<\/p>\n\n\n\n
Valko-Ven\u00e4j\u00e4 on ollut pitk\u00e4\u00e4n maa, jota ei ole. Ei ainakaan yleisess\u00e4 tietoisuudessa. Sitten maa nousi kertaheitolla yleiseen tietoisuuteen kes\u00e4ll\u00e4 2020. Tuolloin vuodesta 1994 hallinnut Aljaksandr Luka\u0161enka julistettiin j\u00e4lleen presidentinvaalien voittajaksi.<\/p>\n\n\n\n
Vaalien tulosta pidettiin yleisesti v\u00e4\u00e4risteltyn\u00e4. Seurauksena oli laajoja mielenosoituksia ja l\u00e4nsimaiden pakotteita.<\/p>\n\n\n\n
Kirkot eiv\u00e4t suinkaan ole j\u00e4\u00e4neet kiistassa sivuun. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa sekin, ett\u00e4 maan uskonnollisessa tilanteessa heijastuu Valko-Ven\u00e4j\u00e4n asema id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4. Valtauskonto on ortodoksisuus, johon identifioituu kolme nelj\u00e4st\u00e4 valkoven\u00e4l\u00e4isest\u00e4. Arviolta 10\u201315 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on roomalaiskatolisia.<\/p>\n\n\n\n
Valko-Ven\u00e4j\u00e4n sijainti id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4 konkretisoituu siin\u00e4, ett\u00e4 maassa joulua vietet\u00e4\u00e4n kahdesti. Sek\u00e4 katolisen ett\u00e4 ortodoksisen tradition mukaiset joulup\u00e4iv\u00e4t ovat kansallisia vapaap\u00e4ivi\u00e4. Luka\u0161enka toivottaa virkansa puolesta hyv\u00e4\u00e4 joulua molempina p\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Luka\u0161enka itse on sanonut olevansa ortodoksinen ateisti, joka arvostaa kristinuskon kulttuurista merkityst\u00e4. H\u00e4n kuitenkin saattaa puhua Jumalasta tavalla, joka ei vaikuta ateistiselta. Luka\u0161enka esiintyy toisinaan ortodoksikirkoissa. H\u00e4n ei tee ristinmerkki\u00e4, mutta pit\u00e4\u00e4 k\u00e4tt\u00e4 syd\u00e4mell\u00e4\u00e4n kunnioituksen osoituksena.<\/p>\n\n\n\n
Valko-Ven\u00e4j\u00e4n pienuskontoihin kuuluvat eri protestanttiset kirkkokunnat pieni luterilainen kirkko mukaan lukien sek\u00e4 muslimit ja juutalaiset.<\/p>\n\n\n\n
Ennen toista maailmansotaa juutalaisuus leimasi aluetta vahvasti, ja muun v\u00e4est\u00f6 taholta juutalaisiin kohdistui ep\u00e4luuloja ja pogromeita. Valko-Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 on kotoisin muun muassa Vitebskiss\u00e4 syntynyt taiteilija Moi\u0161e Segal, joka tunnetaan paremmin nimell\u00e4 Marc Chagall.<\/p>\n\n\n\n
Nykyisen Valko-Ven\u00e4j\u00e4n suhde maan pieneen juutalaisv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n on erikoinen. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 juutalaisia muistetaan natsien uhreina, toisaalta vanha juutalaisvastaisuus puskee v\u00e4lill\u00e4 l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n
Juutalaisvastaiset asenteet nousivat esiin muun muassa lokakuussa 2021 minskil\u00e4isess\u00e4 kerrostalossa k\u00e4ydyn tulitaistelun j\u00e4lkeen. Kahakassa menehtyi KGB:n (Valko-Ven\u00e4j\u00e4n turvallisuuspoliisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edelleen t\u00e4t\u00e4 nime\u00e4) poliisi Dmitri Fedosjuk sek\u00e4 oppositiomielinen Andrei Zeltser.<\/p>\n\n\n\n
Kun selvisi, ett\u00e4 Zeltser on juutalainen, valtiollisella TV-kanavalla toimittaja irvi t\u00e4t\u00e4 puhuen traditionaalisella juutalaisaksentilla. Historian varjot ovat pitki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ortodoksinen uskonto levisi nykyisen Valko-Ven\u00e4j\u00e4n alueelle keskiajalla. Brestin unionissa 1596 kirkko muuttui niin sanotuksi uniaattikirkoksi. Ulkoisesti se s\u00e4ilytti it\u00e4isen perinteen mukaisen luonteensa, mutta mukautui opillisesti paavin ja katolisen kirkon yhteyteen.<\/p>\n\n\n\n
Uniaattikirkon syntyminen liittyi Puolan vaikutuksen vahvistumiseen. Kun Valko-Ven\u00e4j\u00e4n alue joutui 1700-luvun kuluessa Ven\u00e4j\u00e4n haltuun, alkoi uniaattikirkon siirt\u00e4minen takaisin ortodoksiseen kirkkoon. Lopullisesti Brestin unioni purettiin Polatskin kokouksessa 1839.<\/p>\n\n\n\n
Valko-Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksikirkosta muodostettiin suoraan Moskovan alainen eksarkaatti. T\u00e4m\u00e4 tilanne vallitsee yh\u00e4 ja sitoo Valko-Ven\u00e4j\u00e4n voimakkaasti Moskovaan. Valko-Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksikirkon pysyminen Moskovan patriarkaatin yhteydess\u00e4 on my\u00f6s osa Kremlin (kirkko)politiikkaa.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4\u00e4n suhteiden l\u00f6ystymist\u00e4 ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 varsinkaan sen j\u00e4lkeen, kun Ukrainan ortodoksikirkko p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 Moskovan patriarkaatin alaisuudesta Konstantinopolin patriarkan alaisuuteen. Kehityksen ei haluta toistuvan Valko-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Ei sellaisesta tosin ole ollut merkki\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Moskovan ote kirkosta toimii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s Luka\u0161enkan eduksi. Kun eksarkki Pavel osoitti sympatiaa mielenosoittajille kes\u00e4ll\u00e4 2020, h\u00e4net siirrettiin nopeasti syrj\u00e4\u00e4n. Uudeksi eksarkiksi nostettiin Venjam, joka on esiintynyt Luka\u0161enkan rinnalla t\u00e4t\u00e4 kyseenalaistamatta.<\/p>\n\n\n\n
Roomalaiskatolisen kirkon ytimen muodostaa maan puolalaisv\u00e4hemmist\u00f6, mutta ei rajoitu siihen. L\u00e4ntisell\u00e4 Valko-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kieli-identiteetti on h\u00e4ilyv\u00e4 ja ep\u00e4selv\u00e4. Lis\u00e4ksi roomalaiskatolinen kirkko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silmiinpist\u00e4v\u00e4n paljon valkoven\u00e4j\u00e4\u00e4 verrattuna ven\u00e4j\u00e4n kielt\u00e4 suosivaan ortodoksikirkkoon.<\/p>\n\n\n\n
Valko-Ven\u00e4j\u00e4n roomalaiskatolisuus ei siis samastu puolalaisuuteen, mutta toisinaan t\u00e4llainen kytkent\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tuli esiin Valko-Ven\u00e4j\u00e4n roomalaiskatolisten johtajan, arkkipiispa Tadeusz Kondrusiewiczin tapauksessa.<\/p>\n\n\n\n
Kondrusiewicz oli yksityisvierailulla Puolassa, kun h\u00e4nelt\u00e4 estettiin paluu maahan elokuun lopussa 2020. \u00c4idinkielelt\u00e4\u00e4n puolalainen arkkipiispa on syntyper\u00e4inen Valko-Ven\u00e4j\u00e4n kansalainen. H\u00e4n oli puhunut mielenosoittajien puolesta, ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4n hallinto selitti arkkipiispan Puolan-vierailun vehkeilyksi itse\u00e4\u00e4n vastaan.<\/p>\n\n\n\n
Vatikaanin ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4n neuvotteluissa p\u00e4\u00e4dyttiin ratkaisuun, jossa Kondrusiewicz p\u00e4\u00e4stettiin takaisin maahan, mutta erosi virastaan. Uusi apostolinen nuntius (eli Vatikaanin suurl\u00e4hettil\u00e4s) Ante Jozi\u0107 puolestaan esitti valtuuskirjansa Luka\u0161enkalle marraskuussa 2020.<\/p>\n\n\n\n
Jozi\u0107in menettely her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sik\u00e4li huomiota, ett\u00e4 marraskuussa 2020 Valko-Ven\u00e4j\u00e4lle saapunut Ranskan suurl\u00e4hettil\u00e4s Nicolas de Lacoste kielt\u00e4ytyi esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 valtuuskirjaa Luka\u0161enkalle vedoten siihen, ettei EU tunnusta Luka\u0161enkan asemaa presidenttin\u00e4. Vatikaani siis tunnusti ja vaa\u2019assa ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 painoivat kirkon toimintaedellytykset. Ranskan suurl\u00e4hettil\u00e4s karkotettiin maasta lokakuussa 2021.<\/p>\n\n\n\n
Toisen maailmansodan muistot ovat Valko-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 voimakkaita, ja niit\u00e4 my\u00f6s pidet\u00e4\u00e4n tietoisesti yll\u00e4. Toistuvan narratiivin mukaan l\u00e4nnest\u00e4 on edelleen tulossa l\u00e4hinn\u00e4 natseja. L\u00e4nsisuunta lienee ainoa syy, miksi roomalaiskatoliset toisinaan assosioidaan natseihin.<\/p>\n\n\n\n
Natseihin on viime aikoina yhdistetty my\u00f6s Suuri Jumala -laulu, jossa rukoillaan Valko-Ven\u00e4j\u00e4n puolesta. Laulua ehdotettiin tuloksetta maan kansallislauluksikin 1990-luvulla, mutta sit\u00e4 on laulettu usein erityisesti katolisessa kirkossa. Kun protestien yhteydess\u00e4 siit\u00e4 tuli eritt\u00e4in suosittu, viranomaiset ovat alkaneet suhtautua siihen kielteisesti \u2013 kyse on natsismista, koska sanat on laadittu natsimiehityksen aikana.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n vuoden syksyll\u00e4 Minskin kaupungin lehti julkaisi kuvan, jossa roomalaiskatolinen pappi v\u00e4\u00e4nsi kaulassaan olevan ristin hakaristiksi. Asiasta nousi sellainen kohu, ett\u00e4 lopulta ulkoministeri Uladzimir Makiej p\u00e4\u00e4tyi vakuuttelemaan Vatikaanin valtiosuhteista vastaavalle arkkipiispa Paul Richard Gallagherille, ettei lehden pilakuva ilmenn\u00e4 valtion kantaa.<\/p>\n\n\n\n
Historiallisesti roomalaiskatolisten assosioiminen natseihin on varsin erikoista. Toisen maailmansodan aikana nykyisen Valko-Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4ntisill\u00e4 alueilla toimi niin sanottu Puolan kotiarmeija, joka taisteli sek\u00e4 natseja ett\u00e4 neuvostopartisaaneja vastaan. Kotiarmeijan joukoissa toimi my\u00f6s katolisia pappeja.<\/p>\n\n\n\n
Valko-Ven\u00e4j\u00e4n historiakuva rakentuu voimakkaasti neuvostohistorialle, jossa partisaanien taistelu natseja vastaan on kohotettu yli kaiken. Kotiarmeija unohtuu natsien vastaisen taistelun kiusallisena kilpailijana. Neuvostohistoria heijastuu jopa Hollywoodin elokuviin. Vuonna 2008 julkaistu tositarinaan perustuva Uhma kertoo juutalaisten ja partisaanien yhteisest\u00e4 taistelusta natseja vastaan, mutta puolalaisiin ei viitata sanallakaan.<\/p>\n\n\n\n
Kes\u00e4ll\u00e4 2020 alkaneen kriisin uskonnolliset j\u00e4nnitteet liittyv\u00e4t Valko-Ven\u00e4j\u00e4n kansallisiin ja kulttuurisiin ominaispiirteisiin id\u00e4n ja l\u00e4nnen vaikutteiden kent\u00e4ss\u00e4. Niit\u00e4 puolestaan on mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tuntematta maan historiaa.<\/p>\n\n\n\n
Maan ortodoksikirkon samalla kertaa vahva mutta Moskovalle ehdottoman alisteinen asema selittyy vain sen kautta, ett\u00e4 kirkon ortodoksisuus haluttiin varmistaa sen oltua yli 200 vuotta uniaattikirkkona. Yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Kreml pit\u00e4\u00e4 Valko-Ven\u00e4j\u00e4n ortodokseja kontrollissaan torjuakseen valkoven\u00e4l\u00e4isten lipumisen l\u00e4nteen. Eksarkki vaihdettiin mielenosoitusten alettua pikaisesti kuuliaisempaan.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s Roomalaiskatolinen kirkko ja Vatikaani ovat taipuneet Valko-Ven\u00e4j\u00e4n valtion edess\u00e4. Oppositiohenkinen arkkipiispa Kondrusiewicz siirrettiin syrj\u00e4\u00e4n, ja apostolinen nuntius k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tunnusti Luka\u0161enkan presidenttiyden. Turvallisuuselimet ovat huolehtineet, ett\u00e4 sek\u00e4 ortodoksisesta ett\u00e4 katolisesta kirkosta on puhdistettu valtion johdolle kiusallisia toimijoita.<\/p>\n\n\n\n
Marraskuussa 2021 Puolan vastaiselle rajalle keskittyneet siirtolaiset saivat tukea maan kristityilt\u00e4. Eksarkki vetosi Vanhaan testamenttiin ja kehotti tukemaan siirtolaisia. Katolisen Caritas-avustusj\u00e4rjest\u00f6n kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 toimi my\u00f6s maan pieni luterilainen kirkko siirtolaisten avuksi. N\u00e4in kirkot ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 toteuttivat kristillist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, mutta v\u00e4littiv\u00e4t samalla maan hallinnon toivomaa kuvaa tilanteesta: valkoven\u00e4l\u00e4iset auttavat pakolaisia samalla, kun EU torjuu heid\u00e4t kylm\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n
Joulukuun alussa 2021 tuomittiin katolinen viiden lapsen \u00e4iti Volha Zalatar nelj\u00e4n vuoden vankeuteen ekstremismist\u00e4 ja julkisen j\u00e4rjestyksen rikkomisesta. Kristittyjen ryhm\u00e4 vetosi Zalatarin puolesta maan katolisiin piispoihin ja Vatikaanin nuntiukseen. Piispojen tiedottaja Juri Sanko ilmoitti, etteiv\u00e4t piispat ota julkisuudessa kantaa pid\u00e4tettyjen katolisten puolesta, jotta tilanne ei huononisi.<\/p>\n\n\n\n
Luka\u0161enka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saaneen otteen maan kirkoista.<\/p>\n\n\n\n
Artikkeli perustuu mediaseurantaan ja kirjoihin Tuntematon Valko-Ven\u00e4j\u00e4 (Toim. Arto Luukkanen. Helsinki: Edita 2009) ja Bogdan Musial, Sowjetische Partisanen 1941\u20131944: Mythos und Wirklichkeit (Paderborn: Sch\u00f6ningh 2009).<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Tutkija; dosentti, Helsingin yliopisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Valko-Ven\u00e4j\u00e4n kriisi heijastuu my\u00f6s alueen uskontoihin, jotka ilment\u00e4v\u00e4t maan historiassa vaihdellutta asemaa it\u00e4isen ja l\u00e4ntisen kulttuuripiirin rajalla. Ortodoksisuus on Valko-Ven\u00e4j\u00e4n valtauskonto, mutta roomalaiskatolinen kirkko on my\u00f6s vahva.<\/p>\n","protected":false},"author":440,"featured_media":141137,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"141106,126424,141047,136099,141132,141124","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[13544],"tags":[],"class_list":["post-141136","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirkon-tutkimus"],"acf":false,"yoast_head":"\n