Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit kokoontuvat nyt syyskuussa synodaalikokouksiin. Kyseess\u00e4 on vanha perinne, ja voimassa oleva kirkkoj\u00e4rjestys vaatii piispaa kutsumaan papiston koolle kuuden vuoden v\u00e4lein. Vuoden 2022 synodaalikokousten teemana on pelastus.<\/p>\n\n\n\n
Aihepiirist\u00e4 on julkaistu\u00a0teologinen artikkelikokoelma<\/a>, joka on vapaasti verkossa luettavissa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Synodaalikirjaa lukemalla selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kristillinen k\u00e4sitys pelastuksesta on monitahoinen. Raamatussa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vivahteikasta ja moninaista sanastoa kuvaamaan pelastusta. Usein pelastuksen sanat viittaavat parantamiseen \u2013 eik\u00e4 raamatullinen pelastus rajoitu vain ihmiseen, vaan koko luomakunta on Jumalan uudistavan toiminnan kohteena.<\/p>\n\n\n\n Yhden teeman k\u00e4sittely synodaalikirjasta kuitenkin uupuu. Puutetta voi pit\u00e4\u00e4 jopa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Kirjassa ei nimitt\u00e4in k\u00e4yd\u00e4 ollenkaan vuoropuhelua muiden uskontojen pelastusk\u00e4sitysten kanssa. Vain yksi virke koko kirjassa mainitsee nimelt\u00e4 muita uskontoja \u2013 ja t\u00e4ll\u00f6inkin niputtaen islamin, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden, kun kerrotaan, miten jossain muussa kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 aihepiiri\u00e4. My\u00f6s suomalaisessa uskonnollisuudessa uudella tavalla n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n uushenkisyyteen viitataan vain yhdess\u00e4 artikkelissa.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 pohdittaessa pelastusta 2020-luvun Suomessa ei ole en\u00e4\u00e4 varaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 asettamatta kristillist\u00e4 pelastusk\u00e4sityst\u00e4 dialogiin yhteiskunnassamme monin tavoin jo l\u00e4sn\u00e4 olevien uskontoperinteiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n Eik\u00e4 vertailun ajatus ole edes uusi, sill\u00e4 dogmatiikan professori Osmo Tiilil\u00e4 kirjoitti aikanaan v\u00e4it\u00f6skirjan otsikolla \u201dAnteeksiantamukseen perustuva uskonnollinen turvallisuustila: vertaileva tutkimus\u201d. Vuonna 1934 julkaistussa kirjassa vertaillaan kristillist\u00e4 oppia synnist\u00e4 ja anteeksiantamuksesta hindulaiseen bhaktiin, mahayana-buddhalaisuuteen ja islamiin. Miten on siis mahdollista, ett\u00e4 vuoden 2022 synodaalikirjassa aihepiiri on tyystin unohdettu, vaikka kaikki mainitut uskonnot ovat l\u00e4sn\u00e4 suomalaisessa yhteiskunnassa aivan toisessa mittakaavassa kuin Tiilil\u00e4n aikana?<\/p>\n\n\n\n **<\/p>\n\n\n\n Kyse ei ole vain toimintaymp\u00e4rist\u00f6n asettamasta haasteesta vaan my\u00f6s teologisen ajattelun vireydest\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n. Kristillisest\u00e4 pelastusk\u00e4sityksest\u00e4 paljastuu n\u00e4et enemm\u00e4n vivahteita, jos evankeliumin asettaa vuoropuheluun aasialaisten uskontojen kanssa. Selitys l\u00f6ytyy siit\u00e4 seikasta, ett\u00e4 toisten uskonnollisten traditioiden taustalla olevat kysymykset ovat erilaisia ja viel\u00e4 enemm\u00e4n niiden antamat vastaukset. Juuri siksi ne voivat suunnata valoa kristilliseen pelastusk\u00e4sitykseen sellaisista kulmista, joista itse emme osaa ehk\u00e4 pelastusta tarkastella.<\/p>\n\n\n\n Sik\u00e4li kuin muut uskonnot tuovat nimenomaan toisenlaisuudessaan <\/em>esiin yleisinhimillisen kokemuksen meille tuntemattomampia ulottuvuuksia, niiden tarkasteleminen auttaa kristittyj\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n omasta traditiostaan jotain, joka on ehk\u00e4 unohdettu mutta joka on tosiasiassa l\u00e4sn\u00e4 kristillisess\u00e4 traditiossa.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t samankaltaisuudet uskontojen v\u00e4lill\u00e4 stimuloivat teologista ajattelua ja vaativat pohtimaan, toimiiko Henki my\u00f6s muiden uskontojen piiriss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Olen itse tarkastellut pelastuksen tematiikkaa vertailevasta n\u00e4k\u00f6kulmasta artikkelissani, joka l\u00f6ytyy kirjasta Henkisyytt\u00e4 ja mielenrauhaa: Aasian uskonnollisuus l\u00e4nsimaissa<\/em>. Siin\u00e4 keskityn valaistumisk\u00e4sityksiin, jotka tulevat esiin aikamme uskonnollisuudessa \u2013 ja pohdin, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kristillist\u00e4 pelastusta voisi kuvata jonkinlaisen \u201dvalaistumisen teologian\u201d avulla.<\/p>\n\n\n\n On kiinnostava havainto, ett\u00e4 Jeesuksen vuorisaarna kuvaa sellaista pyh\u00e4n huolettomuuden ja kiinnittym\u00e4tt\u00f6myyden asennetta, joka l\u00e4henee buddhalaisuuden ihanteita ja johon my\u00f6s suositut mindfulness-harjoitukset t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t. N\u00e4in vuoropuhelu buddhalaisuuden kanssa haastaa kristittyj\u00e4 muistamaan sen, ett\u00e4 omaan egoon kiinnittyminen on este sis\u00e4iselle vapaudelle ja ett\u00e4 kristilliseen uskoon sis\u00e4ltyy k\u00e4\u00e4ntyminen omasta itsest\u00e4\u00e4n l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 kohden. Ajatus on hyvinkin luterilainen, ja vahvistuu dialogissa aasialaisen perinteen kanssa.<\/p>\n\n\n\n **<\/p>\n\n\n\n Raamatun sivuilta avautuu kaiken kaikkiaan rikkaampi pelastuksen maailma kuin osaamme usein ajatellakaan.<\/p>\n\n\n\n Jos ajatellaan vaikkapa tavanomaista k\u00e4sityst\u00e4 pelastuksesta siirtym\u00e4n\u00e4 kuoleman hetkell\u00e4 maallisen murheen alhosta taivaan riemuihin, niin t\u00e4llainen pelastusk\u00e4sitys on lopultakin vain kapea versio Uuden testamentin monitahoisesta pelastusk\u00e4sityksest\u00e4. Ajatus sielun siirtymisest\u00e4 tuonpuoleiseen taivaaseen n\u00e4ytt\u00e4isi olevan jopa vinoutunut kuvaus Raamatun pelastusk\u00e4sityksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Erilaisia taivaskuvia ja autuaita paratiisin\u00e4kymi\u00e4 l\u00f6ytyy useimmista maailmanuskonnoista. Uuden testamentin tekstej\u00e4 tarkkaan lukemalla syntyy varsin toisenlainen k\u00e4sitys, jonka mukaan Jumalan valtakunta saapuu maan p\u00e4\u00e4lle. Toisin sanoen Jumala lunastaa ja korjaa juuri t\u00e4m\u00e4n nimenomaisen maailman, jossa el\u00e4mme maallista el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Siin\u00e4p\u00e4 radikaali toivon n\u00e4kym\u00e4 esimerkiksi ilmastokriisin keskell\u00e4!<\/p>\n\n\n\n Englantilainen eksegeetti ja anglikaanipiispa\u00a0N. T. Wright on esitt\u00e4nyt<\/a>, ett\u00e4 maailmankielteinen platonismi p\u00e4\u00e4si vaikuttamaan kristinuskon oppiin siirt\u00e4en pelastuksen painopisteen tuonpuoleiseen taivaaseen. Varhaiskristillinen k\u00e4sitys oli toisenlainen, ja Wright tiivist\u00e4\u00e4 sen seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n Uuden testamentin historiallinen tutkimus <\/em>[\u2026] osoittaa, ett\u00e4 ensimm\u00e4iset kristityt eiv\u00e4t uskoneet \u2019menev\u00e4ns\u00e4 taivaaseen kuollessaan\u2019 vaan ett\u00e4 Jumala on Jeesuksessa tullut asumaan heid\u00e4n luokseen. T\u00e4m\u00e4n linssin l\u00e4pi he n\u00e4kiv\u00e4t maailmalla olevan toivoa. Ilmestyskirja ei p\u00e4\u00e4ty sielujen nousemiseen taivaaseen vaan siihen, miten Uusi Jerusalem laskeutuu maan p\u00e4\u00e4lle, jotta \u2019Jumala asuisi ihmisten kanssa\u2019.<\/em><\/p>\n\n\n\n Wrightin mukaan varhaisimpien kristittyjen pelastusopista seuraa, ett\u00e4 k\u00f6yhist\u00e4 ja maaplaneetan hyvinvoinnista tulee keskeinen kristillinen arvo. Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen ja luomakunnan uudistuksen v\u00e4liss\u00e4 el\u00e4v\u00e4t kristityt on kutsuttu el\u00e4m\u00e4\u00e4n todeksi jo t\u00e4ss\u00e4 ajassa Jumalan valtakuntaa oikeudenmukaisuuden ja kauneuden edist\u00e4misen kautta.<\/p>\n\n\n\n **<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 luterilainen perinne etenkin pietistisess\u00e4 muodossaan on p\u00e4\u00e4tynyt lukemaan Raamattua hyvinkin valikoivasti. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy pelastusopissa sellaisena kuin tavallinen ihminen sen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u2013 ja yh\u00e4 useammin my\u00f6s hylk\u00e4\u00e4, kun katsotaan kirkosta eroamisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Siksi onkin aika avata n\u00e4kymi\u00e4 Raamatun moninaiseen pelastusn\u00e4kemykseen, joka on paljon \u201dt\u00e4m\u00e4npuoleisempi\u201d (jos t\u00e4llaista termi\u00e4 haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4) kuin olemme tottuneet ajattelemaan. Siksi se my\u00f6s liittyy ihmisten oikeisiin el\u00e4m\u00e4ntilanteisiin vaatiessaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.<\/p>\n\n\n\n Kristillisen pelastusopin ehk\u00e4 keskeisin k\u00e4site on Jumalan valtakunta (basileia tou theou<\/em>), jonka toteutumista maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pyydet\u00e4\u00e4n Is\u00e4 meid\u00e4n -rukouksessa. Kristinusko ei lopultakaan edusta pakenemista t\u00e4st\u00e4 maailmasta ja sielujen pelastautumista taivaaseen. P\u00e4invastoin yl\u00f6snousemususko antaa konkreettisen toivon lupauksen t\u00e4ss\u00e4 ja nyt kutsuen edist\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenmukaisuutta – horisonttina Jumalan valtakunta, joka laskeutuu taivaasta maan p\u00e4\u00e4lle (Ilm. 21:10).<\/p>\n\n\n\n Hellqvist, Elina & Komulainen, Jyri (toim.) (2020): Henkisyytt\u00e4 ja mielenrauhaa: Aasian uskonnollisuus l\u00e4nsimaissa. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n Huttunen, Niko & Inkala, Anna-Kaisa & Kopperi, Kari & Marttila, Marko & T\u00f6rm\u00e4, Terhi (toim.) (2022):\u00a0Pelastus. Synodaalikirja 2022<\/a>. Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja, Kirkko ja toiminta 120. Helsinki: Kirkkohallitus.<\/p>\n\n\n\nKirjallisuus ja l\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n