Ilmastokriisiin ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun liittyv\u00e4t kysymykset ovat nousseet voimalla yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Erityisi\u00e4 kierroksia n\u00e4ytt\u00e4isi aiheuttavan Elokapina-liike, sill\u00e4 Mannerheimintien tukkiva v\u00e4kivallaton mielenilmaus n\u00e4ytt\u00e4isi olevan monille liikaa. Tosiasiana kuitenkin pysyy, ett\u00e4 ilmastokriisi asettaa sellaisia planetaarisia uhkia, ett\u00e4 niiden rinnalla liikennekatkos Helsingin p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4ll\u00e4 on vain hyttysen inin\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Ymp\u00e4rist\u00f6uhkiin liittyv\u00e4 tietoisuus on megatrendi, joten ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se heijastuu my\u00f6s teologiaan. Erilaisia ekoteologioita onkin syntynyt tihenev\u00e4\u00e4n tahtiin viime vuosikymmenin\u00e4, ja ne ovat vaikuttaneet my\u00f6s kirkkoihin. Niiss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tarkistamaan kristillisen opin liiallista ihmiskeskeisyytt\u00e4 ja vastaamaan n\u00e4in kritiikkiin, ett\u00e4 Raamattu olisi edesauttanut ekologista kriisi\u00e4 kehottaessaan ihmist\u00e4 vallitsemaan \u201dmeren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mik\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4\u00e4 ja liikkuu\u201d (1 Moos. 1:28).<\/p>\n\n\n\n
Kyse ei ole kuitenkaan mist\u00e4\u00e4n uutuudesta, sill\u00e4 ekoteologian juuret ulottuvat ainakin keskiajalle. Franciscus Assisilainen (1182\u20131226) eli tuolloin todeksi vision, jonka mukaan ihmisyys on vain yksi ulottuvuus Jumalan luomakunnassa: siksi h\u00e4n saarnasi linnuille ja ylisti Jumalaa yhdess\u00e4 Veli Auringon ja Sisar Kuun kanssa. Jos palataan viel\u00e4kin kauemmas historiassa, my\u00f6s Vanhan testamentin psalmit antavat paljon aineksia ekoteologiaan.<\/p>\n\n\n\n
**<\/p>\n\n\n\n
Menem\u00e4tt\u00e4 sen tarkemmin filosofisiin ja teologisiin yksityiskohtiin voidaan sanoa, ett\u00e4 klassisessa kristillisess\u00e4 mystiikassa olennaiseksi on ymm\u00e4rretty sielun matka Jumalaan niin, ett\u00e4 materiaalinen todellisuus j\u00e4\u00e4 taakse. Ajalliset asiat ovat vain varjoa todellisesta olemisesta. Taustalla vaikuttaa my\u00f6h\u00e4isantiikin uusplatonistinen filosofia. T\u00e4llaisesta perusideasta on historiassa syntynyt lukuisia muunnelmia. My\u00f6s suomalainen her\u00e4tysliikeperinne ammentaa t\u00e4llaisesta mystiikan perusmallista erilaisissa \u201dmato matkamies maan\u201d -tyyppisiss\u00e4 painotuksissaan.<\/p>\n\n\n\n
Klassisessa mystiikassa on kuitenkin sis\u00e4\u00e4nrakennettu ongelma, joka heijastuu laajemminkin teologiaan: jos mystiikka k\u00e4\u00e4ntyy sis\u00e4\u00e4np\u00e4in kohdistaen huomionsa Jumalan ja sielun suhteeseen, uhkana on sellainen yksil\u00f6keskeisyys, joka katsoo sivuun l\u00e4himm\u00e4isen h\u00e4d\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 v\u00e4lit\u00e4 materiaalisen ymp\u00e4rist\u00f6n tilasta.<\/p>\n\n\n\n
Raamatussa on l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden vaatimus silti niin vahvasti esill\u00e4, ett\u00e4 kirkko ei ole koskaan onneksi unohtanut k\u00f6yhi\u00e4. V\u00e4h\u00e4v\u00e4kiset ovat pysyneet mukana v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyden kohteina. Sen sijaan ilmastokriisin suhteen esiintyy suomalaisessa kirkollisessa keskustelussa joskus kommentteja, joissa ymp\u00e4rist\u00f6kysymykset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n toissijaisina \u2013 aina siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 kirkon pit\u00e4isi keskitty\u00e4 puhumaan Jeesuksesta ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ilmastopuhe muille toimijoille.<\/p>\n\n\n\n
**<\/p>\n\n\n\n
Oletus, ett\u00e4 kristinuskon ydin ja ilmastokriisin vastainen toiminta eiv\u00e4t kuuluisi yhteen, perustuu kapealle uskontulkinnalle. Taustalla vaikuttaa hellenistisen filosofian perint\u00f6, mutta on muitakin tekij\u00f6it\u00e4, kuten esimerkiksi l\u00e4nnen kristillisyytt\u00e4 leimannut niin sanottu latinalainen sovitusoppi, jossa Jeesuksen pelastusty\u00f6 supistetaan syntien anteeksiantamisen ulottuvuuteen.<\/p>\n\n\n\n
Id\u00e4n ortodoksinen kristillisyys on paremmin vaalinut kristillisen uskon kosmisia ulottuvuuksia, vaikka askeesin perinne on toisinaan johtanut materian halveksuntaan. Id\u00e4ss\u00e4 on joka tapauksessa tyypillist\u00e4 ajatella, ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isenrakkaus kohdistuu ihmisten ohessa koko kosmokseen ulottuen el\u00e4in- ja kasvikuntaan. Lis\u00e4ksi siell\u00e4 on s\u00e4ilynyt kirkkaana ajatus kosmisesta Kristuksesta, joka oli varhaisimmille ajattelijoille keskeinen osa kristillist\u00e4 oppia. Esimerkiksi kirkkois\u00e4 Irenaeus opetti 100-luvulla rekapitulaatiota eli kaiken yhdist\u00e4mist\u00e4 Kristuksessa.<\/p>\n\n\n\n
Taustalla on Paavalin opetus Kristuksesta \u201dn\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n Jumalan kuvana\u201d, jonka \u201dv\u00e4lityksell\u00e4 luotiin kaikki\u201d ja joka \u201dpit\u00e4\u00e4 kaiken koossa\u201d. Jeesuksen risti vahvistaa siksi \u201drauhan kaiken kanssa, mit\u00e4 on maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja taivaissa\u201d (Kol. 1:15\u201320). Kun otetaan huomioon t\u00e4llaiset Kristuksen merkityksen kosmiseen horisonttiin asettavat kohdat, tulee ilmeiseksi, ett\u00e4 pelastusopin rajaaminen vain ihmiseen ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun n\u00e4keminen kirkon kannalta toissijaisena perustuu teologiseen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrykseen.<\/p>\n\n\n\n
**<\/p>\n\n\n\n
Ekoteologia on l\u00f6yt\u00e4nyt Raamatun unohdettuja puolia ja korjannut uusplatonismin vaikutuksesta kristinuskoa leimannutta aineellisen todellisuuden halveksuntaa. Uudenlainen ajattelu on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ekumeenisessa keskustelussa.<\/p>\n\n\n\n
Esimerkiksi paavi Franciscus on ottanut ilmastokriisin eritt\u00e4in vakavasti ja asettanut sen paaviutensa keskeiseksi teemaksi \u2013 siten ett\u00e4 mukana kulkee sosiaalinen kysymyksenasettelu, sill\u00e4 ilmastonmuutos iskee kaikista rajuimmin globaalin etel\u00e4n k\u00f6yhiin maihin. Vuonna 2015 Franciscus antoi asiasta kiertokirjeen\u00a0Laudato Si\u2019<\/a>, joka on tarkoitettu koko ihmiskunnalle, eik\u00e4 ainoastaan katolilaisille.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Kiertokirjett\u00e4 leimaa mystinen visio siit\u00e4, miten Jumala on l\u00e4sn\u00e4 kaikessa luodussa. Franciscuksen mukaan \u201duniversumi avautuu Jumalassa, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen kauttaaltaan\u201d. Siksi \u201dlehdess\u00e4, vuoristopolussa, kastepisarassa, k\u00f6yh\u00e4n kasvoissa\u201d voi n\u00e4hd\u00e4 \u201dmystisen merkityksen\u201d (\u00a7 233). Vaikka luonto itsess\u00e4\u00e4n ei ole jumalallinen, luonto on Jumalan ilmoituksen ja l\u00e4sn\u00e4olon paikka. <\/p>\n\n\n\n Huomionarvoista on, miten Franciscus johtaa my\u00f6s Jeesuksen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 perusteet kristilliselle ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuudelle: Jeesus eli niin harmonisessa suhteessa luomakuntaan, ett\u00e4 oppilaissa her\u00e4si h\u00e4mm\u00e4stys siit\u00e4, \u201dmik\u00e4 on miehi\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4, jota jopa tuulet ja meri tottelevat\u201d (Matt. 8:27). Jumalan lihaan tuleminen merkitsee, ett\u00e4 Jeesuksessa h\u00e4n on omaksunut itseens\u00e4 materiaalisen maailman. Yl\u00f6snousemuksen valossa Kristus l\u00e4p\u00e4isee viel\u00e4p\u00e4 koko todellisuuden niin, ett\u00e4 kedon kukat ja taivaan linnut ovat t\u00e4ynn\u00e4 h\u00e4nen \u201ds\u00e4teilev\u00e4\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloaan\u201d (\u00a7 100). <\/p>\n\n\n\n Kristinuskon opetukseen kuuluu ihmisen n\u00e4keminen ainoastaan yhten\u00e4, vaikkakin omalla tavallaan ainulaatuisena s\u00e4ikeen\u00e4 Jumalan mahtavassa luomisty\u00f6ss\u00e4: ihmisyys on solidaarisuutta kaiken elollisen kanssa. N\u00e4in ollen ymp\u00e4rist\u00f6kriisi koskettaa uskon ydint\u00e4, eik\u00e4 kutsumus toimia Jumalan luomisty\u00f6n suojelijana ole Franciscuksen mukaan toissijaista kristillisess\u00e4 uskossa. P\u00e4invastoin paavi vaatii kristityilt\u00e4 \u201dekologista k\u00e4\u00e4ntymyst\u00e4\u201d (\u00a7 217). <\/p>\n\n\n\n **<\/p>\n\n\n\n Laudato Si\u2019 on syv\u00e4llinen teologinen pohdinta, johon sis\u00e4ltyy eettinen imperatiivi. Sen lukemisen j\u00e4lkeen on hyvin vaikea sanoa, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu ei kuuluisi kirkon teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Jos haluaa lis\u00e4\u00e4 teologista perusteluvoimaa kristilliselle ymp\u00e4rist\u00f6aktivismille, niin Kirkkojen maailmanneuvoston vuonna 2013 julkaistu l\u00e4hetysasiakirja\u00a0Together Towards Life<\/a>\u00a0opettaa sekin ihmisyyden olevan tiiviiss\u00e4 yhteydess\u00e4 muuhun luomakuntaan (\u00a7 23): ”Ihmisyytt\u00e4 ei voi pelastaa yksin, samalla kun muu luomakunta tuhoutuu. Ekologista oikeudenmukaisuutta ei voi erottaa pelastuksesta, eik\u00e4 pelastusta voi olla ilman uudenlaista n\u00f6yryytt\u00e4, joka kunnioittaa kaiken maapallon el\u00e4m\u00e4n tarpeita.\u201d\u00a0<\/p>\n\n\n\n