Jeesuksen esimerkki ja opetukset ovat alusta alkaen innoittaneet ja ohjanneet sek\u00e4 my\u00f6s m\u00e4\u00e4ritt\u00e4neet kristillisen seurakunnan toimintaa. Kun puhutaan kirkon palaamisesta juurilleen, tarkoitetaan t\u00e4ll\u00e4 yleens\u00e4 sit\u00e4, mill\u00e4 tavoin kirkko ja kristityt seuraavat Kristuksen esimerkki\u00e4 ja viitoittamaa tiet\u00e4. Jeesuksen toiminta parantajana ja k\u00f6yhien ja syrjittyjen yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 haastaa niin yksitt\u00e4isi\u00e4 kristittyj\u00e4 kuin kirkkoa arvioimaan ja uudistamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. T\u00e4t\u00e4 vasten kirkkoa ja kristittyj\u00e4 my\u00f6s punnitaan.<\/p>\n\n\n\n
Kristinusko on ytimelt\u00e4\u00e4n Jeesuksen seuraamista ja opetuslapsena olemista. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tarkastellaan asiaa yksil\u00f6n, seurakuntayhteis\u00f6n tai kirkon kannalta, ytimess\u00e4 on pyrkimys el\u00e4\u00e4 todeksi sit\u00e4, mit\u00e4 Jeesus opetti ja miten h\u00e4n eli.<\/p>\n\n\n\n
Suomalaisista enemmist\u00f6 edelleen odottaa, ett\u00e4 Suomen evankelis-luterilainen kirkko olisi n\u00e4kyv\u00e4sti mukana kantamassa sosiaalista vastuuta. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa haavoittuvassa asemassa olevien palvelemista ja auttamista, mutta my\u00f6s yhteiskunnallisiin kipupisteisiin puuttumista. Kirkon teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4 yksin hengelliseen toimintaan keskittyv\u00e4n\u00e4, vaan kirkon odotetaan panostavan my\u00f6s auttamiseen ja hyvinvoinnin edist\u00e4miseen. Kirkkoa punnitaan ja tarvittaessa my\u00f6s kritisoidaan sen mukaan, miten hyvin sen katsotaan seuraavan Jeesuksen esimerkki\u00e4 ja opetuksia. Ihmisill\u00e4 on edelleen varsin laajalti jaettu k\u00e4sitys Jeesuksesta l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden esimerkkin\u00e4 ja opettajana. Jeesuksen opetus rakkauden kaksoisk\u00e4skyst\u00e4 tai ainakin sen kehotus \u201dRakasta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si niin kuin itse\u00e4si\u201d tunnetaan kristinuskon eetoksena hyvin.<\/p>\n\n\n\n
Evankeliumikirjoitukset ja Apostolien teot kuvaavat l\u00e4himm\u00e4isenrakkautta ihanteena, johon kristittyj\u00e4 ja seurakuntaa kutsutaan. Kristillisen kirkon teht\u00e4v\u00e4 on v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ihmisille Jumalan rakkautta. Kokemus rakkauden kohteena olemisesta voi toteutua ja v\u00e4litty\u00e4 ihmisten keskin\u00e4isen yhteyden, huolenpidon ja v\u00e4litt\u00e4misen kautta. Evankeliumikirjoitusten kautta v\u00e4littyv\u00e4 Jeesuksen sanoma on selke\u00e4: Jumala rakastaa ihmist\u00e4 ja ihmiset on kutsuttu rakastamaan toinen toisiaan. Kokemus Jumalan rakkaudesta v\u00e4littyy huolenpidon ja v\u00e4litt\u00e4misen kautta. T\u00e4t\u00e4 keskin\u00e4ist\u00e4 rakkauden ja huolenpidon todellisuutta Jeesus kutsuu evankeliumeissa Jumalan valtakunnaksi<\/em>. Kyse ei ole vain tulevasta tuonpuoleisesta valtakunnasta, vaan todellisuudesta, jota elet\u00e4\u00e4n todeksi nykyisyydess\u00e4. Jeesus haastaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 Jumalan valtakuntaa todeksi julistuksen lis\u00e4ksi oman esimerkkins\u00e4 kautta. Jeesus ly\u00f6tt\u00e4ytyy yhteiskunnan marginaaliin ty\u00f6nnettyjen sairaiden, kerj\u00e4l\u00e4isten, vammaisten, prostituoitujen ja muiden halveksittujen (\u201dsaastaisten\u201d) seuraan ja synnytt\u00e4\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 parantamalla, kohtaamalla, puhumalla, kuuntelemalla ja koskettamalla.<\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi Matteuksen evankeliumi kiteytt\u00e4\u00e4 Jeesuksen toiminnan seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kyliss\u00e4. H\u00e4n opetti synagogissa, julisti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. Kun h\u00e4n n\u00e4ki v\u00e4kijoukot, h\u00e4net valtasi s\u00e4\u00e4li, sill\u00e4 ihmiset olivat n\u00e4\u00e4nnyksiss\u00e4 ja heitteill\u00e4, kuin lammaslauma paimenta vailla.<\/em> (Matt. 9:35\u201336.)<\/p>\n\n\n\n Niin kutsutussa teht\u00e4v\u00e4njulistuksessaan (Luuk. 4:16\u201321) Jeesus tulkitsee itsens\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Vanhan testamentin messiaanisen tekstin kautta (jakeet 18\u201319):<\/p>\n\n\n\n Herran henki on minun yll\u00e4ni, sill\u00e4 h\u00e4n on voidellut minut. H\u00e4n on l\u00e4hett\u00e4nyt minut ilmoittamaan k\u00f6yhille hyv\u00e4n sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille n\u00e4k\u00f6ns\u00e4 saamista, p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta.<\/em><\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on ollut keskeinen kristittyjen ja kirkon itseymm\u00e4rryst\u00e4 ohjannut raamatunkohta. Sen mukaan toisaalta Kristuksen (kirkon ja kristittyjen) teht\u00e4v\u00e4 on julistaa hyv\u00e4\u00e4 sanomaa. Toisaalta Kristuksen (kirkon ja kristittyjen) teht\u00e4v\u00e4 on auttaa h\u00e4d\u00e4nalaisia (k\u00f6yhi\u00e4, vangittuja, sokeita, sorrettuja, velkaongelmaisia).<\/p>\n\n\n\n Jeesus liittyi julistuksessaan ja toiminnassaan Vanhan testamentin profeetalliseen perint\u00f6\u00f6n, johon kuului yhteiskunnallisen vanhurskauden julistaminen ja toivon viestin tuominen k\u00f6yhille, sorretuille, vangituille ja sairaille. Profeetat kiinnittiv\u00e4t kansan huomion paitsi uskonnolliseen rappiotilaan my\u00f6s sosiaalisiin ep\u00e4kohtiin; he puolustivat etenkin k\u00f6yhi\u00e4, leski\u00e4, orpoja, vanhuksia ja muukalaisia.<\/p>\n\n\n\n Jeesuksen messiaanista itseymm\u00e4rryst\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4njulistusta ei tule lukea pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjaimellisena <\/em>kuvauksena eli sairaiden parantamisena, velkaongelmista k\u00e4rsivien vapauttamisena tai k\u00f6yhien auttamisena. Vastaavasti teksti\u00e4 ei tule my\u00f6sk\u00e4\u00e4n lukea pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hengellisen\u00e4 <\/em>(metaforisena) kuvauksena synnin orjuudesta ja sairaudesta vapauttamisena. Molemmat ulottuvuudet ovat siin\u00e4 yhdess\u00e4 ja vastaavalla ne tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 erottamattomina my\u00f6s hahmotettaessa kirkon ja kristittyjen missiota eli teht\u00e4v\u00e4\u00e4 maailmassa.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4n sanoman julistuksen sis\u00e4lt\u00f6 ja merkitys tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 siis sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n- ett\u00e4 tuonpuoleisena asiana. Luvattu pelastus tarkoittaa t\u00e4ll\u00f6in enemm\u00e4n kuin taivaaseen p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Hyv\u00e4n sanoman sis\u00e4lt\u00f6 on lupaus Jumalan el\u00e4m\u00e4\u00e4 uudistavasta rakkaudesta ja huolenpidosta. Ekumeenisessa nk. Jumalan valtakunta -keskustelussa on haluttu korostaa t\u00e4t\u00e4 pelastuksen kokonaisvaltaisuutta. T\u00e4ll\u00f6in ajatellaan, ettei riit\u00e4, jos kirkko tyytyy vain hyv\u00e4n sanoman julistamiseen. Kirkon tulee my\u00f6s toimia, jotta julistuksen sis\u00e4lt\u00f6 tulisi todeksi.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 kokonaisvaltaisuuden periaate n\u00e4kyy hyvin my\u00f6s keskusteluissa koskien l\u00e4hetyst\u00e4 ja diakoniaa. Esimerkiksi Luterilaisen maailmanliiton (LML) piiriss\u00e4 k\u00e4ytyjen keskustelun kokonaisvaltainen (holistinen) n\u00e4k\u00f6kulma kirkon missioon n\u00e4kyy hyvin asiakirjoissa Mission in Conext<\/em><\/a> ja Diakonia in Context<\/em><\/a>. Kokonaisvaltaisempaa missioymm\u00e4rryst\u00e4, jossa sananjulistus ja diakonia ovat erottamattomia, on hahmotettu ekumeenisesti transformaatio<\/em>n k\u00e4sitteell\u00e4. Sill\u00e4 on haluttu korostaa sek\u00e4<\/em> toimijassa ett\u00e4<\/em> toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuvaa muutosta. Kirkko uudistuu ja uudistaa, muuttuu ja muuttaa.<\/p>\n\n\n\n Erityisen kiintoisaa muutos on ollut evankeliointiin keskittyneiss\u00e4 liikkeiss\u00e4. Poliittiset vapautusliikkeet her\u00e4ttiv\u00e4t niiss\u00e4 aluksi h\u00e4mmennyst\u00e4 ja ep\u00e4luuloa. Samalla kuitenkin toimijat olivat joutuneet kohtaamaan toiminnassaan sosiaalisia haasteita, joita ei voinut ohittaa. Evankeliumin julistamisen ja sosiaalisen vastuun keskin\u00e4inen suhde haastoi teologista pohdintaa. Kasvanut ymm\u00e4rrys evankeliumin ja pelastuksen kokonaisvaltaisuudesta antoi tilaa huomioida aiempaa vahvemmin my\u00f6s sosiaaliset ongelmat ja niit\u00e4 aiheuttavat yhteiskunnalliset syyt. Uutta missioymm\u00e4rryst\u00e4 haluttiin my\u00f6s j\u00e4sent\u00e4\u00e4 ja sanoittaa teologisesti uudella tavalla. Vapautuksen k\u00e4site koettiin poliittisesti rasitetuksi. Kehityksen k\u00e4sitteen koettiin puolestaan kantavan mukanaan vinoutunutta asennetta suhteessa kolmanteen maailmaan. Ratkaisuksi l\u00f6ydettiin transformaation k\u00e4site.<\/p>\n\n\n\n Kokonaisvaltaisen mission n\u00e4k\u00f6kulmasta Jeesuksen julistama Jumalan valtakunta ei sijaitse jossain kaukana tulevaisuudessa, vaan sit\u00e4 elet\u00e4\u00e4n todeksi jo nyt. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ei voi pit\u00e4\u00e4 kovin onnistuneina niit\u00e4 pelastusta koskevia tulkintoja, jotka painottuvat vain kuolemanj\u00e4lkeiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, taivaaseen p\u00e4\u00e4syyn ja kadotuksen v\u00e4ltt\u00e4miseen. Onnistuneita eiv\u00e4t ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ne n\u00e4kemykset, joissa kirkon teht\u00e4v\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n rajaamaan vain hengellisiin tai tuonpuoleisiin asioihin. Jeesuksen julistuksessa pelastus koskettaa ihmist\u00e4 kokonaisuudessaan. Maanp\u00e4\u00e4llist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei irroteta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4, tuonpuoleisesta todellisuudesta.<\/p>\n\n\n\n Kirkon missiota eli perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4ess\u00e4 ydinkysymys on, mill\u00e4 tavoin kirkko auttaa ihmisi\u00e4 Jeesuksen viitoittamalla tavalla paitsi hengellisess\u00e4 my\u00f6s henkisess\u00e4 ja aineellisessa h\u00e4d\u00e4ss\u00e4. Kristikunta on k\u00e4ytt\u00e4nyt jo hyvin varhain toimintansa mittapuuna Jeesuksen kertomusta laupiaasta samarialaisesta (Luuk. 10:30\u201337). Se innoittaa kuulijaa toimimaan h\u00e4d\u00e4nalaisen ihmisen hyv\u00e4ksi ja on samalla hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, mill\u00e4 tavoin kirkossa kannattaa toteuttaa niin sanottua diakoniakasvatusta. Kertomus on jo hyvin varhain ohjannut seurakuntien toimintaa. Esimerkiksi seurakuntien jumalanpalvelustilojen yhteyteen perustettiin vieraskoteja, jotka toimintansa puolesta olivat er\u00e4\u00e4nlaisia majataloja ja sairaaloita. Nyttemmin esimerkiksi Suomen ev.lut. kirkon teht\u00e4v\u00e4ymm\u00e4rrys on laajentunut l\u00e4himm\u00e4isvastuusta luomakuntavastuuseen, jonka piiriin kuuluu my\u00f6s kysymys luomakunnan pelastuksesta (Room. 8:22).<\/p>\n\n\n\n Kirkon perusta lep\u00e4\u00e4 Kristuksen esimerkiss\u00e4 ja julistuksessa. Kirkko on pyrkinyt eri aikoina el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n esimerkin ja sanoman mukaisesti. Vaikka t\u00e4ss\u00e4 Kristuksen seuraamisessa kirkko ja kristityt eiv\u00e4t ole aina onnistuneet, usko siihen, ett\u00e4 keskin\u00e4isen jakamisen ja huolenpidon yhteis\u00f6 (Ap.t. 2:42\u201347) on jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pysyv\u00e4sti totta, rohkaisee yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4onnistumisista ja vastoink\u00e4ymisist\u00e4 huolimatta. Alkuseurakunnan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 annetussa ihanteellisessa kuvassa pelastus ja uusi rakkauden t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4 kuuluvat yhteen. Alkuseurakunta ennakoi Jumalan valtakunnan tulemista pyrkim\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n sen mukaisesti. Seurakunta sulki huolenpitoonsa k\u00e4rsiv\u00e4t ihmiset.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 diakonianhistoriassa kirkon uudistusliikkeille ominaista on ollut vahva pyrkimys palata tuohon alkuseurakuntaideaaliin ja el\u00e4\u00e4 sit\u00e4 uudelleen todeksi kulloisessakin yhteiskunnallisessa tilanteessa.<\/p>\n\n\n\n Opetuksissaan Jeesus nojautui toistuvasti Vanhan testamentin kirjoituksiin, jotka korostivat Jumalan rakkautta ja l\u00e4himm\u00e4isenrakkautta. Juutalaisessa jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 luetuissa ja lauletuissa teksteiss\u00e4 toistui jatkuvasti se, miten Jumala pit\u00e4\u00e4 k\u00f6yh\u00e4n ja sorretun puolta \u2013 Herra on sorrettujen puolustaja.<\/p>\n\n\n\n Muun muassa seuraavien raamatunkohtien teht\u00e4v\u00e4 on ollut paitsi valaa toivoa k\u00f6yhille ja sorretuille my\u00f6s varoittaa niit\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valtaansa v\u00e4\u00e4rin: Rukouksessa kuninkaan puolesta todetaan, miten nimenomaan kuninkaan vastuulla on pit\u00e4\u00e4 huolta oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ja k\u00f6yhien auttamisesta: Toistuvasti Vanhassa testamentissa vedotaan juutalaisten omaan kokemukseen Egyptin orjuudesta, jotta he samaistuisivat k\u00f6yhien, muukalaisten ja sorrettujen tilanteeseen: Vastaavalla tavalla Jeesus samaistuu k\u00f6yhiin ja sorrettuihin. Vertauksessa viimeisest\u00e4 tuomiosta ihmiset jaetaan \u201dvuohiin\u201d ja \u201dlampaisiin\u201d sen mukaan, miten he ovat suhtautuneet h\u00e4d\u00e4nalaisiin. Sen mink\u00e4 ihmiset olivat tehneet tai j\u00e4tt\u00e4neet tekem\u00e4tt\u00e4, he olivat tehneet tai j\u00e4tt\u00e4neet tekem\u00e4tt\u00e4 Ihmisen Pojalle: Jeesus tiivisti lain k\u00e4skyt kahteen yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4n rakkauden k\u00e4skyyn: My\u00f6s Paavali tiivisti kaikki k\u00e4skyt kehotukseen \u201dRakasta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si niin kuin itse\u00e4si\u201d (Room. 13:9; Gal. 5:14). Jaakobin kirjeen kirjoittaja puolestaan kutsuu t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sky\u00e4 lain kuningask\u00e4skyksi (Jaak. 2:8). My\u00f6hemmin esimerkiksi Luther opetti, ett\u00e4 ihminen voi rakastaa Jumalaa vain rakastamalla l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4\u00e4n; hyvi\u00e4 tekoja ei tehd\u00e4 Jumalalle vaan l\u00e4himm\u00e4iselle. Ensimm\u00e4isess\u00e4 Johanneksen kirjeess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isen ja Jumalan rakastamisen ykseys ilmaistaan selv\u00e4sti: Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meit\u00e4. Mink\u00e4laisen teht\u00e4v\u00e4n Jeesus j\u00e4tti seuraajilleen, apostoleille ja sittemmin kristilliselle kirkolle? Olemme edell\u00e4 tarkastelleet sit\u00e4, miten l\u00e4himm\u00e4isenrakkaus on sek\u00e4 Vanhan testamentin ett\u00e4 Jeesuksen julistuksen ja toiminnan ja siten my\u00f6s Uuden testamentin ydinsis\u00e4lt\u00f6 ja perusmotiivi. Koko Jeesuksen el\u00e4m\u00e4, toiminta ja julistus kertovat Jumalan rakkaudesta ihmisi\u00e4 kohtaan ja Jumalan tahdosta, ett\u00e4 ihmiset rakastaisivat toinen toisiaan. T\u00e4ss\u00e4 kohden tulemme diakonian k\u00e4sitteeseen. Jeesus koki, ett\u00e4 h\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 on palveluteht\u00e4v\u00e4. Palveleminen ja ihmisten auttaminen on t\u00e4rke\u00e4 osa sit\u00e4 kuvaa, joka Jeesuksella itsell\u00e4\u00e4n oli evankeliumien ja Paavalin mukaan omasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n (Matt. 20:25\u201328; 25:40, 44\u201345; Fil. 2:5\u20138; Room. 15:7\u20138).<\/p>\n\n\n\n Kun Jeesuksen seuraajat yrittiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen ristinkuolemansa merkityst\u00e4, yhten\u00e4 tapahtumaa j\u00e4sent\u00e4v\u00e4n\u00e4 kielikuvana k\u00e4ytettiin lunastusta<\/em>. Lunastuksen k\u00e4sitteell\u00e4 pyrittiin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 merkitys Kristuksen ristinkuolemalla ja yl\u00f6snousemuksella on ihmis- ja my\u00f6s koko luomakunnalle. T\u00e4m\u00e4 yhdistettiin l\u00e4himm\u00e4isen palvelemiseen, rakastamiseen. Esimerkiksi Markuksen evankeliumissa Jeesuksen perimm\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 kiteytet\u00e4\u00e4n seuraavasti: \u201dEi Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkens\u00e4 lunnaiksi kaikkien puolesta\u201d (10:45; Matt. 20:28). T\u00e4t\u00e4 kohtaa edelt\u00e4\u00e4 Jeesuksen kehotus seuraajilleen: \u201dJoka tahtoo teid\u00e4n joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija [diakonos<\/em>], ja joka tahtoo tulla teid\u00e4n joukossanne ensimm\u00e4iseksi, se olkoon kaikkien orja [do\u00fblos<\/em>] (10:43\u201344; Matt. 20:26\u201327).<\/p>\n\n\n\n Saattaa olla, ettemme pysty tekem\u00e4\u00e4n kovin vahvoja diakonian virkaa koskevia virkateologisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 sen perusteella, miten diakonia<\/em>-sanastoa on Uudessa testamentissa k\u00e4ytetty. Selv\u00e4\u00e4 on kuitenkin, ett\u00e4 varhaiset kristityt halusivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 olevansa Jumalan ja toistensa palvelijoita<\/em> (jopa orjia<\/em>, ks. esim. 1. Kor. 9:19), koska Kristus on lunastanut eli ostanut heid\u00e4t vapaiksi (orjuudesta, synnist\u00e4, tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, lain kirouksesta, v\u00e4kivallan ja sorron alta, kaikesta v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4, ks. esim. Hepr. 9:12, 1. Piet. 1:18).<\/p>\n\n\n\n Paavali hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s toisenlaista kielikuvaa, kastamista<\/em>, puhuessaan Kristuksen kuoleman ja yl\u00f6snousemuksen pelastavasta merkityksest\u00e4: \u201dTied\u00e4tteh\u00e4n, ett\u00e4 meid\u00e4t kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu h\u00e4nen kuolemaansa. N\u00e4in meid\u00e4t kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan, jotta mekin alkaisimme el\u00e4\u00e4 uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4, niin kuin Kristus Is\u00e4n kirkkauden voimalla her\u00e4tettiin kuolleista\u201d (Room. 6:3\u20134). Osallisuus Kristuksen kuolemaan ja yl\u00f6snousemukseen merkitsi ihmisen vapautumista rakkauteen ja palveluun: \u201dNyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme en\u00e4\u00e4 vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina\u201d (Room. 7:6).<\/p>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4 vasten on luontevaa ajatella, ett\u00e4 diakonian k\u00e4sitteen, palvelemisen, tulee olla l\u00e4himm\u00e4isen rakastamisen merkityksess\u00e4 kristillisen uskon ja siten my\u00f6s koko kirkon ydink\u00e4site ja perusmotiivi. Laajentuneen ja aiempaa laajemmin jaetun perusteht\u00e4v\u00e4ymm\u00e4rryksen my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4n palvelun, diakonian, piiriin ajatellaan kuuluvan my\u00f6s luomakunta ja sen varjeleminen.<\/p>\n\n\n\n Kirjallisuutta<\/p>\n\n\n\n Transformaation k\u00e4sitteest\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4st\u00e4 ekumeenisesta keskustelusta:<\/p>\n\n\n\n Repo, Matti (2020). Muutoksen missio. \u2013 Teoksessa Mari-Anna Auvinen ja Jyri Komulainen (toim.), N\u00e4k\u00f6kulmia ekumeeniseen missiologiaan<\/a>. Helsinki: Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 133. 38\u201371.<\/p>\n\n\n\nKirkon perusteht\u00e4v\u00e4st\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Jumala on k\u00f6yh\u00e4n ja sorretun puolella<\/h2>\n\n\n\n
Herra on sorrettujen turva, h\u00e4n on suoja ahdingon aikana.<\/em> Jumala ei unohda k\u00f6yh\u00e4\u00e4 ainiaaksi, sorrettujen toivo ei raukea tyhjiin<\/em>. (Ps. 9:10, 19.)
\u00c4l\u00e4 riist\u00e4 heikkoa h\u00e4nen heikkoutensa vuoksi,<\/em> \u00e4l\u00e4 sorra k\u00f6yh\u00e4\u00e4 oikeudessa,<\/em> sill\u00e4 Herra ajaa h\u00e4nen asiaansa<\/em> ja riist\u00e4\u00e4 hengen h\u00e4nen riist\u00e4jilt\u00e4\u00e4n<\/em>. (Sananl. 22:22\u201323.
\u00c4l\u00e4 siirr\u00e4 vanhaa rajapyykki\u00e4<\/em> \u00e4l\u00e4k\u00e4 tunkeudu orpojen pelloille,<\/em> sill\u00e4 heill\u00e4 on v\u00e4kev\u00e4 puolustaja,<\/em> joka ajaa heid\u00e4n asiaansa sinua vastaan.<\/em> (Sananl. 23:10\u201311.)<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4n jakakoon kansallesi oikeutta,<\/em> k\u00f6yhi\u00e4 palvelijoitasi h\u00e4n auttakoon, \u2013 \u2013<\/em> Olkoon h\u00e4nen tuomionsa k\u00f6yh\u00e4n turva,<\/em> maan v\u00e4h\u00e4iset saakoot h\u00e4nen apunsa,<\/em> ja sortajat h\u00e4n murskatkoon \u2013 \u2013<\/em> (Ps. 72:2, 4.)
\u2013 \u2013 sill\u00e4 h\u00e4n [kuningas] kuulee k\u00f6yh\u00e4n avunhuudot<\/em> ja rient\u00e4\u00e4 turvattoman auttajaksi.<\/em> H\u00e4n s\u00e4\u00e4lii kurjaa ja avutonta<\/em> ja pelastaa k\u00f6yh\u00e4t ahdingosta,<\/em> lunastaa heid\u00e4t v\u00e4kivallan ja sorron alta,<\/em> ja jokaisen henki on h\u00e4nelle kallis.<\/em> (Ps. 72:12\u201314.)<\/p>\n\n\n\n
\u00c4l\u00e4 tee muukalaiselle v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 \u00e4l\u00e4k\u00e4 riist\u00e4 h\u00e4nt\u00e4, sill\u00e4 olet itsekin ollut muukalaisena Egyptiss\u00e4. \u00c4lk\u00e4\u00e4 kohdelko huonosti leski\u00e4 \u00e4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 orpoja.<\/em> (2. Moos. 22:20\u201321.)
\u00c4l\u00e4 tee v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 k\u00f6yh\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6l\u00e4iselle, olipa h\u00e4n maanmiehesi tai maassasi asuva muukalainen.<\/em> Muistakaa, ett\u00e4 itse olitte orjina Egyptiss\u00e4 ja ett\u00e4 Herra, teid\u00e4n Jumalanne, lunasti teid\u00e4t sielt\u00e4 vapaiksi. Sen t\u00e4hden teid\u00e4n on noudatettava n\u00e4it\u00e4 k\u00e4skyj\u00e4.<\/em> (5. Moos. 23:14, 18.)<\/p>\n\n\n\n
Minun oli n\u00e4lk\u00e4, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Min\u00e4 olin koditon, ja te otitte minut luoksenne.<\/em> Min\u00e4 olin alasti, ja te vaatetitte minut. Min\u00e4 olin sairas, ja te k\u00e4vitte minua katsomassa. Min\u00e4 olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni<\/em>. (Matt. 25:35\u201336.)<\/p>\n\n\n\n
Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko syd\u00e4mest\u00e4si, koko sielustasi ja mielest\u00e4si.<\/em> T\u00e4m\u00e4 on k\u00e4skyist\u00e4 suurin ja t\u00e4rkein.<\/em> Toinen yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 on t\u00e4m\u00e4: Rakasta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si niin kuin itse\u00e4si<\/em>. (Matt. 22:37\u201339; Mark. 12:28\u201331; Luuk. 10:25\u201328.)<\/p>\n\n\n\n
Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa velje\u00e4\u00e4n, h\u00e4n valehtelee. Sill\u00e4 se, joka ei rakasta velje\u00e4\u00e4n, jonka on n\u00e4hnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole n\u00e4hnyt.<\/em> T\u00e4m\u00e4n k\u00e4skyn me olemmekin h\u00e4nelt\u00e4 saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon my\u00f6s velje\u00e4\u00e4n.<\/em> (1. Joh. 4:19\u201321.)<\/p>\n\n\n\nPalvelemaan kutsuttu<\/h2>\n\n\n\n