Julkisessa keskustelussa suhtautuminen uskontoon pelkistyy helposti yhdelle janalle, jonka toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ovat \u201duskovat\u201d ja toisessa \u201duskonnottomat\u201d. My\u00f6s sekularisaatioparadigmassa \u2013 teoriarypp\u00e4\u00e4ss\u00e4, jonka avulla selitet\u00e4\u00e4n maallistumista \u2013 muutosta hahmotetaan usein samalla jatkumolla. Mukaan lis\u00e4t\u00e4\u00e4n vain aikatekij\u00e4: entisaikoja leimasi uskonnollisuus, nykyaikaa maallisuus.<\/p>\n\n\n\n
Viime vuosina tutkimuksessa piirtyv\u00e4 kuva uskonnollisuuden muutoksista on kuitenkin rikastunut ja tarkentunut. Yh\u00e4 useampi tutkija on ollut kiinnostunut nimenomaan siit\u00e4 harmaasta alueesta, joka j\u00e4\u00e4 selke\u00e4sti tunnistettavien uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden v\u00e4limaastoon. Monet tutkimukset ovat paljastaneet, ett\u00e4 kyse ei ole sumeasta joukosta sekamuotoja, vaan tarkemmassa katsannossa alueelta l\u00f6ytyy kokonainen spektri varsin selv\u00e4piirteisesti tunnistettavia katsomuksellisia profiileja.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4lt\u00e4 kannalta yksi merkitt\u00e4vimpi\u00e4 hankkeita on ollut \u00c5bo Akademin uskontotieteen professori Peter Nyn\u00e4sin<\/strong> johtama kansainv\u00e4lisen tutkimushanke Young Adults and Religion in a Global Perspective (YARG), jonka keskeiset tulokset julkaistiin t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 hankkeen loppuraportissa The Diversity of Worldviews Among Young Adults<\/a>.<\/em><\/p>\n\n\n\n Kyseesss\u00e4 oli \u00c5bo Akademin huippuyksik\u00f6n ja Suomen akatemian rahoituksella vuosina 2015\u20132018 toiminut projekti, jossa tutkittiin nuorten aikuisten (18\u201326 v.) subjektiivisia n\u00e4kemyksi\u00e4 uskontoon ja arvoihin omassa kulttuurikontekstisssan. Mukana oli 12 maata: Kanada, Kiina, Suomi, Ghana, Intia, Israel, Ruotsi, Peru, Puola, Ven\u00e4j\u00e4, Turkki ja Yhdysvallat. Lis\u00e4ksi Japanista ker\u00e4ttiin yksi osa-aineisto. Maiden joukko kattaa kaikki t\u00e4rkeimm\u00e4t kulttuuripiirit siten kuin ne on identifioitu World Values Survey -aineistojen perusteella. Hankkeeseen osallistui n\u00e4in ollen hyvin moninainen joukko kulttuuriltaan, historialtaan, uskonnoiltaan ja yhteiskunnallisilta kehityskuluiltaan erilaisia maita.<\/p>\n\n\n\n Hankkeessa my\u00f6s k\u00e4ytettiin varsin innovatiivista tutkimusmenetelm\u00e4\u00e4, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 Q-metodologia. Menetelm\u00e4 koostuu suurehkosta joukosta kortteja, johon kuhunkin on kirjoitettu aihepiiriin kuuluva v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 ja jotka tutkittava henkil\u00f6 lajittelee kategorioihin sen mukaan, kuinka hyvin tai huonosti ne edustavat h\u00e4nen omia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Kyse on laadullisen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llisen menetelm\u00e4n yhdistelm\u00e4st\u00e4. Sill\u00e4 tavoitellaan subjektiivista merkityksenantoa, mutta korttij\u00e4rjestyksien pohjalta on mahdollista laatia tilastollisin menetelmin katsomuksellisia prototyyppej\u00e4. Koko aineiston tarkastelussa t\u00e4llaisia prototyyppej\u00e4 l\u00f6ytyi viisi. Niit\u00e4 kuvattiin muun muassa seuraavanlaisilla luonnehdinnoilla:<\/p>\n\n\n\n Sekulaarit humanistit<\/strong> ottavat selke\u00e4sti et\u00e4isyytt\u00e4 kaikkiin uskonnollisiin uskomuksiin ja tapoihin. He ovat kriittisi\u00e4 oman kansansa uskonnollisia traditioita kohtaan ja he pyrkiv\u00e4t aktiivisesti muuttamaan yhteiskuntaa ja sen arvoja. He uskovat inhimilliseen edistykseen maailmanlaajuisesti. Heille yksil\u00f6llinen valinnanvapaus uskontoa ja moraalia koskevissa kysymyksiss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 arvo ja he uskovat, ett\u00e4 on mahdollista olla syv\u00e4sti moraalinen olematta uskonnollinen. He hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t uskonnolliset k\u00e4sitykset, jotka ovat ristiriidassa tieteen ja rationaalisten periaatteiden kanssa. Uskonnollisia k\u00e4sityksi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n luonteeltaan pikemmin metaforisina kuin kirjaimellisesti tosina. Henkisesti heit\u00e4 koskettaa ja ravitsee musiikki, taide ja runous.<\/em><\/p>\n\n\n\n Aktiivisille luottavaisille uskoville <\/strong>uskonto on el\u00e4m\u00e4n keski\u00f6ss\u00e4. He uskovat jumalalliseen olentoon, jonka kanssa voidaan solmia henkil\u00f6kohtainen suhde. Jumalallinen koetaan suojelevana ja hoivaavana vanhempana, joka ohjaa ja suojelee el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. He ovat aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 uskonnollisessa tai hengellisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 ja he harjoittavat uskontoaan aktiivisesti my\u00f6s yksityisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Uskonto n\u00e4hd\u00e4\u00e4n keskeiseksi v\u00e4lineeksi paremmaksi ja moraalisemmaksi ihmiseksi kasvamisessa. Syvemm\u00e4n ja luottavaisemman uskon kaipaus on oleellinen osa heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Uskontoa ei harjoiteta omien toiveiden tai odotusten t\u00e4ytt\u00e4miseksi, vaan se on keskeinen osa identiteetti\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n Sitoutumattomat traditionalistit<\/strong><\/em>arvostavat uskonnon kulttuurista ja yhteiskunnallista roolia. Heille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 uskollisina oman kansakuntansa uskonnolle sek\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 perheen ja esivanhempien uskonnollisia traditioita. Henkil\u00f6kohtaisesta uskostaan he sanovat, ett\u00e4 uskovat jollain tavalla, mutta eiv\u00e4t identifioidu uskonnollisiksi. Heit\u00e4 koskettaa pyhien ja perinteisesti vaalittujen paikkojen ilmapiiri. He katsovat, ett\u00e4 maailman uskontoperinteet viittaavat yhteiseen totuuteen: perimm\u00e4inen voi olla el\u00e4m\u00e4nvoima tai luova energia, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yliluonnollinen olento. He vierastavat ajatusta, jonka mukaan k\u00e4sitys jumaluudesta olisi merkitykset\u00f6n, tai ett\u00e4 jumaluus olisi feminiininen. He saavat tukea ajatuksesta, ett\u00e4 moraalittomasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 joutuu k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n tai ett\u00e4 siit\u00e4 seuraa rangaistus.<\/em><\/p>\n\n\n\n Hengellisesti virittyneille<\/strong><\/em>uskonto ja hengellisyys ovat t\u00e4rkeit\u00e4 el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteit\u00e4. He uskovat jollakin tavalla, mutta eiv\u00e4t identifioidu uskonnollisiksi eiv\u00e4tk\u00e4 ole omistaneet el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 jumaluudelle. He kuitenkin n\u00e4kev\u00e4t itsens\u00e4 toteuttamisen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 hengellisen\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Musiikki, taide ja runous koskettaa ja ravitsee heit\u00e4 hengellisesti, mutta he voivat kokea korkeamman todellisuuden l\u00e4sn\u00e4olon my\u00f6s luonnon keskell\u00e4. He suhtautuvat positiivisesti ja kiinnostuksella muiden kansojen uskontoperinteisiin ja ovat taipuvaisia omaksumaan niist\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 elementtej\u00e4. Perimm\u00e4inen todellisuus miellet\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nvoimaksi tai luovaksi energiaksi eik\u00e4 yliluonnolliseksi olennoksi. Heid\u00e4n katsannossaan pyrit\u00e4\u00e4n aktiivisesti muuttamaan yhteiskuntaa tai arvoja ja tekem\u00e4\u00e4n maailmasta parempi paikka el\u00e4\u00e4. He eiv\u00e4t tunne omakseen k\u00e4sityksi\u00e4 miesten ja naisten erilaisista rooleista.<\/em><\/p>\n\n\n\n Irrallisten liberaalien<\/em><\/strong>el\u00e4m\u00e4 ei rakennu uskonnollisille tai hengellisille pyrinn\u00f6ille. He eiv\u00e4t identifioidu uskonnollisten yhteis\u00f6jen aktiivisiksi j\u00e4seniksi eiv\u00e4tk\u00e4 katso omaavansa perusteellista tietoa uskonnollisista kirjoituksista. Uskonnollisiin aktiviteetteihin osallistutaan sen sijaan joissakin erityistilanteissa. He katsovat uskovansa jollakin tavalla, mutta he eiv\u00e4t n\u00e4e itse\u00e4\u00e4n uskonnollina. Heid\u00e4n uskonnollisuutensa lis\u00e4\u00e4ntyy kriisien yhteydess\u00e4 ja he rukoilevat p\u00e4\u00e4osin lohtua ja suojelua saadakseen. Muiden ihmisten k\u00e4rsimys liikuttaa heit\u00e4 syv\u00e4sti ja heille hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys ja sosiaalinen palveluty\u00f6 on ensisijainen uskonnollisuuden ilmaus. He eiv\u00e4t voi ajatella, ett\u00e4 uskonto ohjaisi seksuaalisuutta tai ett\u00e4 uskonnon takia pit\u00e4isi luopua maallisista nautinnoista.<\/em><\/p>\n\n\n\n Tutkimusaineistojen perusteella havaintoja luokiteltiin my\u00f6s maakohtaisesti. Jokaisessa tutkitussa maassa prototyyppien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja tarkempi sis\u00e4lt\u00f6 luonnollisesti jossain m\u00e4\u00e4rin vaihteli. Silti on huomionarvoista, ett\u00e4 globaalissa tarkastelussa aineistosta piirtyy niin selke\u00e4sti tunnistettava joukko katsomuksellisia ja uskonnollisia orientaatioita, jotka voidaan osin tunnistaa my\u00f6s aikaisemmista, alueellisesti rajatummista tutkimuksista.<\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi kirkon nelivuotiskertomuksessa Uskonto arjessa ja juhlassa<\/em><\/a> (2020) katsomukset jaettiin nelj\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n: uskonnottomiin, uskoviin, kulttuurikristittyihin ja etsij\u00f6ihin. N\u00e4iden limitt\u00e4isyys edell\u00e4 luonnehdittuihin nelj\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4iseen globaaliin prototyyppiin on silmiinpist\u00e4v\u00e4. Viimeksi mainittua, \u201dirrallisten liberaalien\u201d ryhm\u00e4\u00e4 ei sen sijaan tunnistettu, mutta taustalla on luultavimmin vain menetelm\u00e4llinen eroavaisuus.<\/p>\n\n\n\n Prototyyppien keskin\u00e4iset yhteydet osoittautuivat my\u00f6s paljastaviksi. Prototyypit \u201daktiivinen luottavainen uskova\u201d ja \u201dsitoutumaton traditionalisti\u201d korreloivat kesken\u00e4\u00e4n, eli niiss\u00e4 on paljon yhteist\u00e4 leikkauspintaa. Ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muodostavan ryhm\u00e4n, jota kaksijakoisessa luokituksessa nimitett\u00e4isiin \u201duskonnolliseksi\u201d. Vastaavasti loput kolme prototyyppi\u00e4, \u201dsekulaarit humanistit\u201d, \u201dhengellisesti viritt\u00e4ytyneet\u201d ja \u201dirralliset liberaalit\u201d korreloivat positiivisesti kesken\u00e4\u00e4n. Kaksijakoisissa luokituksissa ne voisivat kaikki tulla luokitelluksi \u201dmaallistuneiksi\u201d tai \u201duskonnottomiksi\u201d. Tarkastelu paljastaa, kuinka kaksijakoinen luokittelu v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 ja k\u00e4tkee kummankin kategorian sis\u00e4ist\u00e4 moninaisuutta.<\/p>\n\n\n\n Uskontososiologi Peter Berger<\/strong> totesi viimeiseksi j\u00e4\u00e4neess\u00e4 kirjassaan, ett\u00e4 \u201derilaisten maailmankatsomusten ja arvojen yhteiselo samassa yhteiskunnassa on t\u00e4rkein modernisaation aikaansaama muutos uskonnon paikkaan sek\u00e4 ihmisten mieless\u00e4 ett\u00e4 institutionaalisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4\u201d (2014, ix). Kyseess\u00e4 on maallistumisesta riippumaton prosessi, johon jokaisen uskonnollisen yhteis\u00f6n on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kyett\u00e4v\u00e4 asemoitumaan tavalla tai toisella.<\/p>\n\n\n\n YARG-tutkimushanke todensi vakuuttavasti, kuinka t\u00e4m\u00e4 moninaisuus lis\u00e4\u00e4ntyy my\u00f6s kaikkien uskontoperinteiden sis\u00e4ll\u00e4 ja niiden vaikutuspiiriss\u00e4, kun ihmiset hakeutuvat yh\u00e4 enemm\u00e4n itselleen ominaisiin merkityksellisiin suhteisiin oman kulttuurinsa uskontoperinteiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n Kirkoissa ja hengellisiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 on siten hy\u00f6dyllist\u00e4 mietti\u00e4, millaista suhtautumistapaa niiss\u00e4 vaalitaan erityisesti niihin katsomusprofiileihin, joita ei voida selke\u00e4sti luokitella uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden kulttuurisiin tyyppimuotoihin. Jos nimitt\u00e4in yhteis\u00f6ss\u00e4 vaalitaan tietyst\u00e4 profiilista kuvaa ulkopuolisena, ei ole ihme, jos kyseisen profiilin piiriss\u00e4 yhteis\u00f6 itse m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ulkopuolisuuteen.<\/p>\n\n\n\n Berger, Peter L. (2014) The Many Altars of Modernity: Toward a Paradigm for Religion in a Pluralist Age.<\/em> Berlin: Walter de Gruyter.<\/p>\n\n\n\n Nyn\u00e4s, Peter; Keysar, Ariela; Kontala, Janne; Golo, Ben Willie Kwaku; Lassander, Mika T.; Stherin, Marat; Sj\u00f6, Sofia & Stenner, Paul. (eds.) (2022) The Diversity of Worldviews Among Young Adults: Contemporary (Non)Religiosity and Spirituality Through the Lens of an International Mixed Method Study. <\/em>Cham, Switzerland: Springer. https:\/\/link.springer.com\/book\/10.1007\/978-3-030-94691-3<\/a><\/p>\n\n\n\nViisi katsomuksellista prototyyppi\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
L\u00f6yd\u00f6sten merkitys<\/h2>\n\n\n\n
Kirjallisuutta<\/h2>\n\n\n\n