{"id":141112,"date":"2022-03-22T14:08:00","date_gmt":"2022-03-22T12:08:00","guid":{"rendered":"https:\/\/evl.fi\/plus\/?p=141112"},"modified":"2024-06-05T10:42:40","modified_gmt":"2024-06-05T07:42:40","slug":"vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/","title":{"rendered":"Vanha testamentti ei ole kirja ja Jumalalla on nimi"},"content":{"rendered":"\n

Mobiilik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetussa, Pipliaseuran johtamassa Vanhan testamentin\u00a0VT2028-k\u00e4\u00e4nn\u00f6sprojektissa<\/a>\u00a0on juuri p\u00e4\u00e4sty alkuun. Ratkaistavia asioita on edess\u00e4 viel\u00e4 lukuisia. Kuten UT2020-k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen tutustuneet tiet\u00e4v\u00e4t, kaikkea ohjaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4keskeinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6smenetelm\u00e4. Keskeisess\u00e4 roolissa on my\u00f6s k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen testaaminen eri k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhmill\u00e4. Nostan esiin pari t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja mielenkiintoista kysymyst\u00e4 ty\u00f6n alkuvaiheesta ohjausryhm\u00e4n j\u00e4senen n\u00e4k\u00f6kulmasta: mit\u00e4 k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n ja mit\u00e4 teemme Jumalalle?<\/p>\n\n\n\n

Toisin kuin usein ajatellaan, Vanha testamentti ei ole kirja. No, voisi tarkentaa, ett\u00e4 Vanha testamentti tai heprealainen Raamattu ei ole vain kirja. Ennen koodeksien l\u00e4pimurtoa kristillisell\u00e4 ajalla tekstit kirjoitettiin k\u00e4\u00e4r\u00f6ihin, joilla on erilainen logiikka kuin kirjoilla. Digitaalisen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n \u201dskrollaaminen\u201d on jopa l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 muinaisen k\u00e4\u00e4r\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuin kirjan selaaminen. Yksi n\u00e4kym\u00e4 avautuu kerrallaan eik\u00e4 k\u00e4\u00e4r\u00f6 ei ole samalla tavalla suljettu kokonaisuus kuin kansiin sidottu kirja.<\/p>\n\n\n\n

Pipliaseuran projektissa ei tehd\u00e4 uusittua k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 suomenkielisest\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4, vaan uusi suomennos alkukielisest\u00e4 tekstist\u00e4. Jo ennen hankkeen aloittamista oli ratkaistava, mist\u00e4 alkukielisest\u00e4 tekstist\u00e4 k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n. Vanhan testamentin osalta ollaan erityisen haastavassa tilanteessa: miss\u00e4\u00e4n ei ole olemassa yksinkertaista k\u00e4sikirjaa \u201dT\u00e4m\u00e4 on Vanha tai Vanhin testamentti\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Hepreankielinen vai kreikankielinen?<\/h2>\n\n\n\n

Vuosisadat vain vilisev\u00e4t silmiss\u00e4, kun aletaan puhua Vanhan testamentin tekstihistoriasta. Vaikka moni sijoittaa heprealaisen Raamatun syntyajan p\u00e4\u00e4osin persialaisajalle (noin 550\u2012330 eaa.) tai aiemmaksi,\u00a0varhaisin kokonainen hepreankielinen k\u00e4sikirjoitus<\/a>, joka on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme, on keskiaikainen koodeksi vuodelta 1008\/1009 jaa. (Kerran Pietarissa ollessani kysyin reippaasti, josko t\u00e4t\u00e4 Codex Leningradensista saisi n\u00e4hd\u00e4, mutta ei sill\u00e4 kertaa onnistunut). T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sikirjoitus, joka edustaa niin sanottua masoreettista teksti\u00e4, on tunnetusti raamatunheprean opinnoissakin k\u00e4ytetyn Biblia Hebraica Stuttgartensia -edition (BHS) pohjana. Sen uusin painos,\u00a0Biblia Hebraica Quinta (BHQ<\/a>), on tekeill\u00e4; ty\u00f6ryhm\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s suomalaisia tutkijoita.<\/p>\n\n\n\n

Koska kirjoituksia k\u00e4ytt\u00e4neet Palestiinan juutalaiset eliv\u00e4t hellenistisess\u00e4 maailmassa, hepreankielisi\u00e4 tekstej\u00e4 k\u00e4\u00e4nnettiin kuitenkin jo varhain kreikaksi. Varhaisimmat meille s\u00e4ilyneet kreikankieliset Uuden ja Vanhan testamentin kokonaiset koodeksit ovat 300\u2012400-luvuilta jaa. (esimerkiksi\u00a0Codex Sinaiticus<\/a>) ja poikkeavat monin paikoin heprealaisesta tekstist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kreikankielisen tekstin varhaisia muotoja j\u00e4ljitet\u00e4\u00e4n lukuisten muiden (usein keskiaikaisten) k\u00e4sikirjoitusten, kirkkoisien lainausten, tyt\u00e4rk\u00e4\u00e4nn\u00f6sten ja joidenkin antiikin aikaisten k\u00e4sikirjoitusten perusteella. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta syntyy niin sanotun G\u00f6ttingenin kriittisen sarjan editioita, joissa my\u00f6s suomalaiset tutkijat ovat aktiivisesti mukana.<\/p>\n\n\n\n

Kreikankielisest\u00e4 tekstist\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen olisi toki k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4, mutta joissakin tapauksissa kreikankielinen teksti s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 varhaisemman tekstimuodon kuin masoreettinen teksti; toisin sanoen, kreikankielisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen pohjana on ollut erilainen hepreankielinen teksti kuin masoreettiseen tekstiin p\u00e4\u00e4tynyt muoto.<\/p>\n\n\n\n

Apua Qumranista?<\/h2>\n\n\n\n

Moni on kuullut Qumranin tai Kuolleenmeren kirjak\u00e4\u00e4r\u00f6ist\u00e4. Eik\u00f6 niist\u00e4 l\u00f6ytyisi varhaisin Raamattu? Noin 75 vuotta sitten l\u00f6ydetyt Qumranin tekstit ovatkin kahdella tavalla merkitt\u00e4vi\u00e4. Ensiksi ne toivat esiin heprean- ja arameankielisi\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia karkeasti ajalta 250 eaa.\u201370 jaa. Valitettavasti useimmat ovat vain palasia kokonaisista k\u00e4sikirjoituksista, joten ne eiv\u00e4t voi sellaisenaan toimia k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten pohjana. Verrattuna keskiaikaiseen koodeksiin\u00a0Qumranin k\u00e4\u00e4r\u00f6t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t\u00e4<\/a>\u00a0kuitenkin havainnollisesti, millaisia todenn\u00e4k\u00f6isimmin vaikkapa Jeesus Nasaretilaisen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t kirjoitukset olivat. K\u00e4\u00e4r\u00f6\u00f6n ei liity samanlaista ajatusta kirjakokoelmasta kuin my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n koodeksiin.<\/p>\n\n\n\n

Qumranin k\u00e4sikirjoitukset my\u00f6s osoittavat konkreettisesti, ett\u00e4 tekstimuoto ei monen kirjan osalta ollut viel\u00e4 vakiintunut. Tekstit muotoutuivat jonkin verran jokaisella kopioimiskerralla, ja tietoiset muutokset ovat samanlaatuisia kuin ne, joita voidaan n\u00e4hd\u00e4 olemassa olevia Raamatun tekstej\u00e4 tutkimalla: vanhemman materiaalin p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4 ja tulkitsemista.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in ollen on, ainakin usean kirjan kohdalla, luovuttu ajatuksesta, ett\u00e4 voitaisiin j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 jonkinlainen alkuteksti, joka sitten toimii raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6sten pohjana. On my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 hepreankielisten tekstien osalta olemme pitk\u00e4lti keskiaikaisten koodeksien varassa, jotka eiv\u00e4t aina edusta varhaisinta tekstimuotoa vaikka edustaisivatkin yht\u00e4 muinaista tekstimuotoa.<\/p>\n\n\n\n

Toiseksi Qumranin tekstit toivat uudenlaista painoarvoa kreikankielisen Vanhan testamentin tutkimukselle: ne antoivat aihetta olettaa, ett\u00e4 jos kreikankielinen teksti poikkeaa heprealaisesta, syy ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n, vaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4jill\u00e4 saattoi olla poikkeava heprealainen tekstimuoto k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ollen kreikankielist\u00e4 aineistoa olisi syyt\u00e4 usein tutkia tarkemmin. T\u00e4m\u00e4 vaatii kuitenkin tarkkaa tutkimusta ja paljon aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Digiajan Raamattu<\/h2>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Suomen Pipliaseura on osa Yhtyneiden Raamattuseurojen verkostoa (United Bible Societies, UBS) ja sitoutunut sen parissa sovittuihin periaatteisiin. Siihen kuuluu muun muassa ty\u00f6ekonomia: k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 ei tehd\u00e4 uutta tekstikriittist\u00e4 laitosta vaan otetaan huomioon vain keskeisimm\u00e4t, laadukkaissa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 jo aiemmin tehdyt tekstikriittiset ratkaisut. Ty\u00f6ryhm\u00e4 seuraa BHQ-editioita miss\u00e4 mahdollista ja muutoin pyrkii ottamaan huomioon muun muassa Qumranin l\u00f6yd\u00f6iss\u00e4 olevat merkitt\u00e4v\u00e4t lukutapaerot.<\/p>\n\n\n\n

Unelmissani visioin jo tietysti sellaista mobiiliversiota, jossa voisi olla jotenkin n\u00e4kyviss\u00e4 se moneus, joka tekisi oikeutta antiikin maailmalle: teksti ei ole vain yksi vaan monta. N\u00e4in tulisi n\u00e4kyviin se, ett\u00e4 pyh\u00e4 teksti ei ole muuttumaton mutta silti arvokas. Tulkintojen rikkaus l\u00e4v\u00e4ht\u00e4\u00e4 n\u00e4kyviin konkreettisissa kirjurin kyn\u00e4n piirroissa, kun kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut eik\u00e4 ole monopolia Raamattuun.   <\/p>\n\n\n\n

Jumalalla on historia<\/h2>\n\n\n\n

Yksi suuri kysymys k\u00e4velee vastaan toisessa muodossa: miten otamme huomioon sen, ett\u00e4 emme k\u00e4\u00e4nn\u00e4 vain muinaista Raamattua vaan osin sen monituhatvuotista matkaa kautta vuosisatojen? T\u00e4m\u00e4 koskee esimerkiksi Jumalan nime\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Heprealaisessa Raamatussa Jumalalla on useita nimi\u00e4 tai nimityksi\u00e4. Yksi nousi kuitenkin joidenkin kirjoittajien kurssissa korkealle. Niin kutsuttu Jahve yksin -liike ei vain leimallisesti korostanut t\u00e4t\u00e4 nime\u00e4 vaan my\u00f6s s\u00e4\u00e4teli monin tavoin Jahven palvelemista ja rajoitti kultin Jerusalemiin (5. Moos. 6; 4\u20129; 12). Erisnimen avulla Jumalan voi erottaa muista jumalista, joita ei saanut palvella. (Historiasta ei t\u00e4ss\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4; usein ajatellaan ylimm\u00e4n jumalan olleen alun pit\u00e4en El, ja Jahve nimettiin Israelin Jumalaksi, 5. Moos. 32:8).<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta yleisnimest\u00e4 jumala tuli v\u00e4hitellen my\u00f6s erisnimi Jumala. Se ei kuitenkaan est\u00e4nyt Jahve-nimen k\u00e4yt\u00f6n jatkumista. Jotkut kirjoittajat ajattelivatkin, ett\u00e4 Jumala ilmoitti itsens\u00e4 eri tavoin: maailmalle nimell\u00e4 Elohim (Jumala, monikkomuoto mutta yksik\u00f6llinen merkitys), Abrahamille nimell\u00e4 El Shaddai (Kaikkivaltias) ja Israelille\/Moosekselle nimell\u00e4 Jahve (2. Moos. 6:2\u20123; Schmid 2019, 287\u201278). Nykyisist\u00e4 teksteist\u00e4 t\u00e4llaista kehityst\u00e4 ei kuitenkaan ole suoraan n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, sill\u00e4 yht\u00e4 lailla patriarkkojen Jumalana esiintyy Jahve: Abra(ha)m rukoilee Jahvea (1. Moos. 13:4) ja Jahve puhuu Jaakobille (1. Moos. 28:13).<\/p>\n\n\n\n

Koska Jahve-nimi tunnetaan my\u00f6s varhaisista piirtokirjoituksista paikallisena jumaluutena (ks. Pakkala, toim., 2014) ja koska joissakin teksteiss\u00e4 myrskynjumala Jahve liitet\u00e4\u00e4n etel\u00e4iseen Seirin vuoristoon (Tuom. 5:4\u20125; 5. Moos. 33:2; Ps. 68:8\u20129), Jahvella on todenn\u00e4k\u00f6isesti historiansa ennen kuin nimi liitettiin Israelin jumaluuteen. Israel-nimih\u00e4n puolestaan sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 El-nimen, ei teoforista Jah-lyhennett\u00e4 Jahve-nimest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Teologisesti ajatellen t\u00e4st\u00e4 voisi tehd\u00e4 parikin erilaista p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4. Koska Jahve ei ole alun pit\u00e4en vain Israelin Jumala, h\u00e4ness\u00e4 on potentiaalia olla muuta my\u00f6s my\u00f6hemmin; n\u00e4in Jahve voi olla kaikkien kansojen jumala (Schmid 2019, 290). Toisaalta koska Jahve kuuluu t\u00e4m\u00e4n nimisen\u00e4 tiettyyn aikaan ja paikkaan (ja kenties my\u00f6s tiettyyn luonteeseen sotaisana myrskynjumalana), on syyt\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 uudelleen Jahven luonne (esim. 2. Moos. 34:6\u20127) tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4 nime\u00e4 tai nimityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Qumranin jumaluus?<\/h2>\n\n\n\n

Kiinnostavasti Qumranin tekstit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, miten t\u00e4m\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen ajatus Jahve-nimen korvaamisesta muilla nimill\u00e4 esiintyy joissakin k\u00e4sikirjoituksissa, vaikka emme tosin tied\u00e4 tarkkaan miksi. Yleisin nimitys Qumranin liikkeen omissa teksteiss\u00e4 on El (Jumala), Elohim (Jumala), Adonaj (Herra) tai pelkk\u00e4 persoonapronomini \u201dh\u00e4n\u201d (ja rukousteksteiss\u00e4 \u201dsin\u00e4\u201d). Jahve esiintyy my\u00f6s, mutta toisinaan se on kirjoitettu muista erottuvin muinaisheprealaisin kirjaimin tai merkitty nelj\u00e4ll\u00e4 pisteell\u00e4 (ja n\u00e4in my\u00f6s joskus El-nimi).<\/p>\n\n\n\n

Syyksi t\u00e4lle erityiselle kirjoitustavalle on esitetty Jahve-nimen lausumisen v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4: nimi olisi varhain koettu niin pyh\u00e4ksi, ett\u00e4 sen tilalla lausuttiin jotain muuta, todenn\u00e4k\u00f6isimmin Adonaj tai Shem, \u201dnimi\u201d (olisiko t\u00e4m\u00e4 koskenut my\u00f6s El-nime\u00e4?). On kuitenkin muitakin ehdotuksia: kirjoitustapa varmisti, ettei Jahven nime\u00e4 vahingossa pyyhitty pois k\u00e4sikirjoituksesta tai j\u00e4tetty kopioimatta; nimi muistutti Jumalan pyhyydest\u00e4 ja k\u00e4skyst\u00e4 olla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nime\u00e4 v\u00e4\u00e4rin (eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 koskenut vain nimen lausumista vaan valoja ja lupauksia); nimen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liitettiin erityisvaatimuksia esimerkiksi puhtauss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen suhteen, ja niinp\u00e4 eri kirjurit kirjoittivat nimen j\u00e4lkik\u00e4teen; muinainen kirjoitustapa oli jonkinlainen kansallinen markkeri (Meyer 2022). On ehk\u00e4 syyt\u00e4 olla n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4 syyt\u00e4 kaiken taustalla.<\/p>\n\n\n\n

Jahve-nimi esiintyy kuitenkin my\u00f6s normaalisti heprean neli\u00f6kirjaimin kirjoitettuna lukuisissa muissa Qumranin raamatullisissa ja ei-raamatullisissa k\u00e4sikirjoituksissa: sit\u00e4 ei n\u00e4hty tarpeelliseksi muuttaa tai poistaa systemaattisesti.<\/p>\n\n\n\n

Qumranin liikkeen on oletettu suhtautuneen nimen pyhyyteen vakavasti, mutta ei ole suoraa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sen lausumisen kielt\u00e4misest\u00e4 vaan ennemmin huolesta sen v\u00e4\u00e4rin k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 valoissa tai kirouksissa (CD 15:1\u20125; 1QS 6:27\u20137:1).<\/p>\n\n\n\n

Muiden nimien esiintyminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina tarkoita Jahve-nimen v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4. Aramealaisissa teksteiss\u00e4 \u201dtaivaan Jumala\u201d saattoi paremmin kuvata sit\u00e4, mit\u00e4 persialaisajan kontekstissa haluttiin sanoa: se vastasi sen ajan kulttuurin tarpeisiin vertautumalla Persian jumaluuteen. Samoin Qumranin joissakin teksteiss\u00e4 Elohim tuntuu paremmin vangitsevan sen, millainen mielikuva rukouskontektissa haluttiin antaa: ihmeellinen jumaluus on kaikkien muiden taivaallisten jumalolentojen (elohim, elim) ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 ja ylist\u00e4m\u00e4 (Meyer 2022).<\/p>\n\n\n\n

Kenen Jumala?<\/h2>\n\n\n\n

Jahve-nimen k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen kreikaksi yleisimmin sanalla kyrios (Herra) tai theos (Jumala) p\u00e4\u00e4tyi kristittyjen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi. J\u00e4lleen voi kysy\u00e4, oliko kyse nimen v\u00e4ltt\u00e4misest\u00e4 vai tietyll\u00e4 tavalla sen k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4, tekemisest\u00e4 saavutettavaksi ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi sellaisellekin lukijalle ja kuulijalle, joka ei kenties aivan tiennyt miten Jahve-nimen kreikkalainen muoto \u03b9\u03b1\u03c9 (iao) pit\u00e4isi lausua tai joka jo oli saanut opetusta eri nimill\u00e4 tai tottunut liturgiassa toiseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Ei kuitenkaan ole kovin vahvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 varhaisimmissa kreikankielisess\u00e4 kirjoituksissa olisi jo alusta pit\u00e4en korvattu Jahve-nimi Herralla; ennemmin kourallinen varhaisia kreikankielisi\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n vaihtelevasti Jahve-nimen joko neli\u00f6- tai muinaisheprealaisin kirjaimin tai kreikaksi iao tai theos. Kyrios, Herra, absoluuttisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tittelin\u00e4 viittaamassa jumaliin ja hallitsijoihin saattoi yleisty\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vasta ajanlaskun alun tienoilla ja sen puhuttelumuoto kyrie synty\u00e4 vasta ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla jaa. (Meyer 2022). Herra-nimen k\u00e4yt\u00f6n on my\u00f6s ehdotettu olleen kristittyjen kirjurien keksint\u00f6 Uuden testamentin tekstien my\u00f6t\u00e4, mutta on kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 se juontaa juurensa jo osin juutalaisten kirjurien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yht\u00e4 varmasti kuin kristillisess\u00e4 ja juutalaisessa perinteess\u00e4 v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n Jahve-nime\u00e4 tai korvataan se, nimi s\u00e4ilyy niin kauan kuin hepreankielist\u00e4 alkuteksti\u00e4 luetaan, kopioidaan tai painetaan. T\u00e4llekin on muinaisten kirjoittajien maailmassa vankat perusteet. Tosin Jahve saa usein vahvoja lis\u00e4m\u00e4\u00e4reit\u00e4, kuten t\u00e4ss\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\u201dJumala (Elohim) sanoi viel\u00e4 Moosekselle: \u00bbSinun tulee sanoa israelilaisille: \u2019Jahve, teid\u00e4n isienne Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on l\u00e4hett\u00e4nyt minut teid\u00e4n luoksenne.\u2019 Se on oleva minun nimeni ikuisesti, ja sill\u00e4 nimell\u00e4 minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.\u201d (2. Moos. 3:15; KR92: \u201dJahve, Herra\u201d)   <\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on nimen asema VT2028-k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus:<\/h2>\n\n\n\n

Meyer, Anthony (2022): Naming God in Early Judaism: Aramaic, Hebrew, and Greek. Studies in Cultural Contexts of the Bible 2. Leiden: Brill.<\/p>\n\n\n\n

Pakkala, Juha (toim.) (2014):\u00a0Tekstej\u00e4 rautakauden Levantista<\/a>. Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja 107. Helsinki: SES.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Schmid, Konrad (2019): A Historical Theology of the Hebrew Bible. Transl. by Peter Altmann. Grand Rapids: Eerdmans.<\/p>\n\n\n\n

Sollamo, Raija & Pajunen, Mika S. (2017): Kuolleenmeren kirjak\u00e4\u00e4r\u00f6t: kriittinen suomennosvalikoima. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja:<\/h2>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Jutta Jokiranta<\/h5>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Vanhan testamentin eksegetiikan ja l\u00e4hialojen tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Millaisia kysymyksi\u00e4 pohditaan Vanhan testamentin mobiilik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten teht\u00e4v\u00e4n VT2028-k\u00e4\u00e4nn\u00f6sprojektin alkumetreill\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"author":440,"featured_media":141113,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"136103,141047,135920,136042,127171,136108","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[13544],"tags":[],"class_list":["post-141112","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirkon-tutkimus"],"acf":false,"yoast_head":"\nVanha testamentti ei ole kirja ja Jumalalla on nimi - EVL Plus<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Vanha testamentti ei ole kirja ja Jumalalla on nimi - EVL Plus\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Millaisia kysymyksi\u00e4 pohditaan Vanhan testamentin mobiilik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten teht\u00e4v\u00e4n VT2028-k\u00e4\u00e4nn\u00f6sprojektin alkumetreill\u00e4?\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"EVL Plus\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-03-22T12:08:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-06-05T07:42:40+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Kirjakaaroja_Creative-Commons_kayta-tata.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1049\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"561\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jordas Linda\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jordas Linda\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"10 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jordas Linda\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/42702724031749bdd190b88c5ed97824\"},\"headline\":\"Vanha testamentti ei ole kirja ja Jumalalla on nimi\",\"datePublished\":\"2022-03-22T12:08:00+00:00\",\"dateModified\":\"2024-06-05T07:42:40+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\\\/\"},\"wordCount\":1853,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2024\\\/06\\\/Kirjakaaroja_Creative-Commons_kayta-tata.jpg\",\"articleSection\":[\"Kirkon tutkimus\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\\\/\",\"name\":\"Vanha testamentti ei ole kirja ja Jumalalla on nimi - EVL Plus\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2024\\\/06\\\/Kirjakaaroja_Creative-Commons_kayta-tata.jpg\",\"datePublished\":\"2022-03-22T12:08:00+00:00\",\"dateModified\":\"2024-06-05T07:42:40+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/42702724031749bdd190b88c5ed97824\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2024\\\/06\\\/Kirjakaaroja_Creative-Commons_kayta-tata.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2024\\\/06\\\/Kirjakaaroja_Creative-Commons_kayta-tata.jpg\",\"width\":1049,\"height\":561,\"caption\":\"Kuolleenmeren k\u00e4\u00e4r\u00f6j\u00e4. Kuva: Creative Commons.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkon-tutkimus\\\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/sv\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Vanha testamentti ei ole kirja ja Jumalalla on nimi\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/\",\"name\":\"EVL Plus\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/42702724031749bdd190b88c5ed97824\",\"name\":\"Jordas Linda\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/58617870e833fddbb5ce6133c0cce37f475332702d12110501767298804eb92c?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/58617870e833fddbb5ce6133c0cce37f475332702d12110501767298804eb92c?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/58617870e833fddbb5ce6133c0cce37f475332702d12110501767298804eb92c?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jordas Linda\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/author\\\/linda-jordasevl-fi\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Vanha testamentti ei ole kirja ja Jumalalla on nimi - EVL Plus","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Vanha testamentti ei ole kirja ja Jumalalla on nimi - EVL Plus","og_description":"Millaisia kysymyksi\u00e4 pohditaan Vanhan testamentin mobiilik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten teht\u00e4v\u00e4n VT2028-k\u00e4\u00e4nn\u00f6sprojektin alkumetreill\u00e4?","og_url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/","og_site_name":"EVL Plus","article_published_time":"2022-03-22T12:08:00+00:00","article_modified_time":"2024-06-05T07:42:40+00:00","og_image":[{"width":1049,"height":561,"url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Kirjakaaroja_Creative-Commons_kayta-tata.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jordas Linda","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jordas Linda","Arvioitu lukuaika":"10 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/"},"author":{"name":"Jordas Linda","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#\/schema\/person\/42702724031749bdd190b88c5ed97824"},"headline":"Vanha testamentti ei ole kirja ja Jumalalla on nimi","datePublished":"2022-03-22T12:08:00+00:00","dateModified":"2024-06-05T07:42:40+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/"},"wordCount":1853,"image":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Kirjakaaroja_Creative-Commons_kayta-tata.jpg","articleSection":["Kirkon tutkimus"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/","url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/","name":"Vanha testamentti ei ole kirja ja Jumalalla on nimi - EVL Plus","isPartOf":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Kirjakaaroja_Creative-Commons_kayta-tata.jpg","datePublished":"2022-03-22T12:08:00+00:00","dateModified":"2024-06-05T07:42:40+00:00","author":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#\/schema\/person\/42702724031749bdd190b88c5ed97824"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/#primaryimage","url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Kirjakaaroja_Creative-Commons_kayta-tata.jpg","contentUrl":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Kirjakaaroja_Creative-Commons_kayta-tata.jpg","width":1049,"height":561,"caption":"Kuolleenmeren k\u00e4\u00e4r\u00f6j\u00e4. Kuva: Creative Commons."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkon-tutkimus\/vanha-testamentti-ei-ole-kirja-ja-jumalalla-on-nimi\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/evl.fi\/plus\/sv\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Vanha testamentti ei ole kirja ja Jumalalla on nimi"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#website","url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/","name":"EVL Plus","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/evl.fi\/plus\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#\/schema\/person\/42702724031749bdd190b88c5ed97824","name":"Jordas Linda","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/58617870e833fddbb5ce6133c0cce37f475332702d12110501767298804eb92c?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/58617870e833fddbb5ce6133c0cce37f475332702d12110501767298804eb92c?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/58617870e833fddbb5ce6133c0cce37f475332702d12110501767298804eb92c?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jordas Linda"},"url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/author\/linda-jordasevl-fi\/"}]}},"lang":"fi","translations":{"fi":141112},"pll_sync_post":{},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141112","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/440"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=141112"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141112\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":141115,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141112\/revisions\/141115"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/141113"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=141112"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=141112"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=141112"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}