<\/p>\n\n\n\n
Ilmastonmuutosta ei ole otettu vastaan vain ongelmana, joka voidaan ratkaista erilaisilla yhteisesti sovituilla toimenpiteill\u00e4, vaan ilmastokriisi ja siihen liittyv\u00e4t toimintamallit ovat kohdanneet monenlaista vastustusta ymp\u00e4ri maailmaa. Vastustuksen pohjalla vaikuttavat my\u00f6s syvemm\u00e4t arvoihin ja asenteisiin liittyv\u00e4t tekij\u00e4t.\u00a0 Ilmastonmuutos on \u2013 kuten Mike Hulme kirjoittaa \u2013 hybridi fysikaalis-kulttuurinen ilmi\u00f6, joka edellytt\u00e4\u00e4 luonnontieteellisten, taloudellisten ja poliittisten toimien lis\u00e4ksi ihmistieteellisi\u00e4 ratkaisumalleja.<\/p>\n\n\n\n
Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden v\u00e4henemisen aiheuttamat ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat ovat siis my\u00f6s maailmankatsomuksellisia ongelmia. T\u00e4ll\u00f6in ongelmien ratkaisut eiv\u00e4t voi olla ainoastaan poliittis-taloudellisia tai perustua vain tieteeseen. Ne vaativat my\u00f6s muutoksia maailmankatsomuksissa, mihin puolestaan tuottavat rakennusaineksia eri uskontoperinteet. Ilmastonmuutoksen vastainen ty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4kin uskonnolliseen el\u00e4mismaailmaan liittyvien merkitysten huomioonottamista, muuten se j\u00e4\u00e4 puutteelliseksi.<\/p>\n\n\n\n
Ymp\u00e4rist\u00f6teemaa tarkastelevat uskonnontutkijat ovat korostaneet uskonnollista ja tieteellist\u00e4 ajattelua hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n merkityst\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kriisin ratkaisussa. My\u00f6s luonnontieteilij\u00e4t ja politiikantekij\u00e4t ovat viime aikoina huomanneet, miten uskonnot vaikuttavat ihmisten tapaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutos ja reagoida sen tuottamaan uhkaan. T\u00e4m\u00e4nkaltaiset n\u00e4kemykset kertovat siit\u00e4, miten maailmankatsomukselliset tekij\u00e4t on alettu enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ottaa vakavasti.<\/p>\n\n\n\n
Ajatus taloudellisten, poliittisten, tieteellis-teknologisten ja uskonnollisten n\u00e4kemysten yhdess\u00e4elosta vaatii kuitenkin uskontoperinteilt\u00e4 usein my\u00f6s radikaalia tradition uudelleentulkintaa suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6kriisiin. T\u00e4ll\u00f6in haasteeksi voi muodostua esimerkiksi monien perinteiden ytimess\u00e4 oleva k\u00e4sitys ihmisen ainutlaatuisuudesta suhteessa muuhun maailmaan. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tukevan modernia kapitalistis-teknologista kehitysajattelua, jossa korostetaan ihmisen oikeutta hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luonnollista maailmaa. T\u00e4m\u00e4nhetkinen antroposeenin aikakausi on rakentunut antroposentriselle ajattelulle, joka joidenkin tulkintojen mukaan nousee uskontojen synnytt\u00e4mist\u00e4 ihmiskuvista.<\/p>\n\n\n\n
Haasteeksi voivat muodostua my\u00f6s uskontoperinteiss\u00e4 esiintyv\u00e4t n\u00e4kemykset, joiden mukaan ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu ei ole uskonnollisten yhteis\u00f6jen teht\u00e4v\u00e4, vaan kuuluu muille yhteiskunnallisille toimijoille. Samoin saatetaan esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ilmastonmuutos on lopun aikojen merkki, jolloin sit\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mahdollista tai tarpeellista pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Uskonnollisten yhteis\u00f6jen n\u00e4kemykset ilmastonmuutoksesta ja ymp\u00e4rist\u00f6kriisist\u00e4 ja siihen liittyvist\u00e4 tarvittavista toimenpiteist\u00e4 ovatkin hyvin vaihtelevia, mik\u00e4 johtuu toki my\u00f6s uskontoperinteiden v\u00e4lisest\u00e4 ja sis\u00e4isest\u00e4 valtavasta monimuotoisuudesta. Kun pohditaan uskonnon roolia ja yhteisty\u00f6t\u00e4 muiden toimijoiden kanssa ilmastonmuutoksen torjunnassa, onkin syyt\u00e4 huomata, ettei ole olemassa yhdenmukaista \u201duskontoa\u201d tai uskonnollista ajattelua, vaan lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista ponnistavia ja monenlaisia k\u00e4sityksi\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 instituutioita, yhteis\u00f6j\u00e4 ja yksil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Toisaalta voidaan ajatella, ett\u00e4 monet uskontoperinteet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t elementtej\u00e4, jotka mahdollistavat aktiivisen ymp\u00e4rist\u00f6toiminnan. Uskontoperinteill\u00e4 on usein vahva vaikutus ihmisten maailmankatsomuksiin, jotka voivat olla joko sopusoinnussa yhteiskunnallisten ja poliittisten n\u00e4kemysten kanssa tai my\u00f6s konfliktissa niiden kanssa. Uskontoperinteiss\u00e4 usein sis\u00e4\u00e4nrakennettuina olevat n\u00e4kemykset ja arvot, kuten k\u00e4sitykset luonnosta tai luomakunnasta pyh\u00e4n\u00e4, moraalinen huoli luonnosta sek\u00e4 tarve huolehtia my\u00f6s tulevista sukupolvista, on mahdollista tulkita ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelullisina resursseina, joiden kautta voidaan kritisoida t\u00e4m\u00e4n hetken teknis-taloudellista kehitysajattelua. Uskontoperinteet edustavat usein my\u00f6s moraalista auktoriteettia miljardien ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mill\u00e4 on potentiaali vaikuttaa n\u00e4kemyksiin ja my\u00f6s konkreettiseen toimintaan suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. N\u00e4iden lis\u00e4ksi uskontoperinteiden institutionaaliset ja taloudelliset resurssit ovat usein merkitt\u00e4v\u00e4t, ja ne tuottavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta mahdollistaen monenlaisen yhteis\u00f6llisen toiminnan. N\u00e4in uskontoperinteet luovat periaatteessa suunnattoman resurssin ymp\u00e4rist\u00f6aktivismille sek\u00e4 vaikuttamalla j\u00e4sentens\u00e4 ajatteluun ja toimintaan ett\u00e4 my\u00f6s toimimalla esimerkiksi instituutioiden ja yhteis\u00f6jen tasoilla.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4st\u00e4 huolimatta uskontoperinteet eiv\u00e4t ole yleens\u00e4 olleet etujoukoissa ymp\u00e4rist\u00f6kriisin torjunnassa. Kuitenkin jo viimeist\u00e4\u00e4n 1960-luvulla tapahtuneen ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuuden nousun j\u00e4lkeen ne haastettiin ottamaan kantaa ja toimimaan ymp\u00e4rist\u00f6kriisin ehk\u00e4isemiseksi. V\u00e4hitellen alkoi synty\u00e4 erilaisista uskonnollisista l\u00e4ht\u00f6kohdista nousevaa ymp\u00e4rist\u00f6aktivismia, jota esiintyy 2000-luvulle tultaessa niin kaikissa suurissa uskontoperinteiss\u00e4 kuin alkuper\u00e4iskansojen etnisiss\u00e4 traditioissa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ei liene montaa uskontoperinnett\u00e4, joissa ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiin ei olisi reagoitu jollain tavoin. Perinteiden parissa tuotetaan kasvavalla tahdilla sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kriisiin liittyv\u00e4\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n suuntautuvaa ekoteologista kirjallisuutta ett\u00e4 uskonnollisten yhteis\u00f6jen j\u00e4senille suunnattuja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeistuksia kohti ekologisempaa el\u00e4m\u00e4ntapaa. Lis\u00e4ksi harjoitetaan ymp\u00e4rist\u00f6toimintaa monenlaisilla tavoilla ja tasoilla. Paikallisessa vaikuttamisessa pyrit\u00e4\u00e4n uskonnollisesti perustellulla toiminnalla saamaan aikaan muutoksia l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4llaisia ovat erilaiset ruohonjuuritasolta nousevat ymp\u00e4rist\u00f6aktivismin muodot, kuten Thaimaan buddhalaisten ekomunkkien toiminta, jossa he sitovat hakkuu-uhan alla olevien puiden ymp\u00e4rille munkinkaapuja liitt\u00e4en ne n\u00e4in osaksi munkkiyhteis\u00f6\u00e4 ja pyhien asioiden maailmaa. Paikallisen vaikuttamisen lis\u00e4ksi voidaan puhua vaikuttamisesta uskonnollisten instituutioiden tasolla, mist\u00e4 kertoo esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ilmastoty\u00f6. Uskontoperinteiden ja uskonnollisten johtajien tasolla tapahtuvaa vaikuttamista kuvaa puolestaan esimerkiksi Paavi Franciscuksen toisessa kiertokirjeess\u00e4 Laudato si esitt\u00e4m\u00e4 kutsu ekologiseen k\u00e4\u00e4ntymykseen tai patriarkka Bartolomeoksen aktiivinen toiminta ymp\u00e4rist\u00f6asioissa 1990-luvulta eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n
Antropologi Roy Rappaport esitti vuonna 1999 ilmestyneess\u00e4 tutkimuksessaan globaalin vision siit\u00e4, miten kaikki uskonnot voisivat osallistua ekosysteemin toimintaan liittyvien k\u00e4sitysten pyhitt\u00e4miseen. H\u00e4nen mukaansa t\u00e4m\u00e4 voisi auttaa sek\u00e4 \u201dmaailman eheyden\u201d s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s uskontojen elvytt\u00e4misess\u00e4 sekularisoituneissa yhteiskunnissa. Rappaport yhdisti teoksessaan tiedett\u00e4, teknologiaa ja uskontoa tavoitteenaan tuottaa holistinen teoreettinen j\u00e4sennys, jolla olisi my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhteiskunnallista merkityst\u00e4. Vaikka Rappaportin n\u00e4kemykset olivat monella tapaa utopistisia, erilaisia merkkej\u00e4 sek\u00e4 uskontoperinteiden piiriss\u00e4 tapahtuvasta luonnon pyhitt\u00e4misest\u00e4 ett\u00e4 luonnontieteellisten ja uskonnollisten ajattelutapojen vuoropuhelusta ymp\u00e4rist\u00f6kriisin torjunnassa on jo n\u00e4kyvill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Bergman, Sigurd (2017): Developments in religion and ecology. Routledge Handbook of Religion and Ecology. London and New York: Routledge.<\/p>\n\n\n\n
Hulme, Mike (2017): Climate change. Varieties of religious engagement. Routledge Handbook of Religion and Ecology. London and New York: Routledge.<\/p>\n\n\n\n
Rappaport, Roy (1999): Ritual and religion in the making of humanity. Cambridge: Cambridge University Press.<\/p>\n\n\n\n
Tucker, Mary Evelyn & Grim, John (2017): The movement of religion and ecology. Routledge Handbook of Religion and Ecology. London and New York: Routledge.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ymp\u00e4rist\u00f6teemaa tarkastelevat uskonnontutkijat ovat korostaneet uskonnollista ja tieteellist\u00e4 ajattelua hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n merkityst\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kriisin ratkaisussa. Uskonnot vaikuttavat ihmisten tapaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutos ja reagoida sen tuottamaan uhkaan.<\/p>\n","protected":false},"author":440,"featured_media":141192,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"126454,141084,136059,135918,126458,141028","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[13544],"tags":[],"class_list":["post-141191","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirkon-tutkimus"],"acf":false,"yoast_head":"\n