\u201dHenkisten\u201d identiteettien nousu on viritt\u00e4nyt paljon tutkimusta ja keskustelua my\u00f6s uskonnontutkijoiden piiriss\u00e4. Ilmi\u00f6n merkityksest\u00e4 ei kuitenkaan ole yksimielisyytt\u00e4, vaan tulkinnat ovat olleet hyvin moninaisia. Uskontotieteilij\u00f6iden keskuudessa ilmi\u00f6t\u00e4 on l\u00e4hestytty esimerkiksi esoteerisen vaihtoehtokulttuurin, kulutuskulttuurin, populaarikulttuurin sek\u00e4 modernisaatioon mukautumisen n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n
Henkisyyden vallankumous?<\/h2>\n\n\n\n
Kun tutkijoiden kiinnostus her\u00e4si 1980\u201390-luvuilla, huomio kohdistettiin aluksi ilmi\u00f6ihin, jotka liitettiin tuolloin populaariin new agen k\u00e4sitteeseen. L\u00e4nsimaisella esoterialla on pitk\u00e4t historialliset juuret, ja 1980\u20131990-lukujen new age -ilmi\u00f6ss\u00e4 oli er\u00e4iden tutkijoiden mukaan kyse sen modernista muunnoksesta, kun esimerkiksi positiivisen psykologian l\u00e4hestymistapoja ja l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 liitettiin esoteerisiin katsantoihin.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4sitett\u00e4 \u201dnew age\u201d ei en\u00e4\u00e4 juuri kukaan k\u00e4yt\u00e4, edes esoteerisissa piireiss\u00e4. My\u00f6s tutkijoiden keskuudessa termi\u00e4 alettiin v\u00e4ltell\u00e4. Esimerkiksi tutkija Paul Heelas<\/strong> k\u00e4sitteellisti ilmi\u00f6t\u00e4 \u201ditse-henkisyydeksi\u201d (self-spirituality<\/em>), tai \u201del\u00e4m\u00e4n henkisyydeksi\u201d (spiritualities of life<\/em>). K\u00e4sitteill\u00e4 viitattiin siihen, ett\u00e4 new age -henkisyydess\u00e4 n\u00e4htiin olevan kyse sis\u00e4isen, autenttisen itsen pyhitt\u00e4misest\u00e4 ja immanenttisesta (olevaiseen k\u00e4tkeytyv\u00e4st\u00e4) jumalak\u00e4sityksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Osa tutkijoista esitti vahvoja tulkintoja, joiden mukaan t\u00e4llaiseen holistiseen visioon pohjautuva henkisyys tulisi syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kristinuskolle ominaisen maailmankatsomuksen, jossa korostui Jumalan transsendenttisuus. N\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitykset tulivat kuitenkin nopeasti haastetuiksi empiirisesti. Varsinainen new age -henkisyys, sanan tiukassa merkityksess\u00e4, on kaikesta p\u00e4\u00e4tellen varsin pieni, mutta vakaana pysynyt osa l\u00e4nsimaista uskonnollista kentt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 1990-luvun lopulta alkaen osa tutkijoista alkoi l\u00e4hesty\u00e4 asiaa kokonaan toisesta tulokulmasta. Esimerkiksi yhdysvaltalaistutkija Wade Clark Roof<\/strong> argumentoi jo varhain, ett\u00e4 kyse on \u201dvalinnanvapauden kulttuurista ja hengellisest\u00e4 tutkimusretkeilyst\u00e4\u201d, joka vaikuttaa koko uskonnolliseen kentt\u00e4\u00e4n \u2013 sek\u00e4 perinteisten uskonnollisten yhteis\u00f6jen ulkopuolella ett\u00e4 niiden sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Roof otsikoi yhden teoksistaan nimell\u00e4 Spiritual Marketplace (1999), ja vastaavasti moni muukin tutkija alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 markkinoihin ja kuluttamiseen liittyvi\u00e4 metaforia uskonnollista tilannetta kuvaamaan. Saatettiin puhua esimerkiksi \u201duskontojen noutop\u00f6yd\u00e4st\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n Brittitutkijat Jeremy Carrette<\/strong> ja Richard King<\/strong> nostivat kapitalistisen markkinalogiikan vahvasti henkisyyden tulkinnalliseksi kehykseksi. Heid\u00e4n mukaansa henkisyydess\u00e4 oli pitk\u00e4lti kyse siit\u00e4, ett\u00e4 kapitalismi oli kaappaamassa my\u00f6s uskontoa omiin kaupallisiin tarkoituksiinsa. Se tarkoittaa, ett\u00e4 kuluttajuudelle ominainen k\u00e4ytt\u00e4ytymismalli \u2013 konsumerismi \u2013 hivuttautuu my\u00f6s uskonnolliselle el\u00e4m\u00e4nalueelle. T\u00e4m\u00e4 saattoi tapahtua riisumalla hengellisyydest\u00e4 sen eettiset ja yhteis\u00f6lliset ulottuvuudet ja pelkist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 se osaksi kaupallista hyvinvointikulttuuria.<\/p>\n\n\n\n Kapitalistiset markkinat ja kulutuskulttuuri eiv\u00e4t kuitenkaan ole ainoita modernisaation mukanaan tuomia ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 muovaavia tekij\u00f6it\u00e4. Brittil\u00e4inen tutkija Gordon Lynch<\/strong> argumentoi, ett\u00e4 uskonnollista kentt\u00e4\u00e4 muovaavat my\u00f6s ihanteet ja arvot, jotka liittyv\u00e4t moderniin ajatteluun ja sen mukaiseen yhteiskunnan kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n Kaikki uskonnolliset yhteis\u00f6t ovat joutuneet tavalla tai toisella uudelleenarvioimaan niihin pesiytyneit\u00e4 patriarkaalisia arvoja, kulttuureja ja rakenteita. Kaikissa on noussut esiin uudenlaista teologiaa suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6kriisiin ja ekologisiin huolenaiheisiin. Kaikki joutuvat suhteuttamaan perinteisi\u00e4 opetuksiaan suhteessa tieteeseen.<\/p>\n\n\n\n Lynchin mukaan on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kaikissa uskontoperinteiss\u00e4 on orastamassa uudenlaista teologiaa ja hengellisen el\u00e4m\u00e4n muotoja, joissa pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan moderneihin yhteiskunnallisiin haasteisiin uskontoperinteiden omista l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin. Taaksep\u00e4in katsova traditionalismi tai sen radikaalimpi versio, fundamentalismi, eiv\u00e4t ole kuitenkaan ainoat vaihtoehdot, vaan esiin on noussut my\u00f6s hengellisen el\u00e4m\u00e4n muotoja, joita voidaan luonnehtia \u201dprogressiivisiksi\u201d eli edistyksellisiksi.<\/p>\n\n\n\n Progressiivisissa yhteis\u00f6iss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hengellisen el\u00e4m\u00e4n muotoja, jotka ovat aidosti voimaannuttavia naisille, suhtautuvat kunnioittavasti luontoon ja muihin eli\u00f6lajeihin, sek\u00e4 sovittavat yhteen uskontoa ja tieteellist\u00e4 tietoa.<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 mainittujen asioiden lis\u00e4ksi voitaisiin viel\u00e4 nostaa esiin muitakin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, kuten median murros sek\u00e4 populaarikulttuurissa n\u00e4kyv\u00e4 hengellinen ja esoteerinen kuvasto ja symboliikka. Vaikka mik\u00e4\u00e4n edell\u00e4 kuvatuista l\u00e4hestymistavoista tuskin tavoittaa yksin\u00e4\u00e4n henkisyyden nousun syit\u00e4, jokainen niist\u00e4 valaisee k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa uskonnollisen el\u00e4m\u00e4n murrosta jollakin tavalla.<\/p>\n\n\n\n Tulkintojen kannalta kriittisin kysymys koskee kuitenkin sit\u00e4, onko henkisyyden mahdollinen nousu jonkinlainen osoitus maallistumisen vastaisesta kehityksest\u00e4. Merkitseek\u00f6 henkisyyden nousu uskonnon uutta tulemista?<\/p>\n\n\n\n Tilastojen valossa n\u00e4in ei n\u00e4yt\u00e4 tapahtuvan. Esimerkiksi kansainv\u00e4lisist\u00e4 ISSP-kyselyist\u00e4 selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikissa Pohjoismaissa eri tavoin uskonnollisten ja henkisten (kyselyss\u00e4 \u201dhengellisten\u201d) ihmisten yhteenlasketut osuudet ovat laskeneet vuosien 2008 ja 2018 v\u00e4lill\u00e4. Sen sijaan niiden vastaajien osuus, jotka eiv\u00e4t katso olevansa kumpaakaan, sen enemp\u00e4\u00e4 uskonnollisia kuin henkisi\u00e4k\u00e4\u00e4n, on kasvanut eniten. Havainto tukee maallistumisteorioita.<\/p>\n\n\n\n Sik\u00e4li kuin henkisten mutta ei uskonnollisten osuudet nuoremmissa ik\u00e4luokissa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, muutos tulee kaventamaan lis\u00e4\u00e4 perinteisemmill\u00e4 tavoilla uskonnollisten ihmisten osuutta. Pohjoismaissa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa erityist\u00e4 haastetta niin kutsutulle \u201dkulttuurikristillisyydelle\u201d. T\u00e4ll\u00e4 termill\u00e4 tarkoitetaan uskonnollisuuden muotoa, jossa kiinnityt\u00e4\u00e4n kirkon yll\u00e4pit\u00e4miin tapoihin ja perinteisiin enemm\u00e4n kulttuurisista ja perinnesyist\u00e4 kuin uskon ja vakaumuksen takia.<\/p>\n\n\n\n Kaikki t\u00e4m\u00e4 merkitsee, ett\u00e4 maallistumisen ohella k\u00e4ynniss\u00e4 on syv\u00e4llek\u00e4yv\u00e4 uskonnollisen kulttuurin ja uskonnollisten identiteettien uudelleenj\u00e4rjest\u00e4ytyminen. Vain aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 tulee olemaan pohjoismaisten kansankirkkojen rooli murroksen j\u00e4lkeen. Voidaan kuitenkin ennakoida, ett\u00e4 niiden kannalta avainroolissa tulevat olemaan yksil\u00f6iden arjessa toteutuvat hengellisen ja henkisen el\u00e4m\u00e4n muodot, eli spiritualiteetti.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Salminen, Veli-Matti & Huttunen, Niko (toim.) (2022):\u00a0Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa<\/a>. Suomen ev.lut. kirkon tutkimusjulkaisuja 137. Helsinki: Kirkon tutkimus ja koulutus.<\/p>\n\n\n\nKulutuskulttuurin voittokulku?<\/h2>\n\n\n\n
Progressiivinen henkisyys?<\/h2>\n\n\n\n
Merkitys kirkoille?<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2024\/06\/Ketola-2022-graafi-1.png\")
Kirjallisuutta:<\/h2>\n\n\n\n