<\/p>\n\n\n\n
Viime vuosina ufoilmi\u00f6 on j\u00e4lleen ollut valtamediankin otsikoissa. Kiinnostusta ovat her\u00e4tt\u00e4neet muun muassa uutiset eri maiden viranomaisten julkaisemista niin sanotuista uforaporteista. Hiljattain Yhdysvaltojen avaruushallinnon\u00a0NASAn p\u00e4\u00e4johtaja Bill Nelson esitti haastattelussa<\/a>\u00a0pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 mahdollisena, ett\u00e4 maailmankaikkeudessa on \u00e4lyllist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 my\u00f6s muualla kuin maapallolla.<\/p>\n\n\n\n Ufouskomukset liittyv\u00e4t kysymykseen maan ulkopuolisesta \u00e4lyst\u00e4 (ETI, Extra Terrestial Intelligence), vaikka ne eiv\u00e4t tarkkaan ottaen ole aivan sama asia. Voidaan sanoa, ett\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 \u201dufo\u201d (Unidentified Flying Object) on laajasti tunnettu erityisesti l\u00e4nsimaisessa kulttuurissa, riippumatta sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4nk\u00f6 \u201dufoja\u201d totena tai ei.<\/p>\n\n\n\n Modernin ufoilmi\u00f6n ja ufologian voidaan sanoa saaneen alkunsa vuonna 1947, kun amerikkalainen Kenneth Arnold koki n\u00e4hneens\u00e4 tuntemattomia lent\u00e4v\u00e4 aluksia Washingtonin osavaltiossa. Vuonna 1947 Yhdysvaltain ilmavoimat perusti tutkimusryhm\u00e4n nimelt\u00e4 Project Sign kartoittamaan mahdollisia ufohavaintoja. T\u00e4m\u00e4 tutkimusprojekti jatkui eri nimill\u00e4 vuoteen 1969. Jo 1950-luvun alussa syntyi \u201dlent\u00e4v\u00e4 lautanen\u201d -ilmi\u00f6st\u00e4 kiinnostuneita ryhmi\u00e4. Osa ryhmist\u00e4 oli kiinnostunut enemm\u00e4n teknisist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Esoteerisesti suuntautuneet ryhm\u00e4t olivat keskittyneet asioihin, jotka liittyiv\u00e4t kontaktihenkil\u00f6ihin ja avaruusolentojen viesteihin.<\/p>\n\n\n\n Ufokulttuurin ymp\u00e4rille on syntynyt erityisi\u00e4 ufouskonnollisia liikkeit\u00e4 (muun muassa Aetherius-seura, Raelilainen kirkko ja Unarius-seura) ja new age -henkisyyteen ja esoteriaan liittyvi\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 (paraufologia). N\u00e4m\u00e4 edustavat ufokulttuurin uskonnollisia aspekteja. Esimerkiksi v\u00e4itettyihin abduktioihin ja kontaktikokemuksiin liittyy usein siepatulla kokemus jonkinlaisesta henkisest\u00e4 muutoksesta. Huolimatta modernista ja teknologisesta yleisilmeest\u00e4\u00e4n ufokulttuuri voidaan nimenomaan n\u00e4hd\u00e4 osana esoteerisen perinteen jatkumoa.<\/p>\n\n\n\n Ufokulttuurin piiriin kuuluu my\u00f6s muita erikoisia ilmi\u00f6it\u00e4, kuten niin sanottu karjansilpominen ja viljapeltokuviot. Ufoyhteyskertomusten taustalla ovat kansanuskonnollinen kokemusmaailma sek\u00e4 ufoaiheinen tieteisfiktio. Vaikka ufokontaktiliike on luonteeltaan esoteerinen ja vaikka sen edustajat kritisoivat usein kristinuskoa, on liikkeess\u00e4 my\u00f6s kristillisest\u00e4 perinteest\u00e4 saatuja vaikutteita. Ufokulttuurin kulttuurihistoriallisia taustoja ja eri ilmenemismuotoja ihmistieteellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta on k\u00e4sitelty teoksessa Arvoituksia avaruudesta. N\u00e4k\u00f6kulmia ufouskomuksiin (toim. Jaakko N\u00e4rv\u00e4 & Jussi Sohlberg 2020).<\/p>\n\n\n\n Ufouskonnollisuus on luonteeltaan yleens\u00e4 kulttityyppist\u00e4 toimintaa. Sosiologisesti m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 kultti on v\u00e4lj\u00e4sti organisoitunutta sosiaalista toimintaa; tiukkoja sis\u00e4- ja ulkopuolisuuden rajoja ei esimerkiksi ole. Omaa kokemusta ja tulkintaa pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Ufouskonnollisuudessa voidaan n\u00e4hd\u00e4 kolme p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4: kansanomainen ufouskonnollisuus, ufokontaktiliike (esoteerinen) ja ufoilmi\u00f6iden kristilliset tulkinnat. Ufouskonnollinen toiminta tapahtuu yleens\u00e4 ufoyhdistyksiss\u00e4, keskusteluryhmiss\u00e4 ja erilaisissa new age -kent\u00e4n tapahtumissa.<\/p>\n\n\n\n Ufouskonnollisuus on suurimmaksi osaksi luokiteltavissa niin sanotuksi implisiittiseksi uskonnollisuudeksi. \u00a0Se tarkoittaa, ettei ufouskonnollisuus ole aina selv\u00e4sti tulkittavissa uskonnollisuudeksi. Eri ufouskonnollisten liikkeiden j\u00e4senm\u00e4\u00e4ri\u00e4 on vaikea arvioida, mutta yksitt\u00e4isen j\u00e4rjest\u00f6n j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 on yleens\u00e4 korkeintaan muutamia kymmeni\u00e4 tuhansia. Sen sijaan ufoilmi\u00f6st\u00e4 ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin kiinnostuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 lienee miljoonissa. Vaikka varsinaiset ufouskonnolliset ryhm\u00e4t ovat pieni\u00e4, ufokulttuuria ilmenee laajasti niin populaarikulttuurissa kuin salaliittoteorioiden kent\u00e4ll\u00e4. Vuoden\u00a02019 Tiedebarometrin<\/a>\u00a0mukaan l\u00e4hes viidennes suomalaisista on t\u00e4ysin samaa mielt\u00e4 tai jokseenkin samaa mielt\u00e4 v\u00e4itteest\u00e4 \u201dVaikka ufo-havaintoja ei ole kyetty tieteen keinoin todentamaan, on selv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 vierailuja ulkoavaruudesta maahan on tapahtunut.\u201d Vaikka kysymys ei olekaan aktiivisesta ufologian harrastamisesta, voidaan sanoa, ett\u00e4 jonkinlainen alttius pit\u00e4\u00e4 ufoilmi\u00f6t\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 marginaalista, vaan ennemminkin valtavirtaista. Amerikkalaisista l\u00e4hes kaksi kolmasosaa (65 %) pit\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 muilla planeetoilla on \u00e4lyllist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Runsas puolet (51 %) pit\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 erilaiset sotilasraportit \u201dufoista\u201d ovat todisteita niiden olemassaolosta (Pew Research Center 2021<\/a>). Tutkimuksesta k\u00e4vi my\u00f6s ilmi, ett\u00e4 ateistit, agnostikot ja uskontokuntiin kuulumattomat pitiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 maan ulkopuolisen \u00e4lyllisen el\u00e4m\u00e4n olemassaoloa huomattavasti enemm\u00e4n kuin eri uskontokuntien edustajat. Esimerkiksi ateisteista per\u00e4ti 85 prosenttia ilmoitti pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 maapallon ulkopuolisen el\u00e4m\u00e4n olemassaoloa todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Paraufologisten ryhmien lis\u00e4ksi on j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, joiden tarkoitus on tutkia ufoilmi\u00f6it\u00e4 tieteellisin menetelmin. Esimerkkein\u00e4 monista ei-uskonnollisista ufotutkimusorganisaatioista voidaan mainita NICAP, CUFOS ja MUFON -j\u00e4rjest\u00f6t. My\u00f6s esimerkiksi Ranskan avaruustutkimusj\u00e4rjest\u00f6n (CNES) yhteydess\u00e4 on ufotutkimusorganisaatio GEIPAN, joka aloitti toimintansa jo vuonna 1977.<\/p>\n\n\n\n Ufokulttuuria on tutkittu erityisesti uskontotieteess\u00e4 (mm. Partridge, N\u00e4rv\u00e4). Tutkimuksissa on osoitettu, miten ufokulttuurissa on pitk\u00e4lti kysymys uskonnollisesta ilmi\u00f6st\u00e4. My\u00f6s amerikkalaisen psykiatrian professori John Mackin tutkimukset ufokontaktikokemuksista ovat tunnettuja. Tutkijat ovat kartoittaneet erilaisia selityksi\u00e4 ufokokemuksille. Kokemuksia on selitetty erilaisilla havaintopsykologisilla syill\u00e4, kuten unihalvauksella. Huomionarvoista kuitenkin on, ett\u00e4 ufokokemusten ja ufohavaintojen taustalla ovat varsin harvoin psykiatriset syyt.<\/p>\n\n\n\n ETI-kysymys (ja \u201dufoilmi\u00f6\u201d) ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n teologian piiriss\u00e4 aivan vieras. Vuonna 2020 ilmestyi Vesa Nissisen uskonnonfilosofian v\u00e4it\u00f6skirja\u00a0Moderneja teologisia tulkintoja kosmisesta evoluutiosta ja maan ulkopuolisen \u00e4lyllisen el\u00e4m\u00e4n mahdollisuudesta<\/a>, jossa kartoitettiin kysymyst\u00e4 mahdollisesta maan ulkopuolisen \u00e4lyn olemassaolosta ja siit\u00e4, mit\u00e4 se tarkoittaisi teologialle ja kristinuskolle. Ekoteologiastakin tuttu tulkinta kosmisesta Kristuksesta (Logos) voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ajatuksen maailmankaikkeudessa olevien el\u00e4m\u00e4nmuotojen runsaudesta ja moninaisuudesta. T\u00e4ll\u00f6in nousee esille muun muassa kysymys siit\u00e4, voisiko Imago Dei merkit\u00e4 ihmisen lis\u00e4ksi my\u00f6s muita olentoja. Luterilainen systemaattisen teologian emeritusprofessori Ted Peters on pohtinut ja kirjoittanut maan ulkopuolisen \u00e4lyn ja el\u00e4m\u00e4n mahdollisesta olemassaolosta teologian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Peters katsoo, ett\u00e4 t\u00e4llaista \u201dastroteologista\u201d l\u00e4hestymistapaa ei tulisi yliolkaisesti ohittaa.<\/p>\n\n\n\n Tunnettu jesuiittateologi ja paleontologi Pierre Teilhard de Chardin (1881\u20131955) oli vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 evoluutio on tuottanut \u00e4lyllist\u00e4 ja tietoisuuden omaavaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 maan ulkopuolella. Niin ik\u00e4\u00e4n katolinen teologi O\u2019Meara katsoo, ett\u00e4 kristillinen luomisusko mahdollistaa my\u00f6s maan ulkopuolisen el\u00e4m\u00e4nmuotojen ja tietoisten olentojen olemassaolon. Vatikaanin observatorion johtaja, fyysikko ja jesuiitta Guy Consolmagno suhtautuu hyvin avoimen my\u00f6nteisesti ajatukseen maan ulkopuolisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. T\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta ja sen seurauksia ihmiskunnalle on pohdittu esimerkiksi NASAn ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4, jossa oli mukana eri tieteenalojen edustajia. Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 oli mukana my\u00f6s Olli-Pekka Vainio Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. On huomattava, ett\u00e4 yh\u00e4 useammat luonnontieteilij\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 jonkinlaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 on maan ulkopuolella. Ei siis sin\u00e4ns\u00e4 ole ihme, ett\u00e4 on virinnyt pohdintaa sen suhteen, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 merkitsisi my\u00f6s uskonnoille ja katsomuksille.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Consolmagno, Guy & Mueller Paul (2014): Would you baptize an extraterrestrial? \u2026and other questions from the astronomers\u2019 in-box at the Vatican Observatory. New York: Image Publishing.<\/p>\n\n\n\n Kennedy, Courtney & Lau, Arnold (2021):\u00a0Most Americans believe in intelligent life beyond Earth; few see UFOs as a major national security threat<\/a>. Pew Research Center.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Nissinen, Vesa (2020):\u00a0Moderneja teologisia tulkintoja kosmisesta evoluutiosta ja maan ulkopuolisen \u00e4lyllisen el\u00e4m\u00e4n mahdollisuudesta<\/a>. Helsinki: Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n N\u00e4rv\u00e4, Jaakko (2008): Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmi\u00f6n\u00e4: Teoreettinen tutkimus. Helsinki: Helsingin yliopisto: Uskontotieteen laitos.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4rv\u00e4, Jaakko & Sohlberg Jussi (toim.) (2020): Arvoituksia avaruudesta. N\u00e4k\u00f6kulmia ufouskomuksiin. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n Octavio Chon-Torres & Peters, Ted & Seckbach, Joseph & Wileym, Russell Gordon (2021): Astrobiology: science, ethics, and public policy. Hoboken: Wiley.<\/p>\n\n\n\n O\u2019Meara, Thomas (2012): Vast Universe. Extraterrestial and Christian revelation. Collegeville: Liturgical Press.<\/p>\n\n\n\n Partridge, Christopher (ed.) (2003): UFO religions. New York: Routledge.<\/p>\n\n\n\nTeologia ja kysymys maan ulkopuolisesta \u00e4lyst\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Kirjallisuutta:<\/h2>\n\n\n\n