusi kirkko. Viisi vuotta tuhopolton j\u00e4lkeen, p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 2021 vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n moderni keskiaikaistyylinen Pyh\u00e4n kolminaisuuden kirkko. Uuteen kirkkoon valo ei tule suoraan ikkunoista vaan ep\u00e4suorasti ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Goldberg, Natalie (2004): Luihin ja ytimiin. Kirja kirjoittajalle. Helsinki: Kansanvalistusseura.<\/p>\n\n\n\n Korhonen, Kuisma (1997): Esseen traditiosta. \u2013 Kirjoita itsesi maailman v\u00e4leihin. Esseit\u00e4 esseist\u00e4. Toim. Kirsti M\u00e4kinen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 17\u201332.<\/p>\n\n\n\n Musil, Robert (2006): Mies vailla ominaisuuksia. 1. ja 2. osa. Helsinki: WSOY.<\/p>\n\n\n\n Rekola, Juhani (1968):\u00a0Kuitenkin Jumala on. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n\n\n\n Rekola, Juhani (1970): Jokainen enkeli on pelottava. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n\n\n\n Rekola, Juhani (2019): Kirkas mystiikka. Kirjoituksia tieteest\u00e4, taiteesta ja teologiasta. Helsinki: Kirjapaja.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Woolf, Virginia (2020): Oma huone. Helsinki: Tammi.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n V\u00e4it\u00f6skirjatutkija, systemaattinen teologia, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kulttuuripersoonan ja sielunhoitajan Juhani Rekolan teologiasta on usein nostettu esiin kokemus maailman traagisuudesta ja Jumalan poissaolosta. V\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle on j\u00e4\u00e4nyt mystinen n\u00e4ky Jumalan l\u00e4hestymisest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":440,"featured_media":141216,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"141120,135949,141124,141092,126458,110538","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[13544],"tags":[],"class_list":["post-141215","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirkon-tutkimus"],"acf":false,"yoast_head":"\nIhmismielen risteilevi\u00e4 ajatuksia<\/h2>\n\n\n\n
Kirjallisuus:<\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittaja:<\/h2>\n\n\n\n
Anne Sumela<\/h5>\n\n\n\n