<\/p>\n\n\n\n
Tunnustan: varhaisten kristittyjen riidat olivat keskeinen syy sille, miksi aikanaan innostuin Uuden testamentin tutkimuksesta.<\/p>\n\n\n\n
Merkitt\u00e4v\u00e4 oivallus teologian opintojeni alkuvaiheessa oli se, kuinka erilaisen kuvan Apostolien teot ja Paavalin kirjeet antavat varhaisten seurakuntien el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Seurakuntani ja viidesl\u00e4isen her\u00e4tysliikkeen raamattuopetuksessa, jota olin aiemmin kuullut, mist\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisesta ei ollut koskaan ollut puhetta.<\/p>\n\n\n\n
Apostolien teoissa kristityt ovat yksimielisi\u00e4, rauhaa rakastavia ja rehellisi\u00e4 \u2013 lukuun ottamatta paria m\u00e4t\u00e4\u00e4 omenaa, jotka kuolivat salattuaan omistuksiaan muilta kristityilt\u00e4 (Ananias ja Safira, Apt. 5:1\u201311).<\/p>\n\n\n\n
Paavalin kirjeist\u00e4 syntyy aivan erilainen kuva. Varsinkin Korintin kaupungissa Kristuksen seuraajat aiheuttivat monenlaista harmia. He riiteliv\u00e4t ja olivat jakautuneet kuppikuntiin, kuka kenenkin puolesta (1. Kor. 1:11\u201312); heid\u00e4n yhteisill\u00e4 aterioillaan esiintyi ep\u00e4tasa-arvoisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 (1. Kor. 11:21\u201322); he olivat eri mielt\u00e4 siit\u00e4, saako perinteisille jumalille uhrattua lihaa sy\u00f6d\u00e4 (1. Kor. 8,10); he eiv\u00e4t onnistuneet sopimaan riitojaan kesken\u00e4\u00e4n (1. Kor. 6:6\u201311); he kyseenalaistivat Paavalin esiintymisen opettajana ja ajoivat h\u00e4net puolustuskannalle (2. Kor. 10\u201313). Ja niin edelleen.<\/p>\n\n\n\n
Jos Kristuksen seuraajien yhteis\u00f6 oli Korintissa samaa kokoluokkaa kuin antiikin uskonnolliset yhdistykset keskim\u00e4\u00e4rin, siihen kuului ehk\u00e4 vain 30\u2013100 henke\u00e4. Verrattain pieni joukko sai siis aikaiseksi huomattavan paljon ongelmia, joita Paavali yritti ratkaista kirjeiss\u00e4\u00e4n (ja varmaan muillakin keinoin). On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n retorisista syist\u00e4 liioitteli esiin nostamiaan ongelmia, mutta ei h\u00e4n niit\u00e4 varmasti tyhj\u00e4st\u00e4 keksinyt.<\/p>\n\n\n\n
Minua alkoivat inspiroida Paavalin kuvaamien tilanteiden el\u00e4m\u00e4nmakuisuus ja tuttuus: t\u00e4llaisia ihmiset ovat ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olleen kaikkina aikoina.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4m\u00e4 piirteet ovat vieh\u00e4tt\u00e4neet muitakin raamatuntutkijoita. Yksi Uuden testamentin merkitt\u00e4vimmist\u00e4 tutkimusparadigmoista perustuu juuri Paavalin kirjeenvaihtoon Korintin kristittyjen kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Saksalainen kriittisen raamatuntutkimuksen pioneeri Ferdinand Christian Baur (1792\u20131860) hahmotteli Korintissa esiintyvien kristittyjen \u201dpuolueiden\u201d (1. Kor. 1:12) pohjalta oletuksen kahdesta kesken\u00e4\u00e4n kiistelev\u00e4st\u00e4 varhaisen kristinuskon p\u00e4\u00e4uomasta, jotka olivat Paavalin edist\u00e4m\u00e4 pakanakristillisyys ja Pietarin symboloima juutalaiskristillisyys. Baurin jyrkk\u00e4\u00e4 kahtiajakoa on vuosien varrella kritisoitu moneen otteeseen. Erityisen ongelmalliseksi on k\u00e4ynyt Baurin oletus juutalaiskristillisyydest\u00e4. Useimmat t\u00e4h\u00e4n suuntaukseen yhdistetyt l\u00e4hteet ovat my\u00f6h\u00e4isi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ne anna kovinkaan yhdenmukaista kuvaa siit\u00e4, miten Kristus-usko ja juutalaiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t yhdistyiv\u00e4t toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n
Ongelmistaan huolimatta Baurin konfliktiparadigma on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4\u00e4n Uuden testamentin tutkimuksessa. Olen viime aikoina alkanut pohtia kriittisesti t\u00e4m\u00e4n paradigman vaikutusta oman alani tutkimukseen. On j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 \u2013 ja samalla h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 \u2013 havaita, kuinka huomaamatta Baurin Korintin tilanteen perusteella hahmottelema malli on siirtynyt l\u00e4hes sellaisenaan muiden Uuden testamentin tekstien tulkintaan. T\u00e4m\u00e4 ei ole lainkaan ongelmatonta. Pikemminkin voisi olettaa, ett\u00e4 Uuden testamentin kirjoitukset on kirjoitettu hyvin erilaisissa tilanteissa ja ett\u00e4 niiss\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t ongelmat poikkeavat toisistaan huomattavastikin.<\/p>\n\n\n\n
Tutkin parhaillaan Johanneksen kirjeit\u00e4. Ne ovat olleet otollista maaper\u00e4\u00e4 erilaisille konfliktiteorioille. On esimerkiksi selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 3. Johanneksen kirjeen kirjoittajan ja kirjeess\u00e4 mainitun Diotrefes-nimisen henkil\u00f6n v\u00e4lit eiv\u00e4t ole kunnossa. Mutta miksi? Kuuluiko Diotrefes harhaoppisten kristittyjen ryhm\u00e4\u00e4n \u2013 vai oliko h\u00e4n hengellist\u00e4 itsevaltiutta tavoitteleva piispa? Edustiko kirjeen kirjoittaja ei-muodollista, Pyh\u00e4n Hengen spontaaniin johdatukseen tukeutuvaa hengellist\u00e4 johtajuutta \u2013 vai kirjoittiko h\u00e4n juuri t\u00e4llaista k\u00e4sityst\u00e4 vastaan? Kaikkia n\u00e4it\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n vastakkaisia vaihtoehtoja eri tutkijat ovat puoltaneet.<\/p>\n\n\n\n
Yhteist\u00e4 eri suuntiin vet\u00e4ville teorioille on vain se, ett\u00e4 niiss\u00e4 kytket\u00e4\u00e4n kirjeest\u00e4 saatava, varsin v\u00e4h\u00e4inen informaatio suurempiin varhaisen kirkon piiriss\u00e4 k\u00e4ytyihin kiistoihin. Ja juuri t\u00e4ss\u00e4 piilee konfliktiparadigman yksi keskeinen ongelma: n\u00e4in suurennellaan l\u00e4hteiss\u00e4 esiin nousevia konflikteja, joiden syit\u00e4 voimme viime k\u00e4dess\u00e4 vain arvailla.<\/p>\n\n\n\n
Lyhyest\u00e4 3. Johanneksen kirjeest\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Diotrefes torjui kirjoittajan uskontoverit ja pyrki saamaan muut samoille linjoille (j. 9\u201311). Mutta miksi Diotrefes toimi n\u00e4in? Se j\u00e4\u00e4 arvoitukseksi. On hyvin mahdollista, ett\u00e4 taustalla oli paljon v\u00e4hemm\u00e4n dogmaattisia tai virkateologisia syit\u00e4 kuin tutkijat yleens\u00e4 olettavat. Ehk\u00e4 Diotrefes ei vain halunnut antaa omassa ryhm\u00e4ss\u00e4\u00e4n tilaa opetuksille, jotka jakoivat ihmiset jyrk\u00e4sti \u201dmeihin\u201d ja \u201dmuihin\u201d, \u201doikeisiin\u201d ja \u201dv\u00e4\u00e4riin\u201d Kristuksen seuraajiin. Jos vertailukohdaksi otetaan j\u00e4lleen antiikin yhdistykset, niiss\u00e4 pyrittiin aktiivisesti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4senist\u00f6n jakautumista kuppikuntiin (aivan kuten Paavali toimii 1. Korinttilaiskirjeess\u00e4).<\/p>\n\n\n\n
Toinen esimerkki Johanneksen kirjeist\u00e4: on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 1. Johanneksen kirjeen kirjoittajalla on mieless\u00e4\u00e4n Kristuksen seuraajia, joita h\u00e4n poleemisesti kuvaa Kristuksen vastustajiksi, antikristuksiksi (1. Joh. 2:18\u201323). Sen sijaan ei ole ollenkaan selv\u00e4\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t ajattelivat ja opettivat.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimuksessa on usein oletettu, ett\u00e4 kirjeen kirjoittaja viittaa vastustajien n\u00e4kemyksiin erilaisissa ehtolauseissa (\u201djos sanomme el\u00e4v\u00e4mme h\u00e4nen yhteydess\u00e4\u00e4n, mutta vaellamme pime\u00e4ss\u00e4\u201d, 1. Joh. 1:6; \u201djos v\u00e4it\u00e4mme, ettemme ole syntisi\u00e4\u201d, 1:8) tai yleist\u00e4vill\u00e4 lauseilla (\u201djoka sanoo tuntevansa h\u00e4net mutta ei pid\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4skyj\u00e4\u00e4n\u201d, 2:4; \u201djoka v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevansa valossa mutta vihaa velje\u00e4\u00e4n\u201d, 2:9).<\/p>\n\n\n\n
Ei kuitenkaan ole ollenkaan varmaa, ett\u00e4 t\u00e4llaiset v\u00e4itteet viittaisivat vastustajien k\u00e4ytt\u00e4miin sloganeihin. Kyse voi olla kirjeen kirjoittajan omasta tavasta kehottaa lukijoita oikeanlaiseen uskoon ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajan lausumat synnist\u00e4 ja synnitt\u00f6myydest\u00e4 ovat erityisen hankalia, sill\u00e4 ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ristiriitaisilta. H\u00e4n sek\u00e4 torjuu (1:8\u201310) ett\u00e4 hyv\u00e4ksyy (2:9) ajatuksen kristittyjen synnitt\u00f6myydest\u00e4. Kun t\u00e4llainen kahteen suuntaan vet\u00e4v\u00e4 ajatus yhdistyy konfliktiparadigmaan, tulkinnat alkavat muuttua todella monimutkaisiksi. Yhden n\u00e4kemyksen mukaan kirjeen kirjoittajalla onkin erilaisia vastustajia, yhdell\u00e4 puolella omaa synnitt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n korostaneita perfektionisteja, toisella moraalisesti v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 libertinistej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ja tietenkin n\u00e4m\u00e4 libertinistit yhdistet\u00e4\u00e4n \u201dgnostilaiseen\u201d kristinuskon tulkintaan, sill\u00e4 gnostilaisina pidettyj\u00e4 kristittyj\u00e4 syytettiin joissain varhaiskristillisiss\u00e4 teksteiss\u00e4 moraalittomuudesta. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 unohtuu, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 l\u00e4hteet ovat my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4 ajalta ja ett\u00e4 syyt\u00f6ksi\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4t n\u00e4iden kristittyjen vastustajat omissa poleemisissa teoksissaan.<\/p>\n\n\n\n
Turhan monimutkaisuuden lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4n tulkinnan ongelmana on, ett\u00e4 1. Johanneksen kirjeen kirjoittaja ei Kristuksen vastustajista puhuessaan viittaa sen enemp\u00e4\u00e4 heid\u00e4n moraaliseen ylemmyydentuntoonsa kuin heid\u00e4n moraalittomuuteensakaan.<\/p>\n\n\n\n
Ehk\u00e4 kyse ei ole edes Kristuksen inkarnaation kielt\u00e4jist\u00e4; avainkohta 1. Joh. 4:2 on kreikan kieless\u00e4 muotoiltu niin, ett\u00e4 kirjoittajan n\u00e4k\u00f6kulmasta vastustajat eiv\u00e4t tunnusta Kristusta lainkaan \u2013 kyse ei ole siis siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 vastustajat tunnustivat Kristuksen jollain tavalla mutta torjuivat ajatuksen h\u00e4nen t\u00e4ydest\u00e4 ihmisyydest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Olisi helppo listata muitakin esimerkkej\u00e4 varhaisten kristittyjen konflikteista, joita tutkijat ovat paisutelleet, ehk\u00e4 joskus jopa keksineet. Olen alkanut mietti\u00e4, onko konfliktiparadigman suosion yhten\u00e4 syyn\u00e4 ajatus konflikteista historiankirjoituksen kulmakiven\u00e4. Jo koulun historiantunnilla opetettiin kaava tausta-konflikti (usein sota)-tulokset. Mutta onko v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ajatella, ett\u00e4 vain konflikteilla ja niiden tuomilla k\u00e4\u00e4nteill\u00e4 on merkityst\u00e4 historiassa?<\/p>\n\n\n\n
Kristinuskon historiasta voisi poimia toisenlaisiakin esimerkkej\u00e4 varhaisten kristittyjen suhtautumisesta toisinajattelijoihin. Nostan esiin vain yhden.<\/p>\n\n\n\n
Clemens Aleksandrialainen (n. 150\u2013215) esitti Stromateis-teoksessaan muutamia lainauksia Valentinokselta, jota pidet\u00e4\u00e4n yhden gnostilais-kristillisen koulukunnan perustajana. Clemens torjui l\u00e4hes poikkeuksetta Valentinoksen n\u00e4kemykset \u2013 paitsi yhdess\u00e4, kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hieman erikoiselta tuntuvassa kohdassa.<\/p>\n\n\n\n
Valentinoksen mukaan Jeesuksella oli poikkeuksellinen ruuansulatus: h\u00e4n s\u00f6i ja joi, mutta ei ulostanut. Perusteena oli Jeesuksen poikkeuksellinen itsehallinta, joka koski my\u00f6s h\u00e4nen kehoaan: \u201dNiin vahva oli h\u00e4nen pid\u00e4ttyvyytens\u00e4, ettei h\u00e4ness\u00e4 turmeltunut edes ravinto.\u201d (Valentinos, frag. 3).<\/p>\n\n\n\n
Kiinnostavaa on, ett\u00e4 Clemens hyv\u00e4ksyy Valentinoksen opetuksista juuri t\u00e4m\u00e4n kohdan. Eik\u00e4 vain hyv\u00e4ksy, vaan rakentaa oman opetuksensa Valentinoksen esitt\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen varaan, aivan samaan tapaan kuin h\u00e4n muualla vetoaa pyhiin kirjoituksiin. Clemens jatkaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti edell\u00e4 mainitun katkelman j\u00e4lkeen: \u201dN\u00e4in meid\u00e4n tulee harjoittaa itsehillint\u00e4\u00e4 sen rakkauden vuoksi, jota me tunnemme Herraa kohtaan \u2026\u201d<\/p>\n\n\n\n
On aivan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 varhaisten kristittyjen v\u00e4lill\u00e4 oli konflikteja. He kiisteliv\u00e4t monenlaisista aiheista ja monenlaisin seurauksin. Konflikti ei edes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n huono asia. Toisinaan konfliktia voidaan tarvita hyvien asioiden edist\u00e4miseen, luutuneiden ajatusten ja asenteiden muuttamiseksi \u2013 ja joskus siihenkin, ett\u00e4 asioissa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n
Pohdintojeni tarkoitus on pikemminkin katsoa kriittisesti omaa tutkimusalaani. Minusta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Uuden testamentin tutkimuksessa keskityt\u00e4\u00e4n liian yksipuolisesti konflikteihin, toisinaan suurennellaan niit\u00e4 ja joskus jopa luodaan niit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 voi heijastaa ajatusta, ett\u00e4 konfliktit ovat kiinnostavampia kuin muunlaiset suhteet Kristuksen varhaisten seuraajien v\u00e4lill\u00e4. Toisenlaisia esimerkkej\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole pilvin pimein, mutta niit\u00e4kin on, ja ne ansaitsevat huomiota siin\u00e4 miss\u00e4 riitapukaritkin.<\/p>\n\n\n\n
Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 nostin esiin Clemens Aleksandrialaisen. H\u00e4n oli ilmeisen avarakatseinen opettaja, sill\u00e4 h\u00e4n oli valmis oppimaan vastustajaltaan. Olemmeko me valmiita kuuntelemaan ja oppimaan \u2013 my\u00f6s niilt\u00e4, joiden kanssa emme ole samaa mielt\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Dunderberg, Ismo (2021): From conflict to recognition: rethinking a scholarly paradigm in the study of Christian origins\u201d. \u2013 Tolerance, intolerance, and recognition in early Christianity and early Judaism. Toim. Outi Lehtipuu & Michael Labahn. Amsterdam: Amsterdam University Press. 19\u201346.<\/p>\n\n\n\n
Valentinoksen fragmentin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s: Ismo Dunderberg, kirjassa Nag Hammadin k\u00e4tketty viisaus: Gnostilaisia ja muita varhaiskristillisi\u00e4 tekstej\u00e4. Toim. Ismo Dunderberg & Antti Marjanen. 2. p. Helsinki: WSOY, 2005.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on Uuden testamentin eksegetiikan professori Helsingin yliopistossa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Onko konfliktiparadigman suosion yhten\u00e4 syyn\u00e4 ajatus konflikteista historiankirjoituksen kulmakiven\u00e4? Mutta onko v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ajatella, ett\u00e4 vain konflikteilla ja niiden tuomilla k\u00e4\u00e4nteill\u00e4 on merkityst\u00e4 historiassa?<\/p>\n","protected":false},"author":440,"featured_media":141184,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"126456,136099,141084,126463,126454,141088","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[13544],"tags":[],"class_list":["post-141183","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirkon-tutkimus"],"acf":false,"yoast_head":"\n