Julkaistu alun perin 7.9.2021 osoitteessa kirkkojatutkimus.blogspot.com<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Afganistanin romahdusta Talibanien syliin on selitetty \u201dl\u00e4nsimaisten arvojen\u201d vieraudella syv\u00e4sti traditionaalisessa maassa. Harva tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Afganistanissa n\u00e4iden arvojen historia on yht\u00e4 vanha kuin Suomessa. Tutkailu sadan vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n onkin nykytapahtumien taustaksi valaisevaa. Vuonna 1919 kuninkaaksi nousi Amanullah, joka ensi t\u00f6ikseen julisti sodan maata miehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 Britanniaa vastaan. Taistelujen tuloksena maailmanvalta vet\u00e4ytyi ja kuningas p\u00e4\u00e4si tekem\u00e4\u00e4n haluamiaan uudistuksia: ensimm\u00e4inen perustuslaki haki inspiraatiota sek\u00e4 Atat\u00fcrkin Turkista ett\u00e4 Ranskan siviililaista. Suomalaisten nyt per\u00e4\u00e4nkuuluttamat perusoikeudet kirjattiin osaksi t\u00e4t\u00e4 vuoden 1923 perustuslakia. T\u00e4rkeit\u00e4 uudistuksia olivat my\u00f6s yleinen oppivelvollisuus ja naisten oikeus harjoittaa korkeakouluopintoja ulkomaita my\u00f6ten. Amanullah edisti lis\u00e4ksi eri kansanryhmien v\u00e4listen konfliktien sovittamista ja s\u00e4\u00e4ti lain, joka kielsi lapsiavioliitot ja rajoitti monivaimoisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Afganistanin sotaan osallistumista on Suomessa perusteltu l\u00e4nsimaisten arvojen viennin tarpeella ja halulla pelastaa maa \u201dsharialain\u201d k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolta. Kumpikaan tarve ei perustu tosiasioiden tuntemukseen.<\/p>\n\n\n\n
\u201dL\u00e4nsimaiset arvot\u201d ovat siis osa Afganistanin yli satavuotista perustuslaillista historiaa. Osa t\u00e4t\u00e4 historiaa on my\u00f6s uudistusvoimien ja perinteisiin vetoavien voimien v\u00e4linen kamppailu aivan kuin miss\u00e4 tahansa muualla maailmassa. Kuten 1920-luvun lopulla, jolloin konservatiivit pakottivat kuninkaan peruuttamaan uudistukset, ovat 2020-luvulla valtaan palanneet \u00e4\u00e4rikonservatiiviset voimat samat kuin sata vuotta sitten eli maaseudun papisto ja patriarkaatit. Toki erojakin l\u00f6ytyy, ja katsaus Talibanien taustaan on paikallaan.<\/p>\n\n\n\n
Taliban on verhonnut \u00e4\u00e4rikonservatiiviset arvonsa islamin kaapuun. Kuitenkaan nykyisess\u00e4 tilanteessa ei ole kyse siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4riliikett\u00e4 vastustavat afganistanilaiset eiv\u00e4t haluaisi el\u00e4\u00e4 islamin oppien mukaisesti. Jo vuoden 1923 perustuslaki ja sit\u00e4 seurannut lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 perustui shari\u2019aan. Sama p\u00e4tee 1970-luvulla valtaan nousseen vasemmistohallituksen lainkirjoitukseen: senkin pohjana oli islamilainen oikeus. Onkin siis kysytt\u00e4v\u00e4 mit\u00e4 shari\u2019a oikein tarkoittaa. Julkisessa keskustelussa Suomessa puhutaan \u201dsharialaista\u201d, jonka Talibanit \u201dtuovat\u201d valtaantulonsa j\u00e4lkeen. Tarkkaavainen lukija huomaa, ett\u00e4 kirjoitan sanan \u201dsharialaki\u201d lainausmerkeiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n \u201dsharialakia\u201d ei tarkkaan ottaen ole olemassa. Sen sijaan on shari\u2019a, tuo Jumalan ihmiskunnalle osoittama tie el\u00e4\u00e4 Jumalalle mieleist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 eli el\u00e4m\u00e4ntapa, joka eri aikakausina ja eri puolilla maailmaa on muslimien parissa saanut mit\u00e4 ihmeellisimpi\u00e4 ilmenemismuotoja. N\u00e4in my\u00f6s nyky-Afganistanissa. <\/p>\n\n\n\n
Shari\u2019aa eli Jumalan tiet\u00e4 ihmiskunta on voinut oppia Koraanista ja profeetta Muhammadin tapakulttuurista, joka on koottu hadith-kokoelmiin eli er\u00e4\u00e4nlaisiin auktorisoituihin suullisen perim\u00e4n kokoelmiin. Profeetan kuoleman j\u00e4lkeen (632 AD) islamin oikeusoppineet, juristit, muodostivat n\u00e4iden l\u00e4hteiden ja erilaisten tekniikoiden avulla lainopillisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja pyrkiv\u00e4t systematisoimaan islamin oikeudellista perustaa. Syntyi islamilainen oikeustiede fiqh (arabiaa, lit. \u2019ymm\u00e4rrys\u2019) ja lakikoulut. Aiemmin syntynyt islamin jakautuminen sunneihin ja shiialaisiin n\u00e4kyi hiukan erilaisina oikeudellisina tulkintoina ja omina lakikouluina. T\u00e4m\u00e4 keskiajalla syntynyt juristien ty\u00f6 on se shari\u2019a, jonka nykyaikana tunnemme ja jonka pohjalta eri maat tekev\u00e4t lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 yhdist\u00e4en sen muihin oikeusl\u00e4hteisiin. Shari\u2019aa el\u00e4m\u00e4ntapana tulkitaan kunakin aikana aikakauden tapakulttuurin silm\u00e4lasien kautta \u2013 tai sitten kielt\u00e4en tapakulttuurin vaikutus kuten salafistit, er\u00e4\u00e4nlaiset kirjanoppineet, tekev\u00e4t. Heid\u00e4n islamintulkinnalleen on tyypillist\u00e4 \u201duudistaa\u201d uskonharjoitus palaamalla (oletettuun) alkuper\u00e4iseen islamilaiseen el\u00e4m\u00e4ntapaan. <\/p>\n\n\n\n
Kuten edell\u00e4 totesin, on shari\u2019a l\u00e4pi viimeisen sadan vuoden ajan ollut Afganistanin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n pohjana muslimien el\u00e4m\u00e4ntavasta puhumattakaan. Mist\u00e4 Talibanien muista, my\u00f6s salafisteista, eroava islamintulkinta sitten tulee?<\/p>\n\n\n\n
Poliittinen liike nimelt\u00e4\u00e4n Taliban (\u2019opiskelijat\u2019) syntyi 1990-luvun alussa Pakistanin pakolaisleireill\u00e4, jossa sotaa pakenevat miehet kokoontuivat seminaareihin opiskelemaan islamia. Vallitsevaksi haaraksi muodostui deobandilaisuus, Intiassa siirtomaavallan ajalla 1800-luvun lopulla syntynyt her\u00e4tysliike. Aluksi deobandilaisuus ajoi ekumeenisuutta eli Intian niemimaan uskontojen rauhanomaista rinnakkaineloa. 1970-luvulla liike sai Intian ulkopuolella yh\u00e4 enemm\u00e4n vaikutteita wahhabilaisuudesta, tuosta Saudi-Arabian valtauskonnosta. Wahhabilaisuudelle on tyypillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavan \u201dislamisointi\u201d eli kanssaihmisten partiointi, jotta n\u00e4m\u00e4 noudattaisivat tiukkaa hartautta arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Deobandilaisuudelle on ominaista profeetan perim\u00e4tiedon korostaminen, ja niinp\u00e4 se tunnetaan seminaareistaan, joissa perim\u00e4tietoa p\u00e4nt\u00e4t\u00e4\u00e4n. Yhdess\u00e4 wahhabilaisuuden kanssa deobandilaisuus on viimeiset vuosisadat Etel\u00e4-Aasiassa kilpaillut mystiikkaa ja paikallisia tapoja yhdist\u00e4v\u00e4n sunnalaisuuden kanssa. Afganistanin sis\u00e4ll\u00e4 deobandilaisuus nousi vallitsevaksi islamintulkinnaksi pashtujen alueella. Pashtut muodostavat per\u00e4ti 40 prosenttia maan v\u00e4est\u00f6st\u00e4, ja heid\u00e4t tunnetaan my\u00f6s vuosisatoja vanhasta heimolaista nimelt\u00e4 Pashtunwali. T\u00e4m\u00e4 tapaoikeuden koodi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 heimojen yhteiseloa, riitoja ja suhteita muihin ryhmiin. Naisilla ei koodissa ole omaa oikeudellista asemaa; he ovat is\u00e4n\/veljen\/aviomiehen holhouksen alaisia. Heimoalueilla tapaoikeutta sovelletaan islamilaisen oikeuden ja erityisesti hanafi-lakikoulun rinnalla. Valtiollisilla laeilla ei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 juuri ole asemaa. Kun Afganistanissa 1973 nousi valtaan maallistunut vasemmistopuolue, alkoi Saudi-Arabia rahoittaa deobandilaisia sotimaan haluavia muiden \u201dpyhien sotureiden\u201d liikkeiden ohella. Pakistanin ja Yhdysvaltojen kanssa se my\u00f6s aseisti n\u00e4it\u00e4 liikkeit\u00e4, joiden piirist\u00e4 sittemmin kumpusi my\u00f6s al-Qaida.<\/p>\n\n\n\n
Mutta mit\u00e4 deobandilaisuus sitten sanoo siit\u00e4, miten muslimin tulee el\u00e4\u00e4? Kuten edell\u00e4 totesin, on etel\u00e4isess\u00e4 Aasiassa vallalla synkretistisiksi kutsuttuja tapoja eli uskontojen sekoittumista, mik\u00e4 ilmenee muun muassa pyhimysten palvonnassa ja el\u00e4myksellisyydess\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tavat joutuivat deobandien erityiseen syyniin: islamin harjoittaminen haluttiin vied\u00e4 takaisin \u201dalkuper\u00e4iseen\u201d muotoonsa eli profeetan ja t\u00e4m\u00e4n v\u00e4litt\u00f6mien seuralaisten el\u00e4m\u00e4ntapaa noudattavaksi ja islamin yksijumalaisuutta korostavaksi. Talibanien n\u00e4kemys t\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavasta eroaa kuitenkin salafisteista. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 Talibanien uskonto on sekoitus konservatiivista heimo-oikeutta ja \u201dislamista vieraantuneen\u201d nykyajan kielt\u00e4mist\u00e4. Nyky-Taliban eroaa aiemmasta valtakaudestaan siin\u00e4, ett\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 kiell\u00e4 musiikkia tai televisiota, eli sen parissa on nyt erilainen n\u00e4kemys kuin 1990-luvulla siit\u00e4, mit\u00e4 nykyajan ilmi\u00f6it\u00e4 pit\u00e4\u00e4 suitsia. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, mit\u00e4 sen lupaukset naisten oikeuksista lopulta tarkoittavat.<\/p>\n\n\n\n
Afganistanilaiset kokevat olevansa hyvi\u00e4 muslimeja poliittisista mielipiteist\u00e4\u00e4n riippumatta. Monille heist\u00e4 Talibanien valta edustaa vierasta el\u00e4m\u00e4ntapaa ja v\u00e4\u00e4ristynytt\u00e4 uskonnontulkintaa. V\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle meill\u00e4kin on j\u00e4\u00e4nyt l\u00e4nsiliittoutuman pystytt\u00e4m\u00e4n hallinnon korruptio ja afganistanilaisten syv\u00e4sti kammoamat eliitin etuoikeudet. Niiden kitkemisess\u00e4 Taliban saa tukea my\u00f6s vastustajiltaan.<\/p>\n\n\n\n
Talibanien valtaannousussa tulee esiin yli sadan vuoden ajan k\u00e4yty kamppailu edistyksen ja taantumuksen voimien v\u00e4lill\u00e4. Konservatiivisten voimien vallan esteen\u00e4 ovat aina olleet koulutetut naiset ja miehet, jotka ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 valtiovallan py\u00f6ritt\u00e4misess\u00e4. He kykenev\u00e4t islaminkin asiantuntemuksellaan kyseenalaistamaan j\u00e4m\u00e4ht\u00e4neen papiston hehkutukset vaikkapa naisen \u00e4\u00e4nen turmiollisuudesta julkisessa tilassa. Konservatiivien ja uudistusmielisten ikiaikainen kamppailu jatkuu \u2013 nyt oloissa, joissa mik\u00e4\u00e4n ulkomainen sotilasvoima ei en\u00e4\u00e4 miehit\u00e4 maata.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Barfield, Thomas J. (2011): Afghanistan. The Local and the Global in the Practice of Shari\u2019a. \u2013 Shari\u2019a Politics. Islamic Law and Society in the Modern World. Ed. by Robert W. Hefner. Bloomington, Ind.: Indiana University Press. 179\u2013206. <\/p>\n\n\n\n