<\/p>\n\n\n\n
Reilu viikko Gazan sodan alkamisen j\u00e4lkeen yli viisisataa mielenosoittajaa kokoontui Eduskuntatalon portaille. He kantoivat Suomen ja Israelin sinivalkoisia lippuja ja halusivat osoittaa tukensa verisen terrori-iskun kohteeksi joutuneelle Israelille ja sen taistelulle iskun tehnytt\u00e4 Hamasia vastaan. Israelin puolesta on sodan alkamisen j\u00e4lkeen j\u00e4rjestetty muitakin mielenosoituksia, mutta t\u00e4m\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4h\u00e4n asti suurin. Sen j\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4 oli kolme kristillist\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6\u00e4: Jerusalemin kansainv\u00e4lisen kristillisen suurl\u00e4hetyst\u00f6n (ICEJ) Suomen osasto, Suomen Karmel-yhdistys sek\u00e4 Patmos-l\u00e4hetyss\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
Patmos-l\u00e4hetyss\u00e4\u00e4ti\u00f6 tekee muutakin ty\u00f6t\u00e4, mutta ICEJ ja Karmel-yhdistys ovat yksinomaan Israeliin keskittyneit\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. ICEJ on ollut olemassa kohta 40 vuotta ja Karmel-yhdistys on viel\u00e4 sit\u00e4kin vanhempi. Se syntyi jo vuonna 1949 tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 \u201dRaamatun ja Israelin puolesta\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Monien muiden kristillisten Israel-j\u00e4rjest\u00f6jen tavoin n\u00e4iden mainittujen j\u00e4rjest\u00f6jen toiminta perustuu tulkintaan, jonka mukaan vuonna 1948 perustettu Israelin valtio on osa Jumalan jo Raamatussa ennalta ilmoittamaa maailmanhistoriallista suunnitelmaa. Kristittyjen tulisi siksi tukea Israelia, siunata sit\u00e4. Silloin voi odottaa my\u00f6s saavansa Jumalan siunauksen. Vastaavasti kaikki, mink\u00e4 voi tulkita Israelin kiroamiseksi, johtaa Jumalan kiroukseen. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 kutsutaan kristilliseksi sionismiksi.<\/p>\n\n\n\n
Kristillinen sionismi yleistyi protestanttien keskuudessa merkitt\u00e4v\u00e4sti vasta vuoden 1948 j\u00e4lkeen, mutta se on huomattavasti Israelin valtiota vanhempaa. Ensimm\u00e4iset esimerkit juutalaiskeskeisest\u00e4 profetiatulkinnasta, Robert O.<\/strong> Smithin <\/strong>termi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseni, l\u00f6ytyv\u00e4t sveitsil\u00e4isten reformoitujen, englantilaisista puritaanien ja etel\u00e4saksalaisten pietistien piirist\u00e4. Niiss\u00e4 yhdistettiin juutalaisten odotettu kollektiivinen k\u00e4\u00e4ntyminen kristinuskoon ja heid\u00e4n tuleva muuttonsa Palestiinaan lopun ajan tapahtumiin. Sen enemp\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymyksest\u00e4 kuin muutostakaan ei tuolloin ollut mit\u00e4\u00e4n konkreettisia merkkej\u00e4, eik\u00e4 n\u00e4kemys ollutkaan valtavirtaa miss\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Ruotsissa saattoi joutua t\u00e4llaisista kiliastisista harhaopeista vankilaan, kuten k\u00e4vi Petter \u201dPietari\u201d Sch\u00e4ferille <\/strong>1700-luvun alun Turussa.<\/p>\n\n\n\n Etenkin 1800-luvun kuluessa kiliastiset opit, tai aikalaisten termi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4ksemme premillennialistiset tulkinnat, yleistyiv\u00e4t etenkin Pohjois-Amerikan evankelikaalien parissa. Lukuisien hyvin suosittujen 1800-luvun lopun profetiakonferenssien teemana oli ajankohtaisten tapahtumien sovittaminen Raamatun profetioihin eli historisoivat tulkinnat. Varteenotettavin kilpaileva k\u00e4sitys oli premillennialistisena dispensationalismina tunnettu futuristinen tulkintamalli, jossa Raamatun ennustusten oletettiin koskevan l\u00e4hes yksinomaan tulevaisuutta, ei havaittavissa olevaa nykyisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Er\u00e4s dispensationalismin leimallinen piirre oli erottelu Jumalan maallisen ja taivaallisen kansan kesken. T\u00e4ss\u00e4 jaottelussa juutalaiset olivat edellisi\u00e4 ja kristityt j\u00e4lkimm\u00e4isi\u00e4. Raamatun maalliset lupaukset koskivat n\u00e4in ollen vain juutalaisia mutta pelastus ainoastaan kristittyj\u00e4. Etenkin sen j\u00e4lkeen, kun sionistinen liike 1800-luvun lopulla syntyi, vain harvat profetioista kiinnostuneet evankelikaalit malttoivat olla yhdistelem\u00e4tt\u00e4 oman aikansa tapahtumia erilaisiin profetiatulkintoihin. Dispensationalismista tuli varsin suosittu tulkinnallinen kehys, mutta siten, ett\u00e4 sen tiukasta futurismista lipsuttiin yh\u00e4 enemm\u00e4n ja etenkin sionistisen liikkeen ja Israelin valtion kohdalla.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 juutalaiskeskeinen profetiatulkinta ja siit\u00e4 kumpuava kristillinen sionismi kukoistivat parhaiten tietynlaisella teologisella kasvualustalla. Ensinn\u00e4kin se vaati uskoa historiassa yh\u00e4 edelleen aktiivisesti toimivaan persoonalliseen Jumalaan. Toisekseen se vaati jonkinasteista koko Raamatun tasolla toimivaa sanainspiraatio-oppia, joka teki mahdolliseksi eri profetioiden merkitysten yhteensovittamisen ja tulevaisuuden mallien rakentamisen niiden pohjalta. Viel\u00e4 yksi elementti oli nationalismin mukainen ajatus kansoista historian toimijoina ja yksikk\u00f6in\u00e4, joilla oli kohtalot ja joita saattoivat kohdata kollektiiviset kiroukset tai siunaukset.<\/p>\n\n\n\n Monesti profetiaspekulaatioilla oli ja yh\u00e4 on tietty salaliittoteorioita muistuttava s\u00e4vy. Niiss\u00e4 etsittiin tapahtumien takana piilevi\u00e4 salattuja merkityksi\u00e4, nostettiin esiin hyvinkin obskuureja kehityskulkuja, haastettiin valtavirtatulkintoja ja ennakoitiin tulevaa. Mik\u00e4\u00e4n ei ollut vahinkoa tai sattumaa.<\/p>\n\n\n\n Suomessa t\u00e4llaiset tulkintamallit yleistyiv\u00e4t 1900-luvun alkupuolella etenkin helluntailaisuuden ja vapaakirkollisuuden piiriss\u00e4. Niiden vaikutus n\u00e4kyy selv\u00e4sti my\u00f6s suomalaisten matkailijoiden raporteissa Palestiinasta. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen profetioilla spekulointia esiintyi my\u00f6s muotoutumassa olevan evankelioivan her\u00e4tyskristillisyyden eli viidesl\u00e4isyyden piiriss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Rohkeimmat profetiakirjallisuuden muodot ovat s\u00e4ilyneet Suomessa melko marginaalisina, ehk\u00e4 osittain johtuen luterilaisten teologien yleisesti varovaisesta ja jopa torjuvasta asenteesta. Merkitt\u00e4vin poikkeus oli kristillinen sionismi eli Israelin valtion yhdist\u00e4minen jollain tavalla Raamatun ennustuksiin. Varovaisessa muodossaan t\u00e4m\u00e4n ei tarvinnut yhdisty\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n johdonmukaiseen profetiatulkinnan raamiin tai edes sanainspiraatio-oppiin. 1950- ja 1960-luvuilla my\u00f6s Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piiriss\u00e4 yleisen kristillisen sionismin ytimess\u00e4 oli jokseenkin j\u00e4sentym\u00e4t\u00f6n k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 Raamatun sana jollain tasolla toteutui Israelin valtiossa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 arkinen kristillinen sionismi kasvoi tilanteessa, jossa harvat suomalaiset tiesiv\u00e4t paljoakaan Palestiinan historiasta, nykyisyydest\u00e4 ja siell\u00e4 k\u00e4ydyist\u00e4 konflikteista. Matkailijoiden ja l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00f6iden kautta sionistit ja my\u00f6hemmin Israelin juutalaiset olivat miltei koko 1900-luvun ajan suomalaisille monta kertaa tutumpia ja samastuttavampia kuin edes palestiinalaiset kristityt.<\/p>\n\n\n\n Hengellist\u00e4v\u00e4 katse yhdistettyn\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 Israelin juutalaisia koskevaan tiet\u00e4mykseen teki kristillisest\u00e4 Israel-yst\u00e4vyydest\u00e4 monille suomalaisille kristityille samastuttavaa ja pienemm\u00e4lle osalle syd\u00e4men asian. Kristillisen sionismin varsinainen merkitys monille siihen uskoville oli, ett\u00e4 sen mukainen tulkinta n\u00e4ki Israelin valtiossa todistuksen Raamatun luotettavuudesta ja Jumalan olemassaolosta.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4k\u00f6kulma on kuitenkin ulkopuolinen, umpinainen ja t\u00e4ysin itse\u00e4\u00e4n selitt\u00e4v\u00e4. Usko siihen, ett\u00e4 tietyt L\u00e4hi-id\u00e4n tapahtumat ovat ennustettuja tai per\u00e4ti ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4 poistaa tai ainakin merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ihmisten agentuuria ja mahdollisia valintoja. Tasapuolisuuden v\u00e4itteist\u00e4 huolimatta se tuo mukaan hyvin voimakkaan moralisoivan kehyksen, joka ei katso ensisijaisesti tekoja ja aikomuksia, vaan toimijoiden kollektiivisia identiteettej\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tekee mahdottomaksi my\u00f6s keskustelun n\u00e4ist\u00e4 tapahtumista sellaisten kanssa, jotka eiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 tulkintakehyst\u00e4 jaa. Kyse onkin v\u00e4hemm\u00e4n yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta kuin tavasta toteuttaa omaa kristinuskoaan hyvin erityisell\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Vanhempi tutkija, VTT, Ulkopoliittinen instituutti. Kirjoittajan historiateos Luvatun maan lumo \u2013 Israelin kristityt yst\u00e4v\u00e4t Suomessa ilmestyi syksyll\u00e4 2022 ja oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa on poliittisten ristiriitojen lis\u00e4ksi my\u00f6s paljon uskonnon poliittista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Sen lis\u00e4ksi monet ulkopuoliset tarkastelevat L\u00e4hi-id\u00e4n tapahtumia omien uskonnollisten n\u00e4kemystens\u00e4 kautta. T\u00e4m\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 konfliktin ulos politiikan areenalta ja osaksi tulkitsijoiden mieliss\u00e4 k\u00e4sikirjoitettua yliluonnollista draamaa.<\/p>\n","protected":false},"author":440,"featured_media":135955,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"135920,126454,135934,127171,126465,126401","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[13544],"tags":[],"class_list":["post-135954","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirkon-tutkimus"],"acf":false,"yoast_head":"\nKirjoittaja:<\/h2>\n\n\n\n
Timo R. Stewart<\/h5>\n\n\n\n