<\/p>\n\n\n\n
Maailmalla kulkiessani olen vieraillut erilaisissa temppeleiss\u00e4, joissa olen joutunut mukautumaan paikallisiin uskonnollisiin pukeutumistapoihin: Sikhi-gurdwaroissa minun on pit\u00e4nyt peitt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ni kuten my\u00f6s juutalaisissa synagogissa. Balin hindutemppeleihin astuessani kietaisin lantiolleni sarong-hameen, mutta Kanyakumarissa Intiassa jouduin jopa riisumaan paitani, jotta p\u00e4\u00e4sin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n hindujumalattaren alttarihahmon.<\/p>\n\n\n\n
Uskonnolliset pukeutumiskoodit ovat hyvinkin sukupuolittuneita, joten naisilla on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti erilaiset pukeutumisvaatimukset kuin miehill\u00e4. Siksi naispuoliset matkaseuralaiseni ovat vet\u00e4neet moskeijak\u00e4ynneill\u00e4 huivin hiuksilleen ja joskus my\u00f6s abayan vartalonsa peitoksi. Esimerkiksi Pakistanissa l\u00e4nsimaisenkin naisen piti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huivia kadulla k\u00e4velless\u00e4\u00e4n \u2013 poikkeuksena Murreen vuoristokaupunki, jossa pakistanilaisetkin naiset siirtyiv\u00e4t lomamoodiin ja heittiv\u00e4t hijabin sivuun (n\u00e4in 1990-luvulla).<\/p>\n\n\n\n
**<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikissa maailman uskontoperinteiss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan jonkinlaisia pukeutumisvaatimuksia, joihin satunnaisen matkailijankin on syyt\u00e4 sopeutua. Erityisesti t\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee pyhille paikoille ment\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Uskonnollisten pukeutumiss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen yleisyys huomioiden on oikeastaan erikoista, miten v\u00e4h\u00e4n pukeutumiss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tunnetaan kristinuskon piiriss\u00e4. Totta kai on erilaisia virka-asuja, joita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kristinuskon ammattilaiset, kuten piispat, papit ja diakonit sek\u00e4 eri suuntausten s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntalaiset ja luostarien asukkaat. Pappien liperit ja munkkien kaavut ovat kuitenkin eri asia kuin se, ett\u00e4 my\u00f6s tavallisilta uskovaisilta odotettaisiin tietynlaista uskonnollista pukeutumista.<\/p>\n\n\n\n
Toisaalta maallikkojenkin noudattamia pukeutumistapoja l\u00f6ytyy, kun tarkastellaan kristillist\u00e4 maailmaa riitt\u00e4v\u00e4n laajasti. Varsinkin id\u00e4n orientaalisissa kirkoissa n\u00e4ytt\u00e4isi olevan tyypillist\u00e4, ett\u00e4 naiset peitt\u00e4v\u00e4t kirkossa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 hunnulla. Paikallisia tapoja on toki monenlaisia: esimerkiksi Etiopian ortodoksisessa kirkossa kirkkokansa verhoutuu valkoiseen vaatekankaaseen.<\/p>\n\n\n\n
Usein kristinuskon piiriss\u00e4 kohdattava uskonnollinen pukeutuminen korostaa vaatimattomuutta (poikkeuksena liturginen vaatetus), mik\u00e4 johtaa liian koreiksi miellettyjen asujen, korujen ja jopa v\u00e4rien v\u00e4ltt\u00e4miseen. Suomalaisissa her\u00e4tysliikkeiss\u00e4kin on ihanteena pidetty yksinkertaista pukeutumista, mist\u00e4 erinomainen esimerkki on her\u00e4nn\u00e4isyydess\u00e4 k\u00e4ytetty k\u00f6rttipuku.<\/p>\n\n\n\n
Kokonaisarviona voikin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luterilaisen uskonk\u00e4sityksen yksinkertaisuuden ja arkisuuden takia n\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 uskonnollisella pukeutumisella ei ole juurikaan ollut suomalaisessa yhteiskunnassa erityist\u00e4 merkityst\u00e4. Muotivirtaukset ja sosiaaliset konventiot kyll\u00e4 vaikuttavat suomalaiseenkin pukeutumisen historiaan, mutta uskonnon rooli on ollut varsin v\u00e4h\u00e4inen. Toisin kuin monissa maailman maissa, n\u00e4kyv\u00e4 uskonnollinen pukeutuminen ei ole ollut osa luterilaisuuden muovaamaa suomalaista kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n
**<\/p>\n\n\n\n
Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin nopeasti muuttunut. Erityisesti musliminaisten uskonnollinen pukeutuminen osuu silm\u00e4\u00e4n helposti isompien kaupunkien katukuvassa, mutta satunnaisesti voi n\u00e4hd\u00e4 vaikkapa nunnan huivi p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n, sikhin turbaanissaan tai Krishna-liikkeen j\u00e4senen oranssissa kaavussaan.<\/p>\n\n\n\n